Pienituloisia eläkeläisiä kiusataan

Tällä hallituskaudella saatiin kansaneläke- ja työeläkkeisiin oikein 0,4 prosentin laskennallinen indeksikorotus luvatun 1,4 tilalle.  Tässä ei ole hurraamista, varsinkin kun eläkeindeksi on ollut jo hetken jäädytettynä. Vaikka indeksikorotus olisi suunnitellusti ja täysimääräisesti tehty, osallistuvat eläkeläiset valtiontalouden sopeuttamiseen muita tuloryhmiä enemmän. Heiltä puuttuu vähennysoikeuksia esim. työtulovähennys. Kehyspäätöksissä tulleet sähkön, kiinteistöverojen ja liikkumisen veronkorotukset tulevat automaattisesti sekä sairaanhoidon korvausten leikkaukset.  Myöhemmin, kun palataan täysimääräisiin indeksitarkistuksiin, on eläkkeen euromääräinen summa tietenkin pienempi kuin se, jolle indeksitarkistus nyt lasketaan. Näin vaikutukset jäävät pysyviksi.

Eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaus on tarpeeton, kohtuuton ja turha ja se ei hyödytä valtiontaloutta. Hallituksen kehysriihessä tehty päätös leikata eläkkeiden indeksitarkistus 0,4 prosenttiin on pienituloisten eläkeläisten kiusaamista. Eläkkeistä suurin osa, noin 90 prosenttia, on työsuhteessa karttuneita työeläkkeitä. Niistä suurimman osan maksaa yksityiset työeläkeyhtiöt. Näihin liittyvät indeksikorotukset maksaa samat eläkeyhtiöt eli leikkaamisella ei ole valtiontalouden kannalta mitään merkitystä. Leikkaamisen taloudellinen hyöty menee eläkeyhtiöille, jotka maksavat valtavia etuja johtajilleen. Kuka on työllään maksanut nämä eläkerahat, sitä sopii miettiä.

Leikkauksen pysyvät vaikutukset

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomessa oli työeläkeläisiä yli 1,4 miljoonaa, eli noin 25 prosenttia koko väestöstä. Keskimääräinen eläke oli 1549 euroa kuukaudessa. Meillä on noin 1 milj. ihmistä, joiden tulot ovat alle 1000 euroa/kuukaudessa. Tähän mahtuu eläkeläisiäkin.

Suurin osa eläkeläisistä on työeläkeläisiä, jotka saavat eläkkeensä työeläkeyhtiöiden kautta niin, että osa tulee suoraan palkoista maksettavista eläkemaksuista ja osa eläkerahastojen tuotoista. Eläkevarallisuus eläkeyhtiöissä on nyt noin 163 miljardia euroa eli noin kolme kertaa valtion budjetin verran.

Työeläkkeet eivät miltään osalta tule valtion budjetista, joten on suorastaan kummallista, että hallitus oli leikkaamassa eläkeindeksistä. Käytössä oleva 20/80-indeksi on jo lähes 20 vuotta aiheuttanut sen, että eläkkeet ovat jääneet jopa 40 prosenttia palkkakehityksestä.

Työeläkkeen piti alkujaan olla 60 prosenttia kulloisestakin palkasta. Eläkeläisten ostovoiman laskiessa laskevat myös kuntien verotulot.

                                                                                                                    Maarit Markkula

                                                                                                                    agronomi, opettaja

                                                                                                                    Köyliö (Ps)

                                                                                                                                            eduskuntavaaliehdokas