Ruotsidemokraatit oli vaalien suurin voittaja selvällä kannatuksen nousulla ja vakiinnuttanut paikkansa Ruotsin poliittsella kartalla keskisuurena puolueena. Tätä voisi monessa tilanteessa pitää hyvänä tilanteena. Itse olen kuitenkin huolissani Ruotsin tulevaisuudesta. SD ei näytä saavan vieläkään tippaakaan hallitusvaltaa ja mhaanmuuttopolitiikka ei kiristy lähellekkään tarpeeksi.

Vaikka 2015 siirtolaiskriisi sai Ruotsin maahanmuuttopoltiikan kirstymään, niin tällä tahdilla ruotsalaiset jäävät vähemmistöön omassa maassaan tulevina vuosikymmeninä. SD ei ole tarjoamassa tähän ratkaisua.

Ruotsidemokraatit ovat myös huono esimerkki muille kansallismielisille puolueille, myös persuille. SD on pudistanut riveistään kovemman linjan kannattajat ja pyrkinyt tekemään itsestään salonkikelpoisen, jolloin voi kysyä, onko puolue uskottava vaihtoehto.

SD toimii äärimmäisen vihamielisessä ympäristössä, mutta jatkuva irtisanoutuminen rasismista ja demareiden eugeniikkamenneisyydellä ratsastaminen ei auta. Oma viesti jää epäselväksi ja pääministeri Löfven kuitenkin rinnasti SD:n Hitleriin ja muistutti puolueen uusnatsijuurista. SD:tä parempi esimerkki menestyvästä kansallismielisestä puolueesta on Italian Liiga, joka toteuttaa hallituksessa kovan linjan politiikkaa ja on tuplannut suosionsa gallupeissa kevään vaaleissa. Muita hyviä esimerkkejä ovat Orbanin Fidesz, Ekre Virossa, Laki & Oikeus Puolassa ja AfD Saksassa.

Muiden puolueiden vaalituloksesta. Demarit sai huonoimman tuloksen koskaan, vaikka säilyi suurimpana puolueena, kuten myös punavihreä blokki. Maahanmuutajalähiöissä suosio murskaava. Vasemmisto hyötyy väestönvaihdoksesta. Oikeistolle myös huono tulos, koska ei saanut enemmistöä eikä ollut edes suurempi kuin vihervasemmisto. Hallitusneuvotteluista tulossa vaikeat, kun ruotsidemokraattien kanssa ei tehdä yhteistyötä ja blokkirajat ovat todella syvällä eikä niitä ohiteta helposti.