Suomen Kuvalehti (7.11.2022) ja Yleisradio (11.11.2022) uutisoivat kuusi kuukautta liian myöhään sähkönhinnalla rahastamisesta. Miksi media on hampaaton ja myötäilee valtiokeskeistä ajattelua sähkönhinnoittelusta kirjoittaessa? Monilla kansalaisilla juna meni jo, ja velkavankeus on edessä.

Nostin loppukesästä 2022 vahvasti esiin sähkön hinnan manipulaatiot ja kansalaisilta tehtävät tulonsiirrot sähköyhtiöiden taskuun. Poliitikot ohittivat sähkömarkkinalain § 67 vaatimukset, ja energiaviraston edustajat esittivät ymmärtämättömyyttään kysymyksien edessä. Olin yhteydessä kilpailuviranomaisiin. Sähkökartelli ei soittanut valvovan viranomaisten kelloja, vaikka lähes kaikki sähköyhtiöt syyllistyivät samanlaiseen hinnoitteluun. Vain Seinäjoen Energia ja Kokkolan Energia rupesivat noudattamaan sähkömarkkinalakia alkusyksystä 2022.

Soitin kolme kuukautta myöhemmin Kokkolan Energian hallituksen jäsenelle ja kysyin perusteluja sille, miksi he ryhtyivät noudattamaan sähkömarkkinalakia § 67. Vastaus oli selkeä: Kokkolan Energian hallitus yksinkertaisesti halusi noudattaa Suomen sähkömarkkinalakia. Kokkolan Energian lakimiehet varmistivat, että sähkömarkkinalain vaatima kohtuullisesti hinnoiteltu tuote oli lainmukainen, ja laskennan ammattilaiset laskivat myyntihinnan, jossa huomioitiin johdannaismarkkinoille hinnoiteltu tuote. Kokkolalaisten kohtuullisen sähkön hinnaksi tuli 0,16€/kWh.

Kysyin yhdeltä Suomen johtavimmalta sähköntuotantoyhtiön toimitusjohtajalta, miksi he eivät tee samoin kuin Kokkolan Energia. Vastaus oli hämmentävä: Toimitusjohtaja syytti Kokkolan Energiaa protektionismista, ja vähättely paistoi sanojen lävitse. Kysyin myös, eivätkö he itse syyllisty markkinoiden manipulaatioon, koska käytännöllisesti he ja lähes kaikki muutkin sähköyhtiöt myyvät vain pörssihinnoiteltua tuotetta. Vastausta ei ollut esittää.

Kun sähkömarkkinoihin erikoistuneilta yliopistojen professoreilta pyydetään kommentteja ja ratkaisuja, niin johtopäätökset ovat usein valtiokeskeistä ajattelua. Puhutaan kaasun ja sähkön sidonnaisuuksista, Ukrainan sodasta jne. Harva esittää, että sähkömarkkinalakia pitäisi noudattaa, tai että laki pitäisi vähintäänkin kirjoittaa selväsanaisemmaksi. Professoreilta jää usein analysoimatta myös se, että Suomessa tuotetaan sähköä jopa halvemmalla kuin vuosina 2020 ja 2021. Puhuvatko professorit liikaa palkanmaksajan suulla, ja olisiko jo aika yksityisille yliopistoille?

Yleisradion kirjoituksessa Tampereen Energian johtaja vetoaa osakeyhtiölakiin ja voiton tuottamiseen. Poliitikkojen ja sähköyhtiöiden johtajien olisikin hyvä ymmärtää se, että kuntalaiset omistavat kunnat ja siten myös kunnalliset sähköyhtiöt. Sähkö, vesi ja asunto kuuluvat ihmisten perusoikeuksiin. Sähköyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat siis paljon vartijana, ja sähköyhtiöiden tuloksen tavoitetaso olisi hyvä määritellä kohtuulliseksi. Toimitusjohtajilla on harvoin empatiaa ja ymmärrystä kuntalaisten ahdinkoon.

Miten tulevan talven – ja kenties tulevien vuosien – mahdollinen sähkökriisi sitten ratkaistaan? Yksinkertaisesti noudattamalla sähkömarkkinalakia § 67 ja tarvittaessa lakia korjaamalla, jotta yhteiskunnan hyväksikäyttäjät saadaan kuriin.

Tuukka Saimen

yrittäjä, valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps)