Nyt tuli viimeinen pisara edesvastuuttomalta hallitukselta
Olen koko kuluneen vaalikauden ihmetellyt hallituksen toimien järjettömyyttä. Mutta nyt Hesingin Sanomat kertoi päätöksestä, joka ylittää järjettömyydessään kaikki aikaisemmat! Se on Pisara-rata, josta näyttää muodostuvan viimeinen pisara mikä meidän vielä pitää kestää.
Pisara-rata kiertäisi maanalaisena Helsingin niemellä. Sen rakentamiskulut ovat noin miljardi. Mutta kun mukaan lasketaan korot ja käyttökulut tietyllä aikavälillä, niin kustannukset ovat peräti 1,9 miljardia. Liikenneviraston teettämän selvityksen mukaan hyötysuhde on 0,5 eli hyödyt ovat vain puolet kustannuksista.
Nyt hallitus on siis tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä. Tässä tilanteessa on sanottava suoraan, että hanke on aivan käsittämätön esimerkki edesvastuuttomasta päätöksenteosta.
Pääkaupunkiseudulla olisi monia muita liikennehankkeita, joiden hyötysuhde eli järkevyys olisi Pisaraan nähden paljon parempi.
Koko maassa rapistuneen tieverkon ns. korjausvelka on jo noin 2,5 miljardia euroa. Ja mikä pahinta, yhden euron näennäinen säästö aiheuttaa kolmen euron vahingon, koska laiminlyönti aiheuttaa ennen pitkää kalliin peruskorjauksen.
Stubbin-Rinteen kelvoton hallitus yrittää runnoa päätöksen läpi vielä tällä vaalikaudella, sillä ilmeisesti seuraavassa valtion lisäbudjetissa siihen on varattu jokin määräraha.
Sanon suoraan, että vaalien jälkeisen seuraavan hallituksen pitää normaalista hallinnon käytännöistä poiketen ottaa asia uudelleen päätettäväksi. Edesvastuuttomalla päätöksenteolla pitää olla jokin raja.
Tekstin aiheet:
Surullista ,kun muutenkaan ei teitä hoideta enää . Rekkojen painoja kyllä nostetaan . Aivan aivotonta populaa
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
No seuraava hallitus ensi töikseen pistää hankkeen poikki. Ei sitä rataa rakenneta metriäkään parissa kuukaudessa…
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
PISARARATA
on älyttömin hanke jota viedään eteenpäin ikäänkuin”SUMUSSA”. Ihmisille ei kerrota kuinka Helsingissä asuvien matkustamista pyritään hankaloittamaan Heidän omalla kustannuksellaan. Vedätystaktiikkaan kuuluu pätkittäin eteneminen, jossa huomio ei kiinnity kokonaisuuteen. Matkustamisen kannalta tämä merkitsee Helsingissä matkustavalle jopa 40% pidempää matkustusaikaa ja junan vaihtoa. Tällaisen radan johtoajatuksena täytyy olla oman sormenjäljen jättäminen Helsingin tähän saakka hyvin toimineelle joukkoliikenteelle.Toivottavasti kiristynyt rahatilanne romuttaa koko virkamiespoliittisen porukan haaveen ja huomaa että parille miljardille eurolle on tärkeämpääkin käyttöä!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa olisi kannattavia ja tarpeellisia liikennehankkeita (tiet, rautatiet, raitiotiet) vaikka kuinka paljon. Sitten hallitus haluaa laittaa rahaa mahdollisimman kalliiseen ja hyödyttömään projektiin. Tätä meininkiä ei ilmeisesti voi ymmärtää muuten, ellei kuulu hyvienveljien saunakerhoon.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ei kannata hankeraporttia kannattavuusarvioineen lukematta ottaa kantaa asiaan. Hankkeen hyödyt ovat raportin mukaan moninkertaiset, jos lähijunaliikenteen vuoroväli tihennetään arvion 10 minuutista kuuteen minuuttiin.
Hankkeen kannattavuus riippuu muista hankkeista.
Hankkeesta tulee myös välillisiä vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, ja nekin riippuvat muista päätöksistä. Samoin hanke tulee kannattavammaksi pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvaessa.
Kananttavuusarviossa on myös esitetty kustannukset, mutta Euroopan Unioni maksaa siitä osan, kyllä ne rahat kannattaa ottaa. Juuri on kiroiltu, kuinka emme osaa hyödyntää EU:n rahoitusta, kun muutkin niin osaavat; nyt olisi tilaisuus. Hanke myös työllistää ”työttömien armeijaamme” ja elvyttää talouttamme, ja sitä kautta saadaan osa sumamsta takaisin verotulojen ja ävhentyneiden työttömyys- ja sosiaaliturvakulujen muodossa takaisin. Elvytyksestä rakentamalla on myös kovasti puhuttu. Eikö tämä ole juuri sitä?
Hanke voi hyvinkin olla kannattava.
”Kaupunkirataliikenteen tihentäminen
Arvioinnin perustarkastelussa kaupunkirataliikenteen junalinjakohtainen vuoroväli ilman Pisararataa ja sen kanssa on ruuhka- aikana 10 minuuttia. Pisararata yhdessä turvalaite- ja kulunvalvontatekniikan uusinvestointien kanssa saattaisi mahdollistaa kaupunkirataliikenteen liikennöinnin tihentämisen nykyisestä. Nykyistä tiheämpi kaupunkirataliikenne vaatii Pisara-radan lisäksi investointeja turvalaitteisiin ja kulunvalvontaan.
Pisararadan yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn asiantuntija-arvion mukaan turvalaite- ja kulunvalvontatekniikan investointikustannuksiksi on arvioitu 26 miljoonaa euroa (2011 hintataso). Tiheästä kaupunkiratojen junaliikennöinnistä ei ole liikennöintisuunnitelmia eikä liikennöinnin toimivuudesta pääteasemilla ja linjaosuuksilla ole tietoa. Kaupunkirataliikenteen tihentämisen myötä pääradan suunnalla ei voitaisi liikennöidä kahta erilaisella pysähtymiskäyttäytymisellä liikennöivää junalinjaa (Keravan suunnan nopeampi junalinja ja Kehäradan suunnan kaikilla asemilla pysähtyvä junalinja), vaan molempien junalinjojen on pysähdyttävä kaikilla kaupunkiradan asemilla. Pisararata ja kaupunkirataliikennöinnin tihentäminen nykyisestä 10 minuutista 6 minuuttiin voisi tuoda alustavien tarkasteluiden mukaan järjestelmänä hyvin myönteisiä vaikutuksia junaliikenteen palvelutasoon ja joukkoliikenteen käyttöön. Käyttäjähyödyt mahdollisesti kasvaisivat tuntuvasti, koska odotusajat lyhenisivät oleellisesti. Seudullinen vaikuttavuus lienee perustarkastelua suurempi, koska junaliikenteen tarjonta tihenee koko kaupunkiratajärjestelmässä Pisararadan lähivaikutusalueen lisäksi myös esimerkiksi Vantaan ja Espoon sisäisten junamatkojen vuorotarjonnan taso paranee. Kaupunkirataliikennöinnin tihentämisen suhteellinen vaikutus on suurin Kehäradalla, jolla vuoroväli tihenee 10 minuutista 6 minuuttiin, ja matkustajamäärä kasvaa noin 15 %. Pääradalla vaikutus on pieni, koska tihentämisen yhteydessä matka-ajat pitenevät, kun kaikki kaupunkiradan junat alkavat pysähtyä kaikilla asemilla. Lisäksi pääradan suunnalla ja rantaradan suunnalla on myös pidempimatkaisia nopeita taajamajunia, joten suhteellinen tarjonnan lisäys ei ko. ratasuuntien merkittävimmillä asemilla ole niin suuri kuin pelkästään kaupunkiratajunien varassa olevalla Kehäradalla. Tiheä kaupunkirataliikenne Pisaratilanteessa voisi tuottaa huomattavat matkustajien aika- ja palvelutasohyödyt, mutta junien liikennöintikustannukset kasvavat tuntuvasti perustarkasteluun verrattuna. Kokonaishyödyt voisivat alustavien arvioiden mukaan olla yli kaksinkertaiset
perustarkasteluun verrattuna. Junaliikenteen toimivuudesta ja häiriöherkkyydestä edellä kuvatulla tiheydellä ole tietoa, koska junaliikennöintiä ei ole suunniteltu. Kaupunkirataliikenteen tihentäminen on maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämispotentiaaliin liittyvä strateginen valinta, joka edellyttää jatkoselvityksiä ja –
suunnittelua.”
Lähde: Liikenneviraston tuorein kannattavuusarvioraportti
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti