Mitä on kulttuuri?

Suora lainaus peda.net-sivustolta, jota käytetään ”Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa -koulutusmateriaali 2018”

”Kulttuurin määritelmiä
Voidaan ajatella, että kulttuuri on suurin piirtein sama asia kuin elämäntapa. Tämän ajattelutavan mukaan kulttuuriin kuuluvat kaikki ne asiat, joita ihmiset ja kansat ovat historiansa aikana oppineet tekemään, arvostamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan. Kulttuuriset piirteet ovat opittu, ei periytyvä asia.

Kulttuuriin kuuluvat esimerkiksi
taide ja kirjallisuus
ajattelun ja tuntemisen tavat
toimintatavat tai -mallit, esim. tunteiden näyttäminen tai kätkeminen, tai fyysisen etäisyyden säilyttäminen kanssaihmisiin, tavat tervehtiä tai syödä
kehonkieli
elintavat
perinteet
yksilön perusoikeudet
vakaumukset
arvojärjestelmät

Jokainen yksilö kantaa mukanaan ajattelutapoja sekä tuntemisen ja mahdollisen toiminnan tapoja, jotka hän on oppinut elämänsä aikana. Oppimista tapahtuu varsinkin lapsuudessa.
Kulttuurin muodostavat toisin sanoen tietyn instituution, organisaation, kansan tai ryhmän jaetut asenteet, arvot, uskomukset, toimintatavat, tavoitteet ja käytännöt.

Kulttuuri on aina kollektiivinen, ei yksilöllinen ilmiö. Kulttuuri jaetaan ainakin osittain niiden ihmisten kanssa, jotka elävät tai elivät samassa sosiaalisessa ympäristössä, kuten samassa kaupunginosassa tai koulussa tai työpaikalla. Siellä kulttuuri juuri opittiin.

Kaikissa kulttuureissa on osatekijöitä, joita vain osa kulttuuripiirin jäsenistä kannattaa ja hekin vaihtelevasti. Mitään yhtenäiskulttuuria ei siis sellaisenaan ole. Joka kulttuurissa on aina niitä, jotka eivät noudata enemmistön ylläpitämiä normeja tai tapoja tai jaa kulttuurin keskeisiä käsityksiä.

Geert Hofsteden mukaan kulttuuri koostuu sosiaalisen pelin kirjoittamattomista säännöistä. Jokainen suomalainen osaa kuin huomaamattaan toimia Suomessa sellaisten kirjoittamattomien sääntöjen mukaan, joista kaikkia hän ei ole koskaan edes tullut ajatelleeksi.”

Kuinka kulttuurin merkitystä väännellään? Sitä käytetään keppihevosena kaikelle hyvälle ja hyvesignaloinnille. Mitään pahaa kulttuureissa ei ole tai näin ainakin meille naisprofessorit yrittävät kertoa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ivan-puopolon-kolumni-asiantuntijoiden-paattely-kiemurtelee-kuin-korkkiruuvi-kun-he-yrittavat-selittaa-kulttuurin-pois-oulun-tapahtumista/7256326?fbclid=IwAR20FX5oPTIc6pHkO__QBMOYJflWlFN01fH0WN85TYzXXYCntUTeAP3pKpg/artikkeli/ivan-puopolon-kolumni-asiantuntijoiden-paattely-kiemurtelee-kuin-korkkiruuvi-kun-he-yrittavat-selittaa-kulttuurin-pois-oulun-tapahtumista/7256326#gs.xVqToa0a

Kulttuuri ei liity kuulema pahantekijöihin mitenkään. Se on kuin spontaani aivastus tässä yhteydessä. Kulttuuriset tavat ym eivät voi olla paha. Sen sijaan kaikki hyvä liittyy kulttuuriin. Kivat pelihetket ja ruuanlaittopuuhat. Jännästi näitä asioita ei tarvitse suurimpien maahanmuuttajaryhmien kohdalla korostaa, tuota ruuanlaittoa tai pelihetkiä.

Mikä mättää kulttuurissa, kun kyse ei ole pelkästään fantsuista asioista? Miten kulttuurissa kohdellaan muita? Tasa-arvo? Uskonnon merkitys kulttuuria ohjaavana tekijänä? Naisen asema? Näitä pohtimalla päästään jo pitkälle, mikä kulttuurissa mättää tai on mättämättä.

Ihminen syntyy osaksi kulttuuria, hän kasvaa siinä kulttuurissa. Ihmiset tekevät kulttuurin. Kulttuuri ei ole pelkkää hyvää ja ihgua. Ihmiset myös muuttavat kulttuuria, mutta ensin pitää nähdä tarve muutokselle. Peittelemällä ja ohipuhumalla se ei muutu.