Kävin kahviostoksilta ja päädyin Juhla-Mokan sijasta Brazil-tarjouskahviin. Oli yllättäen hyvää ja käytän jatkossakin, jos hinta pitää. Olette varmaan huomanneet, että kaffepaketin hinta nousee vauhdilla. Kahvin hintaa on totuttu pitämään inflaationkin mittarina. Inflaatio puolestaan kurittaa Suomea pahemmin kuin Helsinkiä. Hurja hinnannousu saattaa olla vasta esimakua, mitä tuleman pitää – meneekö kahvipaketti yli kympin? 

Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja ja 35 % kaikesta maailman kahvista tulee sieltä. Tuotanto-ongelmat heijastuvat suoraan maailmanmarkkinahintaan. Brasilian kahviviljelmiä on kurittanut kuivuus ja kuvitelkaa, että hallakin. Nousseessa hinnassa näkyvät myös koronan aiheuttamat globaalit logistiikkaongelmat sekä yleinen hinnannousu. Kahvin viljelyyn käytettyjen lannoitteiden hinnat ovat nousseet tuplaksi nekin. 

Hintojen nousu kiinnostaa sijoittajia ja isoa rahaa eli spekulatiivisia sijoittajia. Tämä tietty on, kuin heittäisi bensaa hintaroihuun. Hinnan nousu houkuttelee sijoittajien lisäksi uusia kahvinviljelijöitä ja lisää metsäalaa kahvinviljelyyn. Noussut hinta houkuttelee uusia viljelijöitä vaihtamaan kahviin, mikä tulee lisäämään tarjontaa. Nyt suomalainen kahvihammas jännittää, miten seuraavalle kahvisadolle käy.

Raakakahvin hinta on siis viimeisen vuoden aikana kaksinkertaistunut, ja sen seurauksena marketin hyllyllä paketti maksaa reilun kolmanneksen enemmän. Lisää kustannuspainetta luo polttoaineiden ja energian nousevat hinnat. Merkittävä syy hinnan tuplaantumiseen on se, että saatavilla oleva kahvi menee suoraan marketin hyllylle, ei ole varastoja. Kotimaista perunaakin on muuten vain kolmeksi kuukaudeksi, nouseekohan senkin hinta?

Tähän kaikkeen sotketaan ilmastoöyhötys ja spekuloinnit sen vaikutuksista maailmanmarkkinoihin, ja siitäkin on seurauksena inflaation ja hintojen nousukiito. Huoli sademetsistä on toki aiheellinen. Kolumbiassa on satanut runsaasti, mikä ei ole hyvä kahvipavun kannalta. Kolumbiasta tuodaan Pohjoismaissa suosittua Arabica kahvia. Brasiliassa koetaan kriittisiä hetkiä. Kukinnan päättänyt kahvisato tarvitsee säännöllisiä sateita, jotta kesäkuussa kerättävät pavut kasvavat. Viime vuoden kaltainen kuivuus olisi sadolle tuhoisa. 

Onko se kahvi kallista? Juon noin viisi mukia kahvia päivässä. Suomalaiset juovat keskimäärin noin kolme mukillista kahvia päivässä. Mukillinen kahvia tarkoittaa noin 1,5–2 desilitraa valmista kahvia. Yhteen mukilliseen menee hiukka vajaa kaksi mitallista kahvia. Jos käytät Juhla-Mokkaa, mukillnen maksaa noin 0,20 euroa. Minulla menee kotikahvitteluun siis euro päivässä. Tuolla tavalla ajateltuna ei ole kallista, mutta kun tarkastellaan hinnan nousua, se on valtava. Kahden euron huoltamokahvikupilla pääsee vilkkaalla paikalla rikastumaan, nouseekohan sen hinta? 

Sitten se inflaatio. Inflaatio tarkoittaa rahan arvon alenemista. Se johtaa yleensä myös kuluttajien ostovoiman heikkenemiseen, eli eurolla saa kallistunutta tuotetta vähemmän. Inflaatio kurittaa Suomea jo 5% suuruisesti, kun se Helsingissä on vain 2%. Tämä inflaatioero on syytä nostaa pöydälle, jotta ymmärrettäisiin, kuinka erilaisessa tilanteessa Suomessa eletään, kun verrataan inflaatiovaikutuksia valtioon nimeltä Helsinki. 

Kun energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, voi inflaatio näkyä toisissa kotitalouksissa enemmän kuin toisissa. Inflaatio uhkaa säästöjäsi, nostaa korkokulujasi ja kaikessa se vaikuttaa myös kotitaloutesi budjetteihin. Lamaannuttava vaikutus hiipii, sumppia siemaillessasi, huomaamatta ja pikkuhiljaa kukkaroosi. Valtio elää samaan aikaan tuhlaajahenkilön tavoin velalla, joka sinun täytyy maksaa.