Ulkopolittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi YLE uutisten haastattelussa, että jos Suomi jättää hakemuksen NATO-jäsenyyden saamiseksi, ainoa Venäjän käytettävissä oleva keino prosessin häiritsemiseksi olisi sotilaallinen hyökkäys. Sellaisen todennäköisyyteen hän ei kuitenkaan usko.

YLEn uutinen aiheesta

Merkittävillä taloudellisilla seuraamuksilla Venäjä ei voi uhata Suomea, koska kaupankäynti maiden välillä on jo erittäin vähäistä, Suomen ja Euroopan Unionin aloitteesta. Myöskään poliittisten suhteiden heikkenemisellä uhkaaminen ei ole relevanttia tällä hetkellä, koska myös ne ovat viilentyneet Suomen ja Euroopan Unionin aloitteesta. Ainoa jäljelle jäävä mahdollinen keino olisi sotilaallisen konfliktin järjestäminen, ennen kuin jäsenhakemus on ratifioitu kaikissa NATOn jäsenmaissa, jonka arvioidaan kestävän 4 – 12 kuukautta.

Todettakoon kuitenkin myös, että Venäjä voisi yrittää lahjoa jonkun NATO-maan kuten Unkarin tai Turkin äänestämään Suomen hakemusta vastaan. Tällaisella vaihtoehdolla on spekuloitu Suomen suurissa sanomalehdissä, mutta se olisi luultavasti Venäjälle viimeinen ja erittäin epävarma oljenkorsi, jonka varaan asiaa ei mielellään jätetä.

Mika Aaltolan mukaan Venäjän aiheuttama sotilaallinen konflikti, eli käytännössä Venäjän hyökkäys Suomen alueelle, on epätodennäköinen. Hän perustelee asiaa sillä, että Venäjän sotilaalliset resurssit ”ovat nyt sidottuja” (Ukrainan sodassa), ja sen vuoksi olisi odotettavissa korkeintaan uhittelua, tai jotain niin pienimuotoista sotilaallista toimintaa, että Suomi pystyisi hallitsemaan tilanteen.

Minun mielestäni Aaltola sortuu tässä tilanteen kaunisteluun ja Suomen riskien vähättelyyn. Venäjällä on resursseja, jotka eivät ole sidottuna Ukrainan konfliktiin. Yleinen liikekannallepano on keino, jolla Venäjä pystyisi mobilisoimaan joukkoja vakavampaan konfliktiin kuin Mika Aaltola antaa ymmärtää olevan mahdollista. Valko-Venäjän armeija on toistaiseksi täysin käyttämättömänä. Syyriasta ja muualta on mahdollista rekrytoida lisäjoukkoja. Myös Ukrainan sotatoimet voivat rauhoittua neljässä kuukaudessa jonkun verran, tai niitä voidaan rauhoittaa väliaikaisesti, joten sieltäkin saattaa olla mahdollista siirtää sotavoimaa Suomen suunnalle.

Jos käsitys siitä, että NATO-hakemuksen jättäminen olisi Suomelle täysin riskitön toimenpide sotilaallisesti, perustuu siihen että Venäjä ei halua tai kykene muodostamaan merkittävää sotilaallista uhkaa Suomelle tällä hetkellä, sellainen käsitys saattaa olla hieman kaunisteltu kuva todellisuudesta.

Julkisuudessa on ollut puhetta siitä, että jotkut NATO-maat antaisivat Suomelle ”turvatakuita” hakemusprosessin ajaksi. Näistä saa kukin muodostaa niin ruusuisen mielikuvan kuin haluaa. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että kyse olisi sitoumuksesta ryhtyä osapuoleksi sotaan Venäjää vastaan, missään olosuhteissa. Kyse olisi todennäköisesti vain aseiden ja tiedustelutiedon toimittamisesta. Se ei välttämättä ole riittävä pelote Venäjälle.