Hallitus juhlii kasvua, jota ei ole
Vaalien lähestyessä hallituksen ministerit vääristelevät jälleen talouslukuja vanhaan tuttuun tapaan ja julistavat talouden kääntyneen kasvuun. Todellisuudessa mitään kestävää käännettä ei ole tapahtunut. Julkisen velkarahan, puolustusmenojen ja yksittäisten miljardiluokan hankkeiden varaan rakennettua tilastopiikkiä esitellään nyt kansalle talouden elpymisenä. Se ei ole kasvua vaan poliittisesti paketoitua itsepetosta.
Jos teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet kesäkuussa 16,6 prosenttia, teollisuuden liikevaihto 13,5 prosenttia ja teollisuustuotanto 4,5 prosenttia, esitän vastakysymyksen:
Jos Suomen teollisuus todella kasvaa 13–17 prosentin vauhtia, missä näkyvät vastaava yksityisen sektorin investointiaalto, luotonannon kasvu ja uuden yksityisen rahan virta talouteen?
Kesäkuun norsu olohuoneessa on 1,9 miljardin euron risteilijä
Tulli kertoo, että Suomen tavaravienti kasvoi kesäkuussa 39,6 prosenttia. Tästä kasvusta Meyer Turun luovuttama risteilijä selitti noin 29,6 prosenttiyksikköä eli noin kolme neljäsosaa koko viennin kasvusta.
Suomen vienti- ja tilausluvut vahvistuvat aina kesäkuussa ennen varsinaista lomakautta. Suomessa heinäkuu on vahva lomakuukausi, ja suuri osa muusta Euroopasta hiljenee elokuussa. Tämä kausivaihtelu näkyy selvästi myös Tilastokeskuksen 2000-luvun pitkissä aikasarjoissa.
Julkinen vastaan yksityinen
Hallitus on tietoisesti rakentanut vaalikauden loppupuolelle vahvan investointipaketin.
Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä julkiset investoinnit kasvoivat 30,8 prosenttia ja yksityiset investoinnit vastaavasti vain 0,4 prosenttia.
Jos talous olisi voimakkaassa yksityisvetoisessa noususuhdanteessa, miksi ero on näin valtava?
Yksi vastaus löytyy Suomen Pankin luvuista. Suomalaiset yritykset nostivat uusia pankkilainoja tammi–huhtikuussa 2026 yhteensä 6,2 miljardia euroa. Tämä oli 18 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan myös asuntolainakannan vuosikasvu oli negatiivinen.
Julkinen velka aiheuttaa talousharhan
Kun valtio tai kunta lainaa rahaa markkinoilta ja tekee investointeja puolustukseen, infraan, ratoihin, teihin, koneisiin tai kalustoon, tilaus menee yksityiselle yritykselle.
Tämä yritys taas käyttää alihankkijoita, ja alihankkijat puolestaan tilaavat koneita, materiaaleja ja palveluita.
Tämä kaikki valuu yritysten tilauksiin, teollisuuden liikevaihtoon, tuotantoon ja investointeihin.
Luvut ovat toki sinänsä oikeita, mutta todellisuudessa syntyy talousharha. Yksityisen sektorin kasvulta näyttävä toiminta ei ole kestävää, jos sen alkuperäinen kysyntä syntyy valtion velkarahoituksesta.
Hallitus ja julkinen sektori ovat kasvattaneet investointejaan poikkeuksellisen voimakkaasti viime vuosina. Jo vuonna 2024 julkiset investoinnit kasvoivat 13,5 prosenttia samalla, kun yksityiset investoinnit supistuivat peräti 11,5 prosenttia. Vuonna 2026 valtiovarainministeriö arvioi julkisten investointien kasvavan vielä noin 25 prosenttia. Hallituksen erillisen investointiohjelman valtuudet ja määrärahat ovat puolestaan nousseet yhteensä 3,9 miljardiin euroon.
Kun julkinen investointikone käy näin kovilla kierroksilla samaan aikaan kun yksityiset investoinnit ja uuden yritysluoton virta ovat heikkoja, on syytä kysyä, mistä meille nyt kerrottu talouskasvu todellisuudessa syntyy.
Loppukaneetti
Velalla rakennettu julkinen kysyntä nostaa BKT-lukuja, teollisuuden tilauksia, teollisuuden liikevaihtoa ja yritysten liikevaihtoa. Se ei kuitenkaan todista, että Suomen yksityinen talous olisi tervehtymässä.
Risteilijän luovutus nostaa yhden kuukauden luvut komeiksi, mutta laiva on rakennettu vuosien aikana ja nyt se on jo lähtenyt Suomesta.
Jos haluamme tietää, onko Suomi oikeasti nousussa, meidän pitää katsoa sitä, mitä taloudessa tapahtuu ilman näitä poikkeuseriä ja ilman valtion jatkuvasti kasvavaa velkarahoitusta.
Myytti talouskasvusta on siis murrettu.
Tekstin aiheet:
Joo. Lainaa ollaan otettu entistä enemmän ja mamutus on jatkunut voimakkaana. Nehän tulkitaan positiiviseksi talouskasvuksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Asiaa
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Uuden Suomen Puheenvuorossa yritin jo korjata näitä valheelllisia väittämiä.
Se että yhden laivan kirjaus kohdistuu yhteen kuukauteen ei muuta mitään.
Kun tämän vuoden lukuja verrataan aikaisempiin niin silloin täytyy joko jokaisen vuoden laivatoimitukset huomioida tai sitten puhdistaa tilastot laivojen toimituksista.
2020-luvulla on joka vuosi toimitettu isoja laivoja ja useimmat juuri kesäaikaan.
Toinen virheellisyys on se että kun julkinen tilaa tavaraa/palveluita yksityiseltä niin raha jää kiertämään yksityiselle puolelle. Siitä seuraa toimeliaisuutta taloudessa kun sekä yritykset että yksityiset ”saavat” rahaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Valtionyhtiöiden tulot eivät kierrä taloudessa samalla tavalla kuin yksityisen yrityksen tulot. Kun yksityinen euro menee yritykseen, se muuttuu palkoiksi, ostoiksi ja investoinneiksi – se kiertää ja työllistää. Kun euro menee valtionyhtiöstä budjettiin, se muuttuu poliittisesti jaettavaksi massaksi. Virta katkeaa, ja raha sedimentoituu rakenteisiin. Siksi iso raha valtion toimissa ei lisää kierroksia vaan hidastaa niitä. Esim. polttoaineiden verotus ahmii käyttörahan yksityiseltä puolelta, ja on automaation tuomaa tuloa, prosessiteollisuuden monopoleja, ja raha menee pääosin hallinon rakenteiden ylläpitoon, poliittiseen maahanmuuton edistämiseen jne. Euron litralle bensiinistä saisi rahaa yksityiseen kulutukseen jokaist litraa kohden noin euron, joka työllistää vapaaehtoisesti ja vähentää työttömyys menot mahdollisimman alas, ei sekään huono asia ole. Kotimaisen tuotannon tulisi myös olla paremmassa asemassa kuin halpamaiden veroton tuotanto.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, sosialismissa toimii sama systeemi, väestölle jaetaan liki arvotonta rahaa tuloina, jolla ei kaupassa saa juurikaan mitään. Tuossa se yhtymäkohta kommunistimaiden kanssa tuleekin, verotulot otetaan kulutuksesta. Liikkuvan rahan arvon säätäminen onnistuu parhaiten kohdistamalla verot kulutukseen, lompakossa tai tilipussissa seteli voidaan alentaa pelkäksi p*skapaperiksi. Kaikki ovat iloisia, rahaa on, ei tarvihe lakkoilla, vihreätkin ovat iloisia, energia maksaa enemmän kuin palkallaan saa. Se ei paljon lämmitä ketään jos tuloverotusta lasketaan. Kulutuspotti alenee ja valtion tulot vähenee joka tapauksessa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa on eletty kuin siat pellossa, nollakorkoriski laukesi ja korkomenot kumuloituivat. Nollakorko loi aikoinaan illuusion, että velka ei maksa mitään. Velkaa otettiin paljon, koska korko oli käytännössä nolla. Kun korko nousi, illuusio hajosi – ja korkomenot alkoivat syödä julkisen talouden puskuria miljardiluokassa. Korko ei kysy, kuka hallituksessa istuu, mutta arvaa tuon. Viimeisten 26 vuoden aikana Suomen talous on maksanut tai velkaantunut noin 50-60 miljardi euroa korkomenoja. Väestö tulee vihdoin tajuta. että tämä ei voi jatkua, ja ainoa paikka missä voi vaikuttaa on vaalit. Valtion velka on perintö tuleville sukupolville, hekin ovat ihmisiä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tarkoitatko yhtiön jakaa osinkoa omistajalle?
Kaikki muu raha, ehkä 97% liikevaihdosta kiertää palkkoina ja alihankintana takaisin yhteiskuntaan ja kiertoon.
Aivan sama tilanne on valtion saamilla osingoilla. Valtio käyttää ne erilaisiin hankintohin ja palkkoihin.
Ja sosiaalietuisuuksiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
En tarkoittanut osinkoja, vaan palkkamenoja ja investointeja. josta raha alkaa kiertonsa. No totta kai osingoistakin jotain alkaa, mutta yksityisten kulutus palvelee ja työllistää, vaikka sitten asuntorakentamisessa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Osingot ovat se polttoaine, joka pitää rattaat liikkeessä, joten se on eri asia, jossa sama asia on yksityinen kulutus. Ilman tuottoja yksityistä investointia saa odotella, kuka nyt laittaisi omia pääomiaan paikkaan, jossa saman saa ihan palkollisenakin, joskaan ilman investointeja tai sijoituksia palkallisia paikkoja ei löydy. Maailma on rakennettu sijoittajen rahoilla, eikä se siitä muutu miksikään stalinistilla konsteilla, jossa tuotanto menee korvauksetta valtiolle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, sosilistit, demarit ja muut laitasosialistit hamuaa sijoittajien rahoja, ennen kuin ne edes saadaan töihin. Suomen tulee olla sijoittajaystävällinen maa, jotta talous lähtee käyntiin. Ohuemmallakin verotuksella pärjätään, jos maailman laajimpiin kuuluva veropohjamme vain pitää, eikä valtiolaiva vuoda, ja vaikka sitten maahamuuttajien painosta uppoa. Miljoona hengen luokkaa oleva maahanmuuttajien määrä ylittää maamme kantokyvyn ylivoimaisesti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kaikessa mitä vasemmisto esittää näkyy taustalla kateus niitä kohtaan jotka ovat onnistuneet säästämään jotain, oli sitten kyse eläkevaroista, sijoituksista tai vain omaisuudesta.
Sitten kun kaikki on takavarikoitu ja syöty mallia Rinteen/Marinin tyttöhallitus, niin mitä syödään sitten?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Osingot ovat polttoaine siinä mielessä että osinkojen toivossa sijoitetaan osakkeisiin.
Mutta osingoilla ei rahoiteta yhteiskunnan kuluja, ne ovat kaiken kaikkiaan niin vähäistä.
Osingot ovat korvaus siitä että joku jolla on mahdollisuus, laittaa ”rahan töihin”, enemmän tai vähemmän.
Ilman osinkoja ei kukaan sijoittaisi yhtään mihinkään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sekoitat tai oikeastaan erotat palkat ja palkat.
Kaikki mitä valtio kuluttaa hankitaan työtätekeviltä ihmisiltä jotka saavat siitä palkkansa jota sitten ”kuluttavat”. Eli laittavat rahan kiertoon. On sama mistä palkka tulee, yhteiskunnan vai yksityisen työnantajan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti