Eduskunnassa käytiin keskiviikkona 25.11.2020 lähetekeskustelu kansanedustaja Ano Turtiaisen aloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä Euroopan Unionissa. Lauantaina 28.11. puolestaan Eduskuntatalolla järjestetään aloitetta tukeva Fixit-mielenosoitus, jonne on odotettavissa koronaoloista huolimatta runsas osanotto.

Edellisen ja ainoan kerran asiasta on kysytty suomalaisilta kansanäänestyksessä 16.10.1994. Koska alle 18-vuotiaat eivät saa Suomessa äänestää, vuoden 1976 jälkeen syntyneet – alle 44-vuotiaat Suomen kansalaiset – eivät ole saaneet koskaan ilmaista kantaansa EU-jäsenyyteen.

Findikaattorin vuoden 2019 lopun tietojen mukaan maamme 5,5 miljoonan väkiluvusta kaikkiaan 2,8 miljoonaa ihmistä on alle 44-vuotiaita. Kun vielä muistetaan, että 43,1 prosenttia suomalaisista äänesti EU-jäsenyyttä vastaan, niin eikö olisi jo aika kysyä uudelleen?

Vuoden 1994 jälkeen Suomi on viety euroonkin perustuslakia rikkoen ja kansalta mitään kysymättä. Ratkaisu on osoittautunut ehkä yhdeksi itsenäisen Suomen historian vakavimmista virheistä.

Eurojäsenyyttä ovat seuranneet merkittävät hyvinvointitappiot suomalaiseen yhteiskuntaan verrattaessa euron ulkopuolelle jääneihin muihin pohjoismaihin. Nyt Suomea ollaan EU:n elpymisrahaston kautta viemässä kovaa vauhtia kohti tulonsiirto- ja velkaunionia. Suomalaisen veronmaksajan rahoilla maksetaan eteläisen Euroopan ongelmia.

Eduskunnan suuressa salissa keskiviikkona kuultiin jälleen tutut jargonit, siitä, että juuri nyt ei ole oikea aika kysyä kansalta. Milloin se sitten on? Sittenkö, kun on jo liian myöhäistä vai ei milloinkaan? Kuten edellä todettua, Suomessa on huikea määrä kansalaisia, joilta ei ole joko kysytty EU-jäsenyydestä yhtään mitään tai jotka ovat vastanneet ei, kun sitä on kysytty.

***

Kysymystä EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen suhtautumisesta siihen on väistelty aivan liian pitkään ja jopa koko liittovaltiokehityksen olemassaolo on yritetty kiistää, vaikka jo EU:n alkusysäykseksi mainitussa julistuksessaan 9.5.1950 Robert Schuman puhui liittovaltion puolesta. Maamme merkittävimmistä poliitikoista ainakin kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki on sentään avoimesti ja suoraselkäisesti tunnustautunut liittovaltiokehityksen kannattajaksi. Liian moni pitää asiassa kynttiläänsä vakan alla tai ajaa asiaa sammutetuin lyhdyin.

Olemmeko me todella kansakuntana niin selkärangattomia, ettemme uskalla lainkaan katsoa totuutta silmiin ja keskustella keskenämme, haluammeko me mukaan liittovaltion osavaltioksi vai säilyttää itsenäisyytemme? Molempia emme voi saada.

Tämän keskustelun käymisestä tai koko asian vaikenemisesta siihen pisteeseen, kun on jo liian myöhäistä, vastaamme me suomalaiset. SINÄ JA MINÄ! Ja nyt on tämän keskustelun aika. Uinuva kansa on herätettävä. Osoitan vahvan tukeni kansanäänestyksen järjestämiselle ja FIXIT-mielenosoitukselle.

***

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä muuten pauhasi twitterissä keskiviikkona siitä, miten siviilipalvelusmies, perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen puhui ihailevasti itsenäisyydestä ja esivanhempiemme uhrautumisesta sen eteen. Tällaiset puheet eivät Kärnän mukaan ole uskottavia.

On se silti vaan kummallista, että tarvitaan naispoliitikkoa julistamaan rehellistä federalismia tai sitten siviilipalvelusmies Tynkkystä tai minua – rauhan aikana palveluksesta vapautettua – tai suoraselkäisiä perussuomalaisia, armeijan käyneitä miehiä sanomaan suoraan ja ääneen, että Suomi ja sen itsenäisyys tulevat ensin!

Kärnä ja muut vihervasemmistolais-feministisen politiikan tukimiehet sekä sammutetuin lyhdyin liittovaltiota ajavat porvarit ne vaan hiihtelevät asian kanssa kananmunat kainaloissa.

Vetoankin erityisesti suomalaisiin miehiin, joista valtaosalle tämän maan puolustaminen on opetettu selkäytimeen, tuli mitä tuli. Haluat sitten itsenäisyyttä tai liittovaltiota, etsi vihdoin munasi ja sano mielipiteesi ääneen. Eivät kai sotiemme veteraanit tällaisen selkärangattomuuden puolesta taistelleet?