Suomenkieliset vähemmän älykkäitä kuin ruotsinkieliset?
Hallitusohjelmaan on kirjattu ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kokeilu. Sen etenemistä on jarrutettu kaikin keinoin, sillä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on pakkoruotsin kannattaja. Lisäksi taustalla painostavat vaikutusvaltaiset ruotsinkieliset henkilöt ja järjestöt.
Parhaillaan on meneillään ammatillisen koulutuksen uudistus. Perussuomalaiset pysäyttivät asian etenemisen, koska ruotsin kielen vapaaehtoisuutta ei oltu huomioitu hallitusohjelmassa sovitulla tavalla.
Ruotsin kielen merkitystä korostetaan liikaa. Yhtenä perusteena on pohjoismainen yhteistyö. Tänä päivänä englanti on kuitenkin kieli, jolla pärjätään ja jota käytetään myös pohjoismaissa. Esimerkiksi pankkikonserni Nordea toimii kaikissa pohjoismaissa, mutta heilläkin pankin sisäisenä kielenä on englanti, ei ruotsi.
On täysin ymmärrettävää, että kaksikielisillä alueilla ruotsin kielen asema pitää turvata. Sen sijaan vaikkapa Pohjois- ja Etelä-Karjalassa venäjän kielestä olisi paljon suurempi hyöty. Esimerkiksi rajalla eräissä tehtävissä vaaditaan ruotsin kielen taito. Eräs henkilö kertoi, että pitkän uransa aikana hän on vain kerran tarvinnut ruotsin kieltä. Sen sijaan venäjää tarvitaan päivittäin.
Maailmalla ruotsin kieli on yhtä marginaalinen kieli kuin suomi. Siellä tarvitaan eniten englantia, mutta myös saksaa, ranskaa, espanjaa, kiinaa ja monia muita kieliä. Muiden kuin englannin kielen vähäinen osaaminen on jopa ongelma. Ja tuon ongelman aiheuttaja on omalta osaltaan ruotsin kieli, jonka opetus vie tunteja tarpeellisten kielten opiskelulta.
Suomen kielen asema Suomessa ei ole vieläkään tasa-arvoinen. Esimerkiksi yliopistoihin ruotsinkielistä pääsee noin puolet ja suomenkielisistä noin kolmannes. Merkittävä epäkohta, joka pitäisi pikaisesti korjata.
Vielä noin sata vuotta sitten Mikkeliin anottiin lupaa suomenkielisen oppikoulun perustamiseksi. Sitä ei tullut, mutta tuli lupa ruotsinkieliselle!
Axel Olof Freudenthal oli perustamassa Ruotsalaista kansanpuoluetta. Hänen nimeään kantavaa mitalia on jaettu ruotsin kielen asemaa edistäneille. Viimeksi mitalin on saanut Elisabeth Rehn. RKP on tällöin vaalinut rasistisia perinteitä, sillä kielentutkijana Freudenthalin mielestä suomenkieliset ovat vähemmän älykkäitä kuin ruotsinkieliset.
Varsinkin RKP:n liberaali siipi huutaa suvaitsevaisuuden perään ja osoittelee herkästi sormella muita. Tosiasiassa puolueella on mitä suurin tarve katsoa peiliin.
Tekstin aiheet:
Se on kummallista että tässä hallituksessa on ministereitä joilla on vaikeuksia pitää kiinni siitä mitä hallitusohjelmassa on sovittu, Sipilähän meinasi jo kertaalleen kaataa koko hallituksen jollei kokoomus palaa ruotuun, nyt tämä SanniG-L haluaa välttämättä keikuttaa venettä tämän pakkoruotsin osalta vaikka näin on hallitusohjelmassa sovittu että kokeiluihin sen vähentämiseksi ryhdytään. Ja miten mediat tämän ongelman sitten uutisoi, no tietenkin niin että Ps-puolue käy hankalaksi ja aiheuttaa säröjä hallitustyöskentelyyn vaikka vaan valvovat että pidetään kiinni yhteisesti sovituista asioista! Ja vielä ihmetellään että miksi ihmiset lukevat ns. ”valemedioita”.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä vaatimattomalta vaikuttaa ps:n voima hallituksessa, jos mokomaa yhdessä sovittua asiaa ei saada ajettua maaliin. Asiana tämä on kuitenkin lillukanvarsi, millä ei esim. Suomen taloutta pelasteta, vaikka sillä niitäkin vaikutuksia ym. on.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
No eiköhän ensiviikolla läpi mene joitain persujenkin esityksiä Halla-ahon pelossa
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ruotsin kielen PAKOLLINEN opiskelu kautta maan on myös merkittävä rahan kankkulan kaivoon heitto ja siten taloudellinen rasite.
Henkinen rasite se myös on 99% ille koska he kokevat että tuota kieltä ei tule missään tarvitsemaan. Sen opiskelu sitoo aikaa jonka voisi käyttää sellaisen kielen opiskeluun josta olisi hyötyäkin. Moni ei montaa kieltä tule osaamaankaan vaikka kuinka yrittäisi. Eli turhan ruotsin kielen opiskelu syö tilaa ja aikaa muita kieliltä.
Euroopassa maailmasta puhumattakaan ruotsin kielellä ei tee mitään. Muualla kuin Ruotsissa on turha yrittääkään puhua ruotsia.
Talous- , turismi- ym elämä puhuu ympäri maailman englantia, espanjaa, ranskaa noin vain Eurooppalaisia kielistä mainiten. Ruotsia ei juuri muualla ymmärretä kuin itse sen emomaassa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos suomenkielinen opettelee koulussa ruotsinkielen, niin mikään ei estä käyttämästä etua hyväkseen yliopistoihin pääsemiseen ja muihin asioihin. Kannattaa siis opiskella ruotsia koska mikään ns. eduista ei ole sidottu suvun historiaan vaan omaan päätökseen omasta käyttökielestä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos suomenkielinen voisi opiskella pakkoruotsin tilalla saksaa, niin mikään ei estäisi pyrkimästä Saksankieliseen yliopistoon.
Jos suomenkielinen voisi opiskella pakkoruotsin tilalla ranskaa, niin mikään ei estäisi pyrkimästä ranskankieliseen yliopistoon.
Jos suomenkielinen voisi opiskella pakkoruotsin tilalla espanjaa, niin mikään ei estäisi pyrkimästä espanjankieliseen yliopistoon.
Jos suomenkielinen voisi opiskella pakkoruotsin tilalla venäjää, niin mikään ei estäisi pyrkimästä venäjänkieliseen yliopistoon.
Jos suomenkielinen voisi opiskella pakkoruotsin tilalla …. jne.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kirjoittaja tarkoitti perus-asteen koulutusta.
Miksi kaikkien Suomen lasten pitää ahkeroida ja haaskata voimavaroja täysin turhan kielen opiskeluun p-a-k-o-l-l-a ?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa on vähemmän noita saksan- ja ranskankielisiä yliopistoja. Totuushan on se, että joillakin on kielipäätä ja oppivat sitten muut eurooppalaiset kielet ruotsin ja englannin pohjalta helpohkosti ja toisilla ei…
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kannattaisiko ruotsin sijaan ryhtyä opettamaan mandariinikiinaa, hallituskin voisi innostua hokemaan: ”Hei, me tienataan tällä!”.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti