Kouvola petti liitoskuntansa ja kylänsä. Se petti vanhukset ja lapsiperheet. Kuka kehtaa väittää, että palvelut paranivat, ovat lähempänä tai halvempia. Missä on se vahva peruskunta, jonka piti tuottaa kaikki palvelut? Päättäjät pesevät nyt kätensä. Ne, jotka sopan keittivät, sanovat, että syyllisiä on turha hakea.

Hyvä on. On siis katsottava eteenpäin… Siellä odottaakin veronkorotukset, palvelupisteiden lakkautukset ja maksujen korotukset, lomautukset ja irtisanomiset. Kyläkoulut jauhetaan betonimurskaksi, joka ajetaan monitoimihallin pohjaksi. Tämä kaikki tarjoillaan palvelurakenteen kehittämisenä.

Kaupungin tärkeimmät hankkeet ovat kanavan kaivamista, palvelujen keskittämistä ja riski-investointeja samaan aikaan, kun henkilökunta jakaa pyyhekumitkin kahtia. On turha höpistä valinnanvapaudesta, kun kärkihankkeena on keskustan kehittäminen. Kaikki ei voi, eikä haluakaan asua Kymen Lukolla.

Kaupungin johto istuu paniikkinappulan päällä. Luottamusmiehet eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Se on konsultin päiväuni ja työtilaisuus. Lähestymme kriisikunnan statusta, vaikka on ulkoistettu, yhtiöitetty ja yhdistetty. Porukka on peloteltu alijäämillä, joten alistutaan siihen, mitä esitetään. Ei jakseta taistella vastaan. Puolueiden sisäinen ryhmäpaine on kova ja tyhmyys tiivistyy. Aika suuren Kouvolan tiimalasissa on loppumassa.

Toivon todellista herätystä, koska tätä kuprua maksamme kauan. Sitä ei paikata vuodessa ja pikkurahalla. On aika keskittyä lakisääteisiin tehtäviin ja jättää sivukylien viimeiset palvelupisteet ja liikuntapaikat rauhaan. Ne tuovat pienellä rahalla paljon iloa. Edessä on sen sijaan kipeä hallinnon karsiminen, mutta löytyykö siihen johtajuutta?