Perussuomalaiset

Reijo Tossavainen

Pieni kunta on asukkailleen usein parempi kuin suuri

2 kommenttia

Kuntavaalien alla media on hyökännyt pieniä kuntia kohtaan hyvin yksipuolisesti. Asialla on ollut erityisesti Suomen Kuvalehti. Tosiasioiden kertominen on siksi paikallaan.

Kouvolan seudulla tehtiin muutama vuosi sitten iso kuntaliitos. Yhtenä keskeisenä perusteena oli, että kuntien ja kaupunkien yhdistyttyä ei tarvita lukuisia kunnan- ja kaupunginjohtajien virkoja.

Kuinka sitten kävikään? Kaikille löytyi ”tarpeellinen” johtajan vakanssi ja aiempaa isommalla palkalla, sillä palkkaluokat ovat usein sidottuja kunnan kokoon. Uudessa Kouvolassa menot kasvoivat kauttaaltaan.

Tilastot kertovat tosiallisen tilanteen. Hallintomenojen osuus on suurinpiirtein yhtä iso kunnan koosta riippumatta.

Kuntien menestymisen välillä on isoja eroja. Syyt ovat muualla kuin kuntien koossa. Yhtenä syynä on esimerkiksi väestön ikärakenne. Monissa maaseudun pienissä kunnissa väki on ikääntynyttä, mutta vanhukset eivät häviä minnekään kuntaliitoksen myötä. Heidät on hoidettava kuten tehtiin ennen kuntaliitosta.

Kunnat tuottavat palveluja. Koulussa opettaja pystyy opettamaan kerralla yhtä montaa oppilasta kunnan koosta riippumatta. Hoivatyössä yksi henkilö ehtii käymään yhtä monen vanhuksen luona kunnan koosta riippumatta.

Savitaipale on pieni vajaan 4000 asukkaan kunta Etelä-Karjalassa. Istuin mielelläni kunnanhallituksessa, koska siellä ei harjoitettu puoluepoliitikointia. Asiat olivat asioita, ja niihin haettiin yhdessä paras ratkaisu. Päätettävät asiat tunnettiin hyvin, koska pöydän ympäriltä löytyi useimmiten ainakin yksi henkilö, joka tunsi asian perinpohjin. Siis muutoinkin kuin numeroina ja kirjaimina paperilla.

On tosiasia, että monet sosiaali- ja terveysasiat vaativat laajan väestöpohjan. Silloin sopivin laajuus on maakunnallisuus. Ja siihen nykyinen hallitus pyrkii ja toivottavasti pääsee maaliin saakka.

Loput nykyisin kunnille kuuluvat tehtävät hoituvat nykyisten kuntien toimesta. Niin pienten kuin suurtenkin kuntien toimesta. Miten hyvin ne hoituvat, riippuu lähinnä kuntien päättäjien ja työntekijöiden kyvystä tehdä hyviä päätöksiä.

Osallistu keskusteluun!


2 kommenttia
Hämmentynyt
#1

Nyt on kyse siitä että tulevatko pienemmät kunnat toimeen ilman mahdollisia liitoksia ja miten valtio suo edellytyksiä kuntien omatoimisuuteen – kukin itsenäisenä – itse luulen ”huhujen” mukaan että liitoksia tulee – ennemmin/myöhemmin.
Tietty pienimuotoisuus katoavaa kansanperinnettä-kö ?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#2

Pitäiskö kaikkien muuttaa pieneen kuntaan?

Monta Nurmijärveä?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000