Suomella on kaksi vaihtoehtoa – A tai B
Julkisuudessa on pyöritelty ministeri Sari Multalan mallia. ARA-asuntojen vastuut halutaan pois valtion velkaluvuista, jotta velkasuhde näyttäisi kevyemmältä. Euroopan komissio ja IMF edellyttävät toimia, ja se ei Suomen valtaa pitäville sovi, sillä se tarkoittaisi suoraan varojen vähenemistä omalta hyvä veli -verkostolta.
Ensinnäkin on kuitenkin hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole Multalan oma malli. Valmistelu tulee valtiovarainministeriöstä ja EU-prosessista. Multala toimii tässä käytännössä marionettina, joka esittää valmiiksi kirjoitettua linjaa.
Toiseksi ymmärrä tämä. Vastuita ei olla poistamassa. Niitä ei siirretä pois valtiolta. Niitä ei makseta pois. Ainoa, mitä yritetään tehdä, on muuttaa tapa, jolla ne näkyvät velkaluvuissa.
Kyse on siis luokittelusta. Eli kikkailusta, jotta valtion taloutta ei tarvitse sopeuttaa tavalla, joka ei vanhoille valtapuolueille sovi. Siksi sisarpuolueet SDP ja Kokoomus ovat varsin yhtenäisiä taas kerran.
Kun velkaa pienennetään luokittelun kautta ilman, että todellinen vastuu muuttuu, voidaan perustellusti puhua velan tilastollisesta manipuloinnista. Mieleen tulee ensimmäisenä Kreikka. Miten siinä leikissä todellisuudessa kävikään?
On myös hyvä muistaa, että ARA-järjestelmä ei ole valtiolle ilmainen. Korkotuet ja riskit maksavat vuositasolla satoja miljoonia euroja. Vaikka velkaluku paperilla kevenisi, kustannukset eivät katoa mihinkään.
Ja kaikkein olennaisin. Kikkailu ei muuta alijäämää sentilläkään. Suomen talous vuotaa edelleen samaa vauhtia, ollen 15–18 miljardia alijäämäinen tilastointitavasta riippuen.
Mitä tällä oikeasti tavoitellaan?
Virallinen vastaus on helppo. Halutaan turvata asuntotuotanto ja antaa taloudelle liikkumavaraa.
Todellinen kysymys onkin täysin toinen. Miksi tätä tehdään vasta nyt? Eikä viimeisen kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana, jolloin aikaa oli?
Katsotaan kokonaisuutta eli lisäaikaa.
Lisäaika järjestelmälle, joka ei ole tasapainossa. Ei kai nyt sentään? Lisäaika poliittisille rakenteille, joissa julkista rahaa jaetaan tavalla, jotta saadaan lisäaikaa uusille järjestelyille. Jossain määrin totta? Lisäaika tulojen lailliselle varastamiselle ennen kuin noutaja tulee. Täysin totta?
Monen suomalaisen näkökulmasta tilanne näyttäytyy absurdilta. Mutta vielä useamman silmin se ei näytä juuri miltään, koska ei ymmärretä edes, mistä keskustellaan.
Suomella on vaihtoehdot A ja B
Jos suomalaisilla poliitikoilla olisi selkärankaa, valinta olisi rehellinen.
Vaihtoehto A
Jatketaan kuten tähänkin asti.
Nostetaan palkkoja ja etuja järjestelmän sisällä entiseen malliin. Reagoidaan kriiseihin vasta pakon edessä, kun ne ovat päällä. Kun korot nousevat, syytetään ulkoisia tekijöitä eli pandemiaa, sotaa, suurvaltoja ja niiden johtajia.
Pelotellaan kansaa uusilla uhkakuvilla. Siirretään huomio pois talouden rakenteista.
Ja kun raja tulee vastaan, nostetaan kädet pystyyn ja todetaan, että vaihtoehtoja ei ollut.
Vaihtoehto B
Jatketaan samaa linjaa, mutta viedään se pidemmälle.
Aletaan valmistella ratkaisuja, joissa velkalukuja parannetaan. Keskustelu ja median luoma paine kansalaisten manipulaatiossa siirretään eläkevarojen anastamiseen valtion taseeseen. Kansalaisille myydään ”yleiseurooppalainen malli”, jossa eläkevarat ovat olleet aina osa valtion omaisuutta.
Tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotka ovat muodollisia. Olihan eläkevarat jo osa Suomen varallisuutta vuonna 1994, kun haimme EU-jäsenyyttä.
Eläkevarojen anastaminen mahdollistaisi valtion velkasuhteen alenemisen radikaalisti. Tällainen muutos ei poistaisi velkaa, mutta se muuttaisi sitä, miltä velka näyttää.
Ja juuri tästä koko keskustelussa on kyse. Sillä se sopii kaikille osapuolille. Medialle, joka saa jatkuvaa tulovirtaa julkisen sektorin ostamista ylisuurista hankinnoista ja muista tulonsiirroista. Vallassa oleville, joiden mandaattia ei kukaan uskalla enää kyseenalaistaa. Hyvä veli -verkostolle, josta jo puolivaltakunta elää. Eli kolmannelle sektorille, kunta- ja aluepoliitikoille, yrityksille, jotka saavat tulonsa julkiselta, ja muille vellihousuille.
Onko muita vaihtoehtoja?
On toki. Mutta ne eivät ole helppoja, eivätkä ne tuo nopeaa helpotusta.
Niistä myöhemmin. Nyt näyttää siltä, että valitaan joko A tai B.
Ja molemmissa tapauksissa juhlaan löytyy aina syy, vaikka moraaliset perusteet puuttuisivatkin.
Tekstin aiheet:
Eläkevaroja tulisi kierrättää omassa taloudessa, jossa valtio saisi sekä verotuloja että työttömyys menot alenisi. Muutoinkin koko eläkesysteemi vaatisi uudelleen ajattelua. Suomen eläkejärjestelmä on piilotettu ja alihinnoiteltu. Eläkkeet jäävät pieniksi, koska maksut ovat pieniä ja järjestelmä yrittää olla halpa ja antelias yhtä aikaa. Ratkaisu on tehdä eläkemaksu näkyväksi osaksi bruttopalkkaa. Jokainen näkisi, paljonko maksaa ja mihin eläketasoon se johtaa – ja voisi itse päättää, kuinka paljon sijoittaa eläkkeeseensä. Maksua voisi nostaa silloin, kun talous sen sallii, esimerkiksi kun asunto on maksettu ja arjen suuret menot ovat poissa. Vastuu siirtyy sinne, missä elämäkin tapahtuu. Silloin eäkemaksu vastaa omia valintoja, ei piilotettuja kaavoja, ja keskustelu muuttuu rehelliseksi; pieni eläke, mutta pienet olivat maksutkin
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä näin, eläkejärjestelmä tuntuu olevan vain sijoittajien käyttöön. Eläkejärjestelmä alinhinnoitellaan systemaattisesti ja tahallisesti siksi, että verovaroilla voidaan paikata pienten eläkkeiden aiheuttamat menot. Kun maksu ei kata todellista kustannusta, erotus siirtyy budjettiin ja veronmaksajille – järjestelmä näyttää edulliselta vain siksi, että osa hinnasta piilotetaan muualle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eläkemaksut laahaa perässä tarkoituksella, verot paikkaavat sen, minkä eläkemaksut jättävät kattamatta. Järjestelmä näyttää paperilla siistiltä, mutta todellisuudessa se on kuin vanha lato; ulkoa maalattu, sisältä laho, ja lopulta naapuri maksaa kattoremontin. Systeemi roikkuu valtion budjetissa tiukasti, koska eläkevarannot ovat lusmujen käsissä ja voittoa on tultava, kuten isoja bonuksia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kikkailujen sijaan olisi paljon parempi kun luottoluokitus laskettaisiin vaikka omasta pyynnöstä jotta eu velkaannuttausi lisää… romahdus on sitä pahempi mitä enemmän velkaa ehdimne tehdä sota hulluuden nimissä.
Suomi on velka riippuvainen joka tarvii hoitoa.ei lisää velkaa.
Velkaa Voi ottaa Ainostaan tuottaviin investointeihin kuten ydinvoimaan joka nyt olisi tärkein asia kun sähkön kulutus kasvaa. Tietysti on muitakin tuottavia investointi kohteita joita pitäs tukea ainakin valtion.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
hyvät päättäjät …tehdä tuolle asialle jotain.?
polttonesteiden hinnat Suomessa sika kallista. Ruotsissa paljon halvempaa.
Samat firmat myy molemmissa maissa.
Ruotsalaiset ovat keskimäärin huomattavasti varakkaampi väkeä .
Helpottaisi niitä eläkeläisiäkin, kun välttämätön energia olisi huokeampaa. Pakko on päästä kulkemaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos veroahtauman tukkeuma maksatetaan bensa- tai viinaveroilla, veropohja on epävakaa. Autoilu ei ole varma verotulo, aivan kuten ei viinakaan ei ole. Turvallisuusmenot sen sijaan ovat varmoja. Siksi realistinen erikoisoperaatio olisi siirtää rahoitus vakaalle pohjalle – tuloveroon, ei tankille tai pullolla käyntiin. Polttoainevero on vanha kulunut kikka hoitaa valtion veroahtaumat. Naiivia huviveroon verrattavia epätoivoisia ja lapsellisia toimia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, kansassa on 99,9999% maan viisaudesta, silti 0,005% hallitsee meitä kansan antamalla valtakirjalla. Kansaa kannattaa kuunnella, vaikka päätökset on tehtävä pienellä joukolla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomea vaivaa veroahtaumatauti, joka on muodostunut ahneesta menojen ylimitoituksesta kestäviin tuloihin sosialisti- ja muiden eturyhmien ajamassa taloudessa. On muistettava, että nuo verot liukuvat myös vientihintoihin, joten talous olisi saatava kestävälle pohjalle vaikka sitten palvelujen karsinnalla. Ilmaisia palveluja ei ole olemassakaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Maksuttomien palvelujen tulee perustua maksukykyyn, ei tasamaksuihin tai tasatukiin. Jos palvelut tarjotaan kaikille tuloista riippumatta, järjestelmä kuormittuu ja kustannukset kasvavat nopeammin kuin talous. Kun maksukyky huomioidaan, palvelut pysyvät saavutettavina, resurssit kohdentuvat oikein ja järjestelmä säilyy kestävänä. Kohtuus kaikessa on se periaate, joka pitää hyvinvointivaltion hengissä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
On valtioita, jotka käyttäytyvät kuin idiootit; ne keräävät verot kaikilta ja jakavat ne sitten takaisin kaikille – myös niille, joilla on enemmän varallisuutta kuin koko kunnan vuosibudjetti. Lapsilisä miljonäärille ei ole sosiaalipolitiikkaa vaan hallinnollinen rituaali, jossa raha kiertää ympyrää ilman, että se osuu todelliseen tarpeeseen. Jos järjestelmä ei kykene erottamaan tukea tarvitsevaa tuen saamisen rituaalista, kyse ei ole hyvinvointivaltiosta vaan automaatista, joka sylkee rahaa ulos riippumatta siitä, kuka nappia painaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Valtiontalouden on kestettävä myös poikkeusajat. Menot eivät voi pitkällä aikavälillä ylittää sitä tasoa, jolla tulot keskimäärin riittävät ne kattamaan – ei edes rauhan vuosina. Talouden on luotava puskuria, koska jokaisellla aikakaudella on omat kriisinsä; taantuma, pandemia tai sota. Kun tulot heikkenevät pysyvästi, menojen on laskeuduttava mukana, muuten syntyy kestävyysvaje, joka kasvaa hitaasti kuin painuma maankuoren alla. Velka ei kaada taloutta vuodessa, mutta pitkällä aikavälillä korkomenot kaventavat tulevien sukupolvien liikkumavaran. Lopulta järjestelmä hakeutuu tasapainoon – hallitusti tai pakon kautta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos Suomen hallitus haluaa verotuksilla ohjata ihmisiä terveellisempään elämään, ehdotan että valtio asettaisi haittaveron kaupoissa myytävälle kemikaalille nimeltä Ksyleeni(dimetyylibentseeni) joka on terveydelle haitallinen aine jo pelkästään hengitettynä. Voi olla yksi syy joidenkin ihmisten sairauslomiin, muistiongelmiin ennen eläkeikää, suurempina hengitys annoksina voi aiheuttaa keuhko, maksa, munuais vaurioita ja jopa ihmisen kuoleman. On myös aika helposti tulipaloksi syttyvää ainetta. Nykyisin 1l Ksyleeniä maksaa noin 6.80-9euroa ostopaikasta riippuen. Ei olisi huono asia jos verotuksen avulla Ksyleenin hintaa nostettaisiin esim. 10-25 sentillä nykyisestä hinnasta. Tästä saatavia verotuloja voitaisiin hyödyntää jo vielä olemassa olevien julkisten terveyspalveluiden säilyttämisessä Suomen pienemmillä paikkakunnillakin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti