Kyllä, hiilidioksidin vähentämisestä puhuttaessa olisi aina puhuttava siitä, miten se vaikuttaa maapallon ravintotilanteeseen.

Juuri näin, hiilidioksidin vähentäminen ilmakehässä merkitsisi sitä, että viljelyalan olisi kasvettava maapallolla, mutta tuo on mahdoton yhtälö, jossa sekä hiilidioksidi että kasvuala jatkuvasti pienenisivät. Elintarvikepula on enemmän, kuin todennäköinen lopputulos. Vesi ei myöskään jakaudu maapallolla sen mukaan, missä eniten syntyy väleä lisää, tai sinne muuttaa lisää ihmisiä, vaikka maapallon jokivalumat pysyvät muuttumattomina mantereilla. USA:n 1900-luvun pölymyrskyt ovat lisäravinnon tuotannon seurausta, kuten tuhoutuu Amazonin alueen sademetsätkin, ravinnon tuotannon kasvun seurausta, jossa ilmastonmuutoksella ei ole osaa eikä arpaa. Kongo-joen valumasta enää noin 1/3 osa päätyy Atlantiin, vesi kelpaa afrikkalaisille. Veden jakajia netto lisääntyy maapallolle noin 100 miljoonaa joka vuosi, joka johtaa pohjavesien edelleen vajoamiseen. Esim. Libya käyttää Saharan pohjavettä jo nyt noin 6 miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa, noin 2190 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Niin, IPCC:n suurin ongelma se, että tuo poliittinen laitos ei ymmärrä sitä yksinkertaista asiaa, kuin jääkausi ja sen vaihtelu pohjoisen ja eteläisen jääkauden välillä. Tuskin IPCC edes ymmärtää, että elämme suurten jääkausien välistä aikaa ja syklisyyttä. Mannermainen pohjoinen jääkausi on huomattavasti rajumpi, kuin vastaava eteläinen jääkausi, joka typistyy ympäröivään valtamerialueeseen. Juuri tällä hetkellä Etelämantereen lämpötilat vaihtelevat 40-65 C pakkasasteen välillä, ja jopa merialueellakin pakkaset ovat syvälle eteläisen Atlantin alueella 13-15 C astetta pakkasella. IPCC:n tasoisessa laitoksessakin pitäisi ymmärtää, että jää sulaa nolla C asteen lämpimämmällä puolella, eli ei absoluuttisen varmasti jäätiköt eivät ole sulamassa Etelämantereella. Grönlannin jäätiköt ovat tällä pohjoisen lämpökaudella vaarassa, jossa ihmisen toimilla ei ole mitään tekemistä, se on täysin perihelikiertymän, prekession ja magneettikentän muutoksien seurausta.

Juuri näin, se mitä Grönlanti nyt menettää jääpeitettään, joka on luonnollista, Etelämanner vastaavasti kasvattaa jääpeitettään. Jäätiköt muodostuvat vesimolekyylin härmistyessä jäätikön pintaan, vain rannikolla ja merijäätiköillä kasvua tulee lumisateista. Mannerjäätikkö ei ole sama, kuin lumipeite. Jäätikön muodostuminen tarvitsee vähintään noin 50 metrin vahvuisen lumen painon, jotta se puristuisin tunnetuksi mannerjääksi, eikä vuotuinen lumen sataminen ja sen seuraaminen satelliiteista anna oikeaa kuvaa varsinaisista mannerjäätiköistä, pelkkää näköharhaa, ei mannerjäätä. Monet hanget voivat olla kylmillä seuduilla ylivuotisia, mutta satelliittikuvista ei todellakaan voi päätellä, mikä on historiallista mannerjäätikköä, varsinkin, kun jäävirrat vuoristosolissa voivat olla jopa monivuotisia keräten myös luminietoksia mukaansa

Tällä hetkellä suurimmat hiilinielut maapallolla on Venäjä-Aasia päiväntasaajan pohjoispuolella, ja suurin hiilidioksidin tuottaja on keskinen Afrikka. Huomattavaa on se, että Siperian alueet saavat rikkinsä Kiinan alueelta yläilmakehän kierrosta, joka kiihdyttää Siperian puuston kasvua (rikki on tärkeä ja elinehto maapallon puustolle). Huomattavaa on se, että Kiinan kivihiilivoima on erinomainen kasvikunnan kasvun kiihdyttäjä, se on täysin selvää. Siksikin myös Euroopassa olisi lisättävä jopa rajusti kivihiilen polttoa, hiilidioksidi kuuluu maapallon elämän ylläpitäjiin, kuten rikkiä on palautettava kiertoon maanuumenista. Tuo johtuu siitä, että kun maapallon tulivuoritoiminta on rauhallista, rikki ei riitä vaikka ruoan kasvatukseen, puhumattakaan puuston kasvua, jossa pahimmat seuraukset ovat riski maapallon happikatastrofista. Tuossa en puhu pelkästään hengitysilman pitoisuudesta, vaan happi toimii otsonin raaka-aineena, eli hapella on paljon tärkeitä tehtäviä systeemissä.

Kivihiili on turvallisin suurienergisistä ratkaisuista, ennen kaikkea se ei tuota varastoinnissa metaania eikä ole paloherkkää missään oloissa; kivihiili ei mätäne. Kivihiilen erin omaisuus piilee sen pysyvästä olotilasta, vaikka miljoonia vuosia muuttumattomana. Sen sijaan tuuli- ja aurinkovoimat ovat matalaenergia ratkaisuja, joiden ylläpito vaatii valtavia uhrauksia, mm. lämmön varastointi ei ole niistä helpoin. Vedyn varastointi sekään ei ole ilmaista eikä vaaratonta. Maapallon ylivoimaisesti paras energiamuoto, kuten ihmiskunnalle turvallisin on ehdottomasti kivihiili, josta ei punasilmäisten kakaroiden antaa päättää. Maalämpö on yksi tuhoisimmista energiamuodoista laajemmassa käytössä, se sekoittaa litosfäärin radioaktiiviset ainekset laajaan pohjavesiverkostoon (poraustoiminta), tuhoaa sen perusteellisesti. Pintavesien käsittely juomavedeksi tulee varmasti kalliiksi, vain sen vuoksi, että ilmatieteenlaitos ja IPCC ovat olevinaan oikeassa ihmisen aiheuttamasta muutoksesta.