Jos sinä tilaat työtä kotisi keittiöremonttiin, nuohoukseen ja putkiremonttiin – tai vaikka katsastusmaksuun ja autoremppaan, niin oletko sinä valmis maksamaan kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin korvauksen? Jos näin, sanon: ”WAU, mitä pyyteettömyyttä!” Et pärjäisi yrittäjänä.

Suomi sukeltaa lamaan ja kuusituntinen työpäivävaatimus on vastuutonta populismia. Marin on naistenlehtien ja muotilehtien haihattelija, joka palkkaa avustajajoukon paikkaamaan laiskuuttaan ja ymmärtämättömyyttään.

Kuka ne työt tekee ryöstetyn kahden tunnin ajalta? Sen tekevät yrittäjät ja loput työpaikalle jääneet. He tekevät kuudessa tunnissa kahdeksan tunnin työt, vanhalla tuntipalkalla kuudessa tunnissa… 6-tuntinen työpäivä on täysin mahdoton teknisesti toteuttaa mm. logistiikan puolella työaikarajoitteiden ja etäisyyksien vuoksi. Kuuden tunnin työpäivä ei onnistu esim. rekkamiljöössä ja sitä ei varmasti monikaan ymmärrä, että miksi ei.

Yritysten ei kannata rakentaa työtiloja ja hankkia työvarusteita ylimääräisille. Etätyöt toimistokorvauksineen eivät ole ratkaisu. Paljon muuta… kilometrikorvausten, lakisääteisten taukojen ja vapaiden osuus jakaantuva nekin kuluna vähemmille tunneille, ja siitäkin seuraa aleneva kannattavuus. Kuinka 16 tuntia käynnissä oleva tuotantoyksikkö saadaan tuottamaan sama määrä hyödykkeitä kannattavasti 12 tunnissa ja 16 tunnin palkalla? Mitenkä nippanappa taloudellisesti kannattava kolmivuoro saadaan toimimaan 18 tunnin työpanoksella? Pääomakulujen kustannusvaikutus kasvaa.

Koko touhu kuulostaa siltä, että tavoitteena on nolla työtuntia kahdeksan tunnin palkalla, kun Marin vertaa aikanaan tehtyä muutosta ja siirtymistä 40 viikkotuntiin. Asia on Marinin mukaan yhtä helppoa. Onko seuraava tavoite neljä tuntia viikossa. Ihmisillä ei ole tuottavuuskäsitystä, saati suhteellisuuden tajua. Kuuden tunnin päivään voidaan mennä kuuden tunnin palkalla, se on helppo yhtälö ainakin joillakin aloilla. On paljon aloja ja ammatteja, johon lyhyt työaika ei kuitenkaan vain sovi. Patalaiskojen märkä uni koko työaikavedätys. Marin, olemme aikoja sitten siirtyneet pois orjuudesta. 

Yrittäjänä voin sanoa, että ei onnistu. Yrittäjänä voin kyllä neuvotella kuuden tunnin työajasta kuuden tunnin palkalla. Urakkatyö on toinen asia ja sekään ei sovi kovinkaan moneen ammattikuntaan, eikä laiskoille. Kuuden tunnin vaatijoita pidän laiskoina, jos vaativat vielä sitä kahdeksan tunnin palkkaa. Perusvaatimustason ylittävästä tuottavuudesta voidaan erikseen palkita.

Suomi sukeltaa lamaan ja kuusituntinen työpäivävaatimus on vastuutonta populismia. Nyt tulisi keskittyä työllistämiseen ja kannattavuuden säilyttämiseen. Tuvissa on 400 000 työtöntä ja Marin harhauttaa, laiska kun on, ajatuksia raskaammasta savotasta populistiseen työaikakeskusteluun. Samaan aikaan marinin hallituskumppani on vaatimassa 80 000 ulkomaalaista lisää Suomeen, kun ulkomalaistaustaisista on ennestäänkin työttömänä noin 50 000. Käsittämätöntä Haihattelua.

Linkki Helena Petaiston kolumniin ranskalaiste työaikakokeiluun liittyen:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helena-petaiston-kolumni-ranskan-malli-laskea-tyottomyytta-osoittautui-sudeksi-maa-maksaa-kallista-hintaa-viela-20-vuotta-sen-toteuttamisen-jalkeen/7687424?fbclid=IwAR1v9lMrDZbtMuT6UC4kmr4aNnQx1KKxcmt6wEwuI7a6srWHChJJHhTM10E#gs.ebn4vs