Toimi Kankaanniemi ja muutamat muut kunnioitetut puolueen jäsenet ovat pyytäneet minua määrittelemään sen politiikan, jota puoluejohtajana noudattaisin.

Sen jälkeen kun katsoivat ehdokasvideoni (https://www.youtube.com/watch?v=FPQ8Tizp0xg).

Kysymys kuului: mitä sinä Arto tekisit toisin?

Kysymys on kohtuullinen ja siihen pitää vastata perusteellisesti. On aloitettava vastaamalla kysymykseen: onnistuttiinko vuoden 2023 hallitusneuvotteluissa? Annettiinko niissä kokoomukselle liikaa hihnaa? Ollaanko noudatettu talouspolitiikassa kokoomuksen linjaa ja onko osattu tuoda kehysriihissä tai muualla se oma kanta esille?

Tosiasiat ovat tylyjä: kokoomuksen kannatus on noussut. Meillä kannatus on nyt vähän yli 10%.

Matematiikka on armotonta. Yhteistyö ei palvele molempia osapuolia.

Mikä meni vikaan hallitusneuvotteluissa 2023?

Osittain niissä onnistuttiin ja osittain ei. Perussuomalaiset tulivat vuoden 2023 hallitusneuvotteluihin organisoidummin kuin vuonna 2015. Omilla kannoilla.

Kokoomuksella oli kuitenkin aseenaan ilmeisesti konsulttifirma McKinsey’n ideoimat pohjapaperit, joita se aluksi myyskenteli perussuomalaisille ”ota tai jätä” asenteella.

Vähän kuin tyhmälle maalaisserkulle vakuutuksia.

Kuten kaikki tietävät, että McKinsey on kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyritys, joka on sitoutunut auttamaan organisaatioita luomaan osallistavaa ja kestävää kasvua. Nyt se ilmeisesti ja ehkä auttoi kokoomusta. Ei ilmaiseksi? Ei rahalla?

Perussuomalaiset kuitenkin pitivät pintansa ja kokoomuksen oli pakko neuvotella oikeasti. Aidosti.

Monissa hyvissä asioissa saatiin oivallisia tuloksia. Sellaisia, joita Marinin hallituksessa ei olisi ikinä kyetty tekemään. Ulkopolitiikan, maanpuolustuksen, turvallisuuspolitiikan peruslinjat löydettiin nopeasti. Leena Meri on ollut oikeusministerinä erittäin hyvä.

On myös aiheesta kehuttava kokoomusta.

Se on hallitusyhteistyön aikana löytänyt ”rintakarvansa” ts. kansallisen identiteettinsä maamiina-asiassa vaikka oli Kataisen pasifistihallituksen aikana ensimmäisenä niitä poistamassa.

Se on myös päässyt lämpimästä Venäjä-riippuvuudestaan eroon; vielä 2010-luvulla se vielä kehitteli suloisen armaita ”oppineuvotteluja” Putinin puolueen (Yhtenäinen Venäjä) kanssa. Voidakseen olla ulkopoliittisesti oikeaoppinen.

Missähän muuten materiaalit näistä neuvotteluista ovat? Ainakin netissä niiden jälki on hävinnyt.

Samoin maahanmuutossa on tehty useita pieniä kosmeettisia parannuksia.

Se iso kuva on kuitenkin ikävä: maahanmuutto on kuin vuotava vanha puutarhaletku. Se vuotaa jeesusteipistä huolimatta ja kokoomukselle se on jonkinlainen pelastava ratkaisu talousongelmiin.

Maahanmuutto on kokoomuksen henkinen vippaskonsti, jonka avulla Suomen talousongelmat ratkaistaan.

Kykypuolueen mukaan Suomi pelastuu euron kokilla tai puolen euron pitsanpaistajalla. Palkka-orjien armeijalla. Samalla kun puoli miljoonaa suomalaista on ilman työtä.

Murheet: sote ja työelämä

Suurimmat haasteet hallitusneuvotteluissa liittyivät soteen ja työelämäpöytään.

Sotessa ei vielä silloin tiedetty kaikkia sen rakenteellisia ongelma ja niitä yllätyksiä, joita edellisen hallituksen hutilointi oli aiheuttanut. Siellä oli valuvikoja ja älyttömiä ratkaisuja, joita on mahdoton hallita ilman drastisia toimenpiteitä.

Kun ne perusviat sitten kesän 2023 jälkeen havaittiin tuli eteen kysymys: kun näitä ei havaittu, avataanko keskustelu uudelleen?

Allokoiko hallitus lisää rahaa kun tiedettiin, että alijäämää olisi tulossa ts. pelastaako budjetti soten? Mistä rahat otetaan? Pakotetaanko alueet ensin kiristämään vyötä ja sitten maksetaan… vai pakotetaanko ne vieläkin kiristämään vyötä?

Fakta on se, että valuvikoja ei oikein osattu korjata, alijäämän rakenteellinen paikkaus epäonnistui. Se johti siihen, että vastuuministerille työskentelevät löysivät toissijaisia ja hölmöjä leikkauskohteita. Tämä lähti niitä topevana ja lojaalisti toteuttamaan. Se ristiretki merkitsi sitä, että Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa PS:n kannatus romahti.

Nyt sitten yritetään paikkailla ja tehdään pientä tihkua. Myymme valtionyhtiöitä ja 500-miljoona euroa laitetaan Kelatukiin. 1.9. lähtien 65 vuotiaat pääsevät yksityislääkäriin 3 kertaa asiakasmaksun hinnalla. Hyvä! Mutta vääjäämättömät laboratoriokokeet jäivät yksityisen hintaiseksi. Hyvinvointialueiden henkilöstön kanssa eletään dramaattisia hetkiä: tehdään työsopimuksia ja aikataulu on lievästi sanottuna kireä. Pakotetaanko osaajat muualle?

Työelämäpöydässä yleissitovuus jäi. Matti Putkonen taisteli siitä kuin leijona. Ongelma oli se, että neuvotteluiden jälkeen Satosella ei ollut enää vastinparia. Matista ei tehty valtiosihteeriä.

Ja kun ei ole vastavoimaa niin jouduttiin suohon…hallituksessa Satonen on vienyt ja me vikisimme. Kokoomus sai kaikki tavoitteensa läpi ja pääsi juhlimaan kannattajiensa kanssa.

Me taas saimme haukut, kiroukset ja nyrkinheilutukset. Opposition ja Ylen vihervasemmisto falangi tietysti märehti näitä juttuja.

Ehkä se turhin ja typerin päätös liittyi ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennyksen poistamiseen. Kirjoitin siitä jo blogin, jossa kertailin sen ilmiön taustoja ( https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/miksi-ay-liikkeen-jasenmaksun-verovahennysoikeuden-lopettaminen-ei-ollut-viisasta/).

Hallitusneuvotteluissa kompastuimme ja horjuimme mutta emme kaatuneet.

Hallituksessa sitten menimme rähmälleen kokoomuksen klassikkotemppuun hallituksessa: 1) teetä työt muilla, 2) ota kunnia itsellesi ja 3) jätä jälkien siivous ja poliittinen vastuu kaverille.

”Pyhät lehmät lihoiksi”

On tehtävä perussuomalaista politiikkaa.

Se, että myydään periaatteita ei auta yhtään. Valtiovarainministerillä on mahdollisuus nipistää näitä kokoomuksen ”meille kaikki” aloitteita sillä perusteella, että valtiolla ei ole nyt rahaa.

Turun radat ja raideleveyksien muutokset voidaan lykätä ”till the Kingdom come”. Nämä ”turkulaiset ideat” on syytä tutkia tarkemmin ja ihan ajan kanssa. Ehkä niissä on järkeä mutta joskus toiste.

Perussuomalainen politiikka merkitsee sitä, että hallituksessa jokaisen on saatava osansa suolavettä. Kaikkien kansalaisten on syytä kokea olevansa samassa veneessä; tunteen siitä, että jokainen soutaa.

Aikaisemmissa hallituksissa rohkeus ei ole riittänyt muuhun kuin velanottoon. Ei ole uskallettu koskea ”pyhiin lehmiin”.

Nyt on kuitenkin kansallinen kriisi. On pakko.

Naapurimaa käy sotaa, on varustauduttava ja pelastettava talous. Nyt ei voi enää liehua matti-velkamestarina.

Niiden, joilla on – on osallistuttava. Tämä tarkoittaa sitä, että verovapaita jemma-säätiöitä ja verorälssiin säilöttyjä rahavaroja on pystyttävä verottamaan.

Kertaluontoisesti ja ainutkertaisesti. Kyse ei ole kommunismista vaan ihan samanlaisesta aloitteesta kun aikoinaan pyydettiin vihkipareja antamaan kultaisen sormukset puolustusvoimille. Silloin ihmisillä riitti sydäntä yhteisen isänmaan asialle.

Lyhyesti: kokoomuksen ja RKP:n on tingittävä kansallisen hätätilan takia. He kyllä ymmärtävät sillä nämä puolueet ovat

isänmaallisia.

Kehitysyhteistyörahat pitää tässä kriisitilanteessa vähintäänkin puolittaa tai poistaa kokonaan. Maksetaan sitten kun on ylijäämää.

Yritystukia on karsittava, sillä tuensaajissa on firmoja, joiden vakavaraisuus on hyvä.

Mikäli oikein muistan niin Suomen valtion perustehtävänä ei ole jakaa veronmaksajien rahoja osinkoina erilaisten firmojen omistajille. Muutenkin rahakirstunvartijana on uskallettava karsia ja leikata kaikesta siitä turhasta, jota meille on syntynyt tänne vasemmiston valtakautena.

On vapautettava lahjakkaita huippu-virkamiehiä avoimelle sektorille; antaa vaikka aluksi 50 000 virkamiehelle mahdollisuus loistaa yksityisellä puolella.

Huhulta siivet pois!

Näin lopuksi haluaisin vielä puuttua yhteen asiaan.

Pitääkö paikkansa se sitkeä huhu, että kokoomus ei hyväksy PS:n puoluekokoukselta puheenjohtajavaihdosta?

Ja että jos niin kävisi, että puolueen kenttä valitsisi väärin, niin olisi sitten edessä uudet vaalit? Kokoomus kaataisi hallituksen?

Lokakuussa 2025.

Merkitseekö tämä sitä, että kokoomuksella on veto-oikeus siihen kenestä tulee PS:n puheenjohtaja? Johtuuko se ”yleisistä syistä”?

Toivon, että kokoomus leikkaa julkisesti tämän sitkeän huhun ja ampuu sen alas perättömänä.

Mikäli ja jos tämä sitkeä huhu pitäisi paikkaansa, että kokoomuksen vasemmistosiipi suunnittelee hallituksen kaatamista, niin olisi se ikävä juttu. Se olisi pelailua ja seikkailemista isänmaan kohtalolla.

Missä olisi Arvo ja Pohja?

Onko tosiaan niin, että sitten kun kokoomus on saanut minkä halusi, se voi sitten heittää PS:n menemään tarpeettomana ja aloittaa kurtiseeraamaan hallitusyhteistyötä demarien, vassarien ja vihreiden kanssa?

Järkyttävää, kylmäävää ja epä-suomalaista.

Hyvää helluntaita kaikille!