”Suomen kielen käyttöä rajoitetaan Ruotsissa. Sitä tapahtuu niin viranomaistasolla kuin arkielämässäkin, vaikka suomi on vähemmistökieli Ruotsissa.

Opettajat voivat kieltää oppilaita puhumasta suomea välitunnilla. Koulun johto voi kieltää suomenkielisiä opettajia puhumasta suomea oppilailleen ruokasalissa. Suomea keskenään puhuvia opettajia pyydetään vaihtamaan kieltä suomesta ruotsiksi opettajainhuoneessa.

Suomenkielistä tarjontaa radiossa ja televisiossa on vähennetty. Ruotsin radio on lakkauttanut alueellisen suomenkielisen tarjonnan, ohjelma-ajat ovat huonontuneet ja ruotsinkielisten juttujen määrä lisääntynyt.

Kirjastot karsivat suomenkielistä tarjontaansa usein liian kovalla kädellä, ja klassikoita poistetaan kirjahyllyistä. Kun kieliryhmiä kutsuttiin kirjastoon lukemaan runoja omalla kielellään, suomenkieliset unohdettiin.”

Yllä oleva on lainaus Ylen jutusta.

Todellakin. Vuosisatoja kestänyt suomen kielen ja suomenkielisten syrjiminen jatkuu vuonna 2017. Uskomatonta mutta totta maassa, joka ylpeilee suvaitsevaisuudellaan ja moniarvoisuudellaan. Tosin se näyttää kohdentuvan kaukaisista maista tuleviin.

Mielestäni tähän pitäisi puuttua jo valtioiden tasolla. Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen pitäisi keskustella ruotsalaisen kolleegansa kanssa. Tämä lienee turha toivo, sillä Grahn-Laasonen on ainakin täällä kotimaassa tiukka pakkoruotsin kannattaja.

Ja onhan siellä hallituksessa joukon jatkona myös Sampo Terho, joka on Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja. Mitä hän tekee?