Voisi kuvitella, että olen seonnut lopullisesti, kun kehittelen aasinsiltaa noiden kahden välille. Ei kuitenkaan, yhteys on melko selvä, Suomalaisten näkökulmasta. Avaan kumpaakin hieman ensin, ja kerron yhteisen nimittäjän vasta lopuksi (ellen onnistunut asioitten yksinkertaistamisessa niin hyvin, että avautui jo aiemmin)

TTIP on selkeästi myrkkyä. Minua ja Perussuomalaisia puolueena on arvosteltu voimakkaasti siitä, että olemme suhtautuneet varovaisen positiivisesti aiheeseen. Sopimusta on pidetty itse perkeleestä lähtöisin olevana, ja se mahdollistaisi Jenkkikapitalistin ylivallan ja rahankuppauksen Suomessa. Totta, juuri siksi sanoinkin ”varovaisen positiivisesti”, aihetta on syytä avata.

Kun jenkkikorporaatio on valmis sijoittamaan rahaa Suomeen, se haluaa takuut siitä, että emme lainsäädännöllisin keinoin ”sosialisoi” heidän sijoitustaan. Tuota ajatusmaailmaa pidän täysin ymmärrettävänä, onhan meillä sama pelko, kun sijoitamme Venäjälle! (esim. Fortum olisi ehdottomasti tarvinnut juuri tällaisia takeita… energiantuotanto on melko helpoin perustein kansallistettavissa, ja Suomi voisi jäädä nuolemaan näppejään)

Jenkki ajattelee edelleen, että Suomi on poliittisesti samanlainen paikka, kuin Neuvostoliitto aikanaan, kommunismin (sosialisoinnin) pelko ei ole hellittänyt, vaikka Neuvostoliitto kaatui ja kommunismi näivettyi.

Sopimuksen perusajatus siis on sen takaaminen, ettei lakeja muuttamalla ,sijoitus haihdu savuna ilmaan.

TTIP:ssä ON myös näitä meille vaarallisia kohtia myös, mutta ne eivät kuulu tähän kirjoitukseen, nyt esitin vain periaatteen.

Kreikassa ei pystytty muodostamaan hallitusta, ja se johtanee uusiin vaaleihin. Syriza-puolue tullee voittamaan ne vaalit, ja se pelottaa monia. Myös Suomalaisia toki, koska Kreikka on meille velkaa ison summan.

Katsotaan Syrizaa lähemmin. Sen suosion syy on isänmaallisuus, tavallisen Kreikkalaisen näkökulmasta. Aivan samoin kuin Perussuomaliset Suomessa Suomalaisten, he ajavat tavallisen Kreikkalaisen etua. Miksi siis Perussuomalainen(kaan) ei ole kovin innostunut Syrizasta? Koska, Kreikan kansalaisen etujen ajaminen johtaa Suomalaisen veronmaksajan tappioon.

Syriza haluaa estää Kreikkalaista kansalaista kuristavat leikkaukset julkisessa taloudessa (jotka entisestään huonontaisivat sosiaaliturvaa ja lisäisivät työttömyyttä). Meillä Suomessa on sama tilanne, joudumme leikkaamaan hyvinvointipalveluista, ja vähentämään julkisen sektorin työntekijämäärää. Mikä ero siis? TOISTAISEKSI leikkauksien rajoittaminen Suomessa ei vielä kaada kansantalouttamme kokonaan, mutta jo Suomenkin tuilla talouttaan ylläpitäneessä Kreikassa supistuksista luopuminen tarkoittaisi, että maa ei pysty koskaan maksamaan takaisin sitoumuksiaan, eli muilta saamiaan tukia. Jopa valtiontalouden konkurssi saattaisi olla mahdollinen.

Urpilainen hehkutti aikanaan, että neuvottelemansa sopimus oli ”hyvä bisnes Suomelle”. Jotta en käyttäisi rumia sanoja, en kommentoi, puutun ainoastaan siihen, että tuokin lausunto osoitti kyseen olleen SIJOITUKSESTA.

Urpilaista huijattiin mennen tullen, emme saaneet yhtään minkäänlaisia takuita mistään, nyt olemme menettämässä kaiken sijoittamamme rahan.

No niin, olen siis yhdistänyt Syrizan ja TTIP:n sillä tavalla, että kumpikin asia koskee voimakkaasti Suomea, ja kummassakin on kyse ulkopuolisten sijoitusten suojaamisesta.

Tässä ei ollut kummastakaan aiheesta kuin pieni osa, keskustelu jatkukoon.

Osoitin vain, miten talousasioitten ja syy-seuraussuhteita kannattaa ajatella laajemmin. ON NÄHTY, miten kaksi viimeistä hallitusta ovat vieneet kotimaamme ahdinkoon (sitä aikaisemmat hallitukset veivät meidät Euroopan unioniin, joka on kaiken tämän pahan kehityksen alku ja juuri).

Näin emme voi jatkaa, nyt pitää eduskuntaan saada edustajia, jotka ajattelevat maalaisjärjellä myös taloutta, eivätkä astu joka ainoaan Saksan virittämään miinaan.