Perussuomalaiset

Maarit Markkula

Suomi tarvitsee rakennemuutoksia

68 kommenttia

Suomi tarvitsee rakennemuutoksia
Nykyinen hallituksen on ajanut maan taloustilanteen niin huonoon kuntoon, että suomalaista työtä ja työllisyyttä edistäviä haasteellisia rakennemuutoksia on tehtävä välittömästi.
1990-luvun lamasta selvittiin devalvoimalla Suomen markka, mutta nyt ollaan eurossa ja tilanne on toinen. Kansainväistä noususuhdannetta ei kannata odottaa nyt pelastajaksi, sellaista ei ole nyt näköpiirissä. 
Teollisuudestamme katoaa työpaikkoja hurjaa vauhtia, kun monikansalliset vientiyrityksemme siirtävät toimintojaan ulkomaille. Syynä on yritys- ja investointiystävällisen ilmapiirin puuttuminen ja tietenkin verotuskäytäntöjen, jotka eivät ole yrityksiä kannustavia.
Arvonlisäverotus on monesti uuden yrityksen kompastuskivi, siksi sen alarajaa tulisi pikaisesti nostaa. Perintöverokin tuhoaa monen kasvuyrityksen. Verotus varsinkin on ollut hyvinkin epävakaata ja mitä milloinkin.
Verotus kaipaa uudistamista
Veropolitiikkamme on mennyt viime vuosina väärään suuntaan. Mielestäni tavoitteena tulisi olla mahdollisimman laaja veropohja ja samalla alhaiset verokannot. Verovähennykset ja huojennukset tulisi minimoida, koska niistä saatava hyöty on useimmiten minimaalinen, jos ollenkaan. Kustannukset uusien systeemien luomisesta unohtuvat. Tulonsiirrot ja tuloverotus ovat halvempia ja tehokkaampia vaihtoehtoja tulojen tasaukseen, kuin esimerkiksi arvonlisävero (ALV). 
Progressiivisella tuloverotuksella tavoitellaan tuloerojen tasaamista. Liian jyrkkä progressio kannustaa palkkatulojen siirtämiseen pääomatulojen puolelle, koska tavoitteena on saada kokonaisveroprosenttia alhaisemmaksi. Palkkatulojen verokannan alentaminen pitäisi olla siksi tavoitteena. Pääomaverojen pienehköillä veroprosenteilla niin sanotusti ketkuilevat ne joilla tämä mahdollisuus on ja kun rahoja vielä samalla siirretään veroparatiiseihin tai ainakin ulos omasta maastamme, voi vain kysyä isänmaallisuuden astetta. Kaikilla on oikeus nauttia hyvinvointivaltiomme palveluista tasavertaisesti, vaikka kustannukset tulevatkin toisille.
Julkisen talouden menojen suhteellinen osuus BKT:ta lähenee jo 60 prosenttia, kun menoihin lasketaan kaikki tulonsiirrot mukaan. Tavoiteltava tila olisi 40-50 prosenttia. Jatkuvasti pienenevä yksityinen sektori ja pienenevä vientiteollisuus eivät pysty pitämään tämän hetkistä julkista sektoria ja hyvinvointivaltiotamme pystyssä.
Neuvottelujärjestelmäkin kaipaa muutosta
Miksi Suomi ei sitten pysty työllistämään meitä suomalasia? Yksi syy on työmarkkinoissamme, jotka ovat Pohjoismaiden raskaimmat. Meillä on kolmikanta neuvotteluissa ja työsopimusten yleissitovuuksia, joita ei ole muissa maissa.  Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa asioita valmistelevat asiantuntijoista muodostuvat ryhmät ja etujärjestöjä kuullaan, mutta niiden kanssa ei työvoima poliittisista asioista neuvotella.
Kotimaisen uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on ollut tuuliajolla. Hallitus on onnistunut saamaan jäihin lähes kaiken kotimaisen energian käytön innovatiivisen kehittämisen. Nyt tulisi satsata teknologian kehittämiseen esimerkiksi juuri energiatalouden kehittämiseen, jossa meillä on todella paljon osaamista kuten biodiesel. Samalla tulee tarkistaa energia-alan verotusta. Verotuet tuskin ovat oikea ratkaisu, mutta esimerkiksi yritykselle suunnattu kertaluontoinen investointituki olisi hyvä idea, sillä saataisiin lisättyä työllisyyttä, tärkeää huoltovarmuutta ja kotimaisuusastetta. Energiaomavaraisuuden kohottaminen nykyisestä 30 prosentista 50 prosenttiin parantaisi energiasektorin kauppatasettakin.
Euroalueen valuuttakriisi ei ole vielä ohi. Onko oikea ratkaisu kasvattaa euromaiden yhteisvastuuta toistensa veloista ja riskeistä? Meillä on nyt jo kymmenien miljardien vastuut euroalueella. Mikä pahinta euroaluetta kehitellään kohti liittovaltiota Tämän jälkeen meillä ei ole juurikaan enää mitään omaa päätäntävaltaa. Olisi syytä miettiä, mitä meille tarkoittaa esimerkiksi yhteen sovitettu sosiaalipolitiikka. Hallituskin on taas näyttänyt oikein ammattitaitonsa. Muste ei ole ehtinyt kuivumaan oman maan neuvonantajan Himasen raportissa, kun jo pyydetään naapurimaasta Ruotsista neuvoa.
                                                                Maarit Markkula

                                                                 Köyliö
                                                                agronomi, opettaja

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


68 kommenttia
Kekseliäs jolla nyt konstit hukassa
#1

Jotakinhan tässä on keksittävä joutuin kun kaikki firmat on jo kohta ulkomaille myyty ja Arhinmäki kävi Kreikassa lupaamassa Velat anteeksi ,jotka on meille velkaa,jollakihan nekin on maksettava ! vai mennäänkö me vastaavasti Kiinaan lakki kourassa pyytämään etteihän meidän tarvi maksaa vai pitäskö tehdä samoin kuin Kreikka että ne ilmoitti vaan ettei ne maksa enään…

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Persut ei persettä myy
#8

Ensimmäinen keino rakennemuutoksiin ja niiden esteiden purkuun on hyväveli herra järjestelmän purku !
PERSUT NYT NYRKKI PÖYTÄÄN JA STOPPI VALTION YHTIÖIDEN HALLINTONEUVOSTOJEN PALKKIOIDEN KOROTUKSILLE (JUURI PAHIMILLE HYVÄVELI HERROILLE) Jotka on samaa porukkaa ammattiyhdistys,eläkeyhtiöiden.valtion virkamies johdon kanssa,valtion yhtiöiden johdon kanssa joiden etuja ajaa kaikki 3 muuuta 4 suuresta puolueesta jotka kannattaa myös poliittisia virka nimityksiä.
PERSUJEN PITÄÄ TEHDÄ PESÄ ERO TÄHÄN PORUKKAAN JA TÄMÄ PORUKKA ON HAJOITETTAVA MUUTEN SUOMEN ONGELMIA EI VOI KORJATA KOSKAAN !

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Timo
Hämmentynyt
#2

Samalla kun mietitään veropohja ja -syvyysasioita, niin voitaisiinko myös miettiä rahan käyttöä? Veronmaksajat siirtyvät muualle maksamaan kun sietokynnys on ylitetty. Sietokynnys tarkoittaa siis verotuksen oikeudenmukaisuuden tunnetta ja jos sitä ei ole, niin luonnollinen tie on vähentää veronmaksua. Vain IMF voi Suomea auttaa tätä menoa. Ja siitäkin avusta tulee hyvin kyseenalaista.

Kreikka ja Vanhasen/Kataisen hallitusten + verkkosukka-VVM:n temput ovat kuin pahimmasta gansteri-elokuvasta, jossa pakolla teetetään mitä ihmeellisimpiä tempauksia. Taatelintallaaja ei ymmärrä esimerkiksi Kreikan lainojen aika-arvoa, joten helpoin tie on muuttaa velat tuhatvuotisiksi ja kaikilla on taas kasvotpestyinä uusiin rahanjakotilaisuuksiin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

Olet maanviljelijän vaimo, koulutuksesi agronomi.

Puhut sellaisella vakuuttuneisuudella talousasioista, jota yleensä on totuttu kuulemaan kokeneilta kansantaloustieteen tohtoreilta ja professoreilta.

”Julkisen talouden menojen suhteellinen osuus BKT:ta lähenee jo 60 prosenttia, kun menoihin lasketaan kaikki tulonsiirrot mukaan. Tavoiteltava tila olisi 40-50 prosenttia.”
Sinä, ja millä perusteella olet päätynyt tuollaisiin prosentteihin, miksi juuri 40-50 olisi tavoiteltava, eikö yhtä hyvin 70 tai 30? Jos se olisikin nyt 40, sanoisitko sitten 30?
Afrikassa on pieni julkinen sektori ja uusliberalistisen opin mukaan siis myös mahtava teollisuus ja hyvinvointi, eikö niin? Haluatko maastamme kuin Afrikan?

” Jatkuvasti pienenevä yksityinen sektori ja pienenevä vientiteollisuus eivät pysty pitämään tämän hetkistä julkista sektoria ja hyvinvointivaltiotamme pystyssä.”
Mihin tämän perustat? Onko tämäkin vain uutisista kuulemasi uusliberalistisen höpötyksen toistoa?

Tiedätkö, uusliberalistinen talouspolitiikka on jo vuosikymmeniä sitten osoitettu toimimattomaksi. Kun kotitaloudessa leikkaat kuluja, jää enemmän rahaa, ja se on hyvä. Kun yrityksessä leikkaat, jää ensi alkuun enemmän rahaa, jos leikkaat väärin, voivat tulevaisuuden tuotot vähentyä. Jos julkisessa taloudessa leikkaat, pienentyy jaettava kakku jopa enemmän kuin itse leikattu osa. Näin kertovat oikeat kansantaloustieteilijät. Näin sanoo valtavirran kansantaloustiede. Uusliberalismi, jota Suomessa toistetaan, on vuosikymmeniä sitten todistettu höpötykseksi, mutta siitä hyötyvät ne, joilla on jo ennestäänkin paljon rahaa ja vaikutusvaltaa, ja keskiluokka ja köyhät köyhtyvät, ja kansantaloudet supistuvat.
Kun valtiolla on oma valuutta, säädellään finanssipolitiikalla työllisyyttä. Työllisyyden ylläpito takaa suurimman tuotannon ja pienimmät menot. Työllisyyttä ylläpidetään tasaamalla suhdannevaihteluita. Työllisyyden ylläpito/lisäys on mahdollista julkista sektoria ja investointeja kasvattamalla. Se virkistää myös yksityistä sektoria kerrannaisvaikutusten kautta. Jos julkinen sektori lisää rahaa ”liikaa”, valuutan arvo putoaa ja oman maan tuotanto saa kilpailuetua, mikä virkistää edelleen yksityistä sektoria ja alentaa työttömyyttä. Kansantalous on helppoa saada toimimaan optimaalisesti oman valuutta- ja finanssipolitiikan avulla.

” Perintöverokin tuhoaa monen kasvuyrityksen.”
Haluatko, että perintövero pitäisi poistaa? Kannatatko uusliberalistiseen tyyliin varallisuuden entistäkin jyrkempää kasauttamista? Se heikentää talouskasvua.

”Suomi tarvitsee rakennemuutoksia”
Tiedätkö edes, mitä nämä ”rakennemuutokset” ovat? Kerro. Ne ovat leikkauksia, eivät mitään rakennemuutoksia. Ne ovat nykyisen yhteiskuntamme alasajoa Kreikan tyyliin. Toistat uusliberalististen ”austerity”-politiikan harjoittajien mantroja. Minkä puolueen jäsen olet?

” Teollisuudestamme katoaa työpaikkoja hurjaa vauhtia, kun monikansalliset vientiyrityksemme siirtävät toimintojaan ulkomaille. Syynä on yritys- ja investointiystävällisen ilmapiirin puuttuminen ja tietenkin verotuskäytäntöjen, jotka eivät ole yrityksiä kannustavia.” Tämäkin on uusliberalistien väite. Peesaat uskollisesti Kataista ja Stubbia. Syynä on, että yritykset on myyty ulkomaille, ja että olemme altistuneet epäreilulle kansainväliselle kilpailulle (työolot, ympäristö, ilmasto, kansantalouden koko). Yritysten ensinnäkin pitäisi pystyä tekemään voittoa, ja investoimisen tulisi olla kannattavaa voittojen kotiuttamisen ja pikarahastamisen sijaan, mihin alhainen verotus kannustaisi. Voittoa voidaan tehdä, jos käytössä on osaavaa työvoimaa, ideoita ja maa, jossa asioita on helppoa hoitaa (toimiva yhteiskunta palveluineen ja luottamus).

Puhut myös verokannan laajentamisesta, mutta esität sen supistamista (ALV, perintövero)? Puhut verotuksen siirtämisestä tuloverotuksen puolelle, mutta kannatat tuloveron alentamista? Kannatat myös tulonsiirtojen lisäystä, mutta myös arvonlisäveron ja tuloveron alentamista samanaikaisesti. Nämä kaikki tavoitteesi eivät mitenkään voi toteutua samanaikaisesti.

” ja etujärjestöjä kuullaan, mutta niiden kanssa ei työvoima poliittisista asioista neuvotella.”
Haluatko kieltää ammattiyhdistysliikkeet, työntekijöiden oikeuden järjestäytymiseen?

Toistat vain valtaapitävän eliitin paikkaansa pitämättömiä mantroja, joilla se ajaa omia etujaan keskiluokan ja köyhien kustannuksella.
Kannattaisiko hieman edes tutustua asioihin ennen kuin maataloushenkilön kokemuksella ja agronomin koulutuksella alat esiintyä kuin taloustieteen kokenut tutkija?

” Mikä pahinta euroaluetta kehitellään kohti liittovaltiota Tämän jälkeen meillä ei ole juurikaan enää mitään omaa päätäntävaltaa. Olisi syytä miettiä, mitä meille tarkoittaa esimerkiksi yhteen sovitettu sosiaalipolitiikka.” Näin on. Kun jatkamme nykymenoa, IMF tulee ja ottaa budjettivallan maassamme. Kun meillä vuosien päästä on työttömiä Kreikan malliin, ehkä sitten viitsimme ja ehdimme työttöminä ajatella asioita ja nousemme äänestämään nykyvaltaa vastaan. Sitä ennen toistamme eliitin omistamien tiedostusvälineiden uusliberalistista mantraa?

”Nykyinen hallituksen on ajanut maan taloustilanteen niin huonoon kuntoon…”
Ehdotat kuitenkin pääosin juuri samoja toimenpiteitä, joita nykyhallitus on suorittanut ja haluaa jatkaa, tai tehdä. Talouspoliittinen mantrasi on identtinen. Kelpaisit heti Stubbin ja Kataisen käskyläiseksi tai Troikan palvelukseen Kreikkaan. Näillä mantroillasi kelpaat kyllä pankkieliitin kiltiksi palvelijaksi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#26

Kirjoitat liberalistisesta, mutta mahdatko kuitenkin tarkoittaa libertalistista?

Kovin moitit Maaritia muiden ajatusten kopioimisesta, mutta eipä omassasikaan näytä kovin omaperäisyyttä olevan.

Suomi on toistaiseksi vielä varsin hyvä maa. KokDem-puolue ei ole aivan kaikkea sentään ehtinyt EU-aikana tuhota, vaikka asiat paremminkin voisivat olla. Ei tässä mitään maailmanloppua kannata veikata, vaan vaalien jälkeen suunta onneksi vääjäämättä muuttuu.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

”1990-luvun lamasta selvittiin devalvoimalla Suomen markka, mutta nyt ollaan eurossa ja tilanne on toinen.”

Niin, nyt ei selvitä.

Kreikan tie odottaa. Suurtyöttömyyden ja kurjuuden kautta mielenosoituksiin. Ymmärrämmekö sittenkään?

Oma valuutta- ja finanssipolitiikka on ainoa tie ulos.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

antura
Utelias
#40

Mikäli oikein muistan niin valuutta oli ECU vaikka setelit olivat markkoja. Se hämäsi useimmat luulemaan, että meidän valuuttamme oli markka. Muistaakseni paluu ECU-valuutasta markkavaluuttaan tehtiin laittamalla se kellumaan.

Sitten kelluneen markkavaluutan jälkeen alkoi tämä riemujuhla eurovaluutassa, tämä menestystarina vailla vertaa.

Paluu markkavaluuttaan on tabu. Hys hys, ei siitä saa puhua. Ei saa keikuttaa venettä. Me ollaan kaikki suurta europerhettä. Euron kurimuksessa työttömäksi joutuva, muista kiittää, kärsimyksesi on jaloa.

Euro on valuutta, raha on velkaa. Eri asioita ovat, miettikääpä sitä. Ottakaa pankin taikaseinästä tiliote ja ymmärtäkää sen saldo velaksi, jonka pankki on teille velkaa. Näin nimittäin on. Se velka on sitä, jota rahaksi sanotaan. Se € on vain valuutan merkki.

EKP yrittää laittaa 1000 miljardia singolla singauttaen kiertoon. Mutta jos kukaan eikä mikään ( investointipankki ) ota EKP:lta velkaa niin eipä kulje singon putkesta rahaa kiertoon. Jotta rahaa saataisiin kiertoon lisää pitää olla velan ottajia, ei riitä että on iso sinko ampumavalmiina.

EKP yrittää laittaa velkaa kiertoon. Tuo velka on rahan nimi, sitä sanotaan velkarahaksi. Ja juuri sitä on kaikki raha. Velkaa.

Ruotsalaiset nauraa meille. Suomi on antanut rahapolitiikan EKP:lle, Ruotsi ei ole. Välikysymyskeskustelussa Stubb kehui, että on hyvä asia kun Suomella ei ole rahapolitiikkaa.

Euro se on, joka meitä kiusaa. Valuutta vailla kansaa on hanurista, ketkujen suunnittelema juttu. Suomi on yritys. EKP on yritys. EVM on yritys. Yrityksessä ei kansanvalta juhli.

Yrityksessä ei kansanvalta juhli. Yrityksessä ei kansantaloudesta, ihmisten hyvinvoinnista välitetä tuon taivaallista. Ootteko huomanneet tämän täällä 20 vuotta vanhassa Suomi-yrityksessä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#5

Tässä talousviisaiden tekemä teos, kirja, siitä referaattia:

”Yhteisvaluutta euro ja rahaliiton rakenneviat ovat tähän mennessä maksaneet Suomelle ja muille euromaille keskimäärin kymmenen prosentin hyvinvointitappion verran.

Todennäköisesti europrojektille kertyy talouskasvun heikkouden ja muiden ylimääräisten rasitteiden muodossa lisähintaa vielä vuosikymmenien ajan ennen kuin rahaliitosta muovautuu Euroopan unionin (EU) ”tiekarttojen” kuvaama oikea liittovaltio.

Nykyisellään Suomi osallistuu tuohon kalliiseen, hitaaseen, riskipitoiseen ja poliittisesti epädemokraattiseen ja epävakaaseen liittovaltiokehitykseen, mutta lähinnä vailla omaa tahtoa lipuvana ajopuuna.

Näin väittää kahdentoista kovan luokan taloustutkijan ja -ammattilaisen ryhmä, joka haastaa ”yhden totuuden” eurokeskustelua puntaroimaan euron ja ajopuuna lipumisen vaihtoehtoja.

Talousprofessori Vesa Kanniaisen johtama ”talousviisaiden tusina” kuvaa Suomen vaikeita mutta pakollisia valintoja kirjassa ”Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot”. Ajatuspaja Liberan kustantama kirja ilmestyi keskiviikkona.

”Turha pelätä omaa valuuttaa”

Eurosta luopuminen ja omaan kansalliseen valuuttaan palaaminen ei kirjoittajien mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Heidän mukaansa esimerkiksi pääoman liikkeiden rajoituksiin edes eron hetkellä ei olisi tarvetta.

Eurosta eroaminen ja kansalliseen kelluvaan valuuttaan siirtyminen palauttaisi Suomelle sitä raha- ja talouspolitiikan itsenäisyyttä, josta liittovaltiokehityksessä on pakko luopua.

Kirjoittajien mielestä omaa pientä valuuttaa ja sen vapaata kellumista on suotta pelätty, vaikka valuuttakurssin keinotekoisesta kiinnittämisestä on koitunut enemmän harmia kuin valuuttakurssin vapaasta määräytymisestä markkinoilla.

Kirjoittajat muistuttavat, että Ruotsin kruunun nopea heikkeneminen kriisin alussa auttoi Ruotsin talouden sopeutumista ja toipumista. Suomen vienti kärsi, kun euro ei joustanut eikä korvaavia joustoja löytynyt muista talouden muuttujista, kuten palkoista.

Kirjassa talousviisaat kuvaavat Suomen euroeron lisäksi keinot, joilla euro olisi kokonaan mahdollista purkaa ja korvata kansallisilla valuutoilla. Euro muuttuisi korivaluutaksi, ja sen rinnalla tulisivat käyttöön kansalliset valuutat.

Kirjoittajaryhmään kuuluvat Kanniaisen lisäksi Jukka Ala-Peijari, Elina Berghäll, Markus Kantor, Heikki Koskenkylä, Pia Koskenoja, Elina Lepomäki, Tuomas Malinen, Ilkka Mellin, Sami Miettinen, Peter Nyberg ja Stefan Törnqvist. ”

Lähde: Taloussanomat, Jan Hurri

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#25

”Kirjoittajaryhmään kuuluvat Kanniaisen lisäksi Jukka Ala-Peijari, Elina Berghäll, Markus Kantor, Heikki Koskenkylä, Pia Koskenoja, Elina Lepomäki, Tuomas Malinen, Ilkka Mellin, Sami Miettinen, Peter Nyberg ja Stefan Törnqvist. ”

Mielenkiintoisia nimiä. Kenenköhän leipää nämä syövät ja kenen lauluja laulavatkaan? Ei pidä aivan kritiikittä hyväksyä sen paremmin yhtä kuin toistakaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#44

He ovat aivan oikeita, rehellisiä, aitoja talosuasiantuntijoita. On hieman erikoista, että sinä, joka kuuntelet vale-professoreiden , mm. Korkmanin, ja UPI:n vanhempien tutkijoiden juttuja, jotka eivät ole, Korkman: professoriutta (on käytännön opettaja, ei oikea professori), UPI:n ”tutkijat”: vanhempaa ikää, kokemusta tai edes tutkijan koulutusta nähneetkään, KEHTAAT oikeita, rehelilsiä tutkijoita nimitellä. Ehkä et osaa arvioida edes sitä, kuka on oikeasti tutkija.

Kirjan kirjoittajat (EuroThinkTank-ryhmä):
Vesa Kanniainen (toim.)

EuroThinkTank –ryhmän perustaja, Vesa Kanniainen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori. Hän opiskeli London School of Economicsissa ja hän on opettanut makrotalousteoriaa vierailevana apulaisprofessorina Brown Universityssä ja Washington State Universityssa USA:ssa. Hän on myös opettanut Uppsalan, Münchenin ja Hampurin yliopistoissa. Hänen tutkimusalueitaan ovat olleet makrotalousteoria, julkinen talous, rahoitus, yrittäjyys sekä etiikka ja talous. Hän on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja hänelle myönnettiin vuonna 2001 JOKO:n tiedon jano -palkinto. Hän on toiminut usein vastaväittäjänä Uppsalan ja Tukholman yliopistoissa ja on Münchenin yliopiston tutkijayhteisön CESifo:n aktiivijäsen. Hänellä on kansainvälistä tieteellistä tuotantoa noin 12 väitöskirjan verran.

Jukka Ala-Peijari

Ala-PeijariJukka Ala-Peijari on Euronomics Oy:n konsultti ja toimi- tusjohtaja. Hän opiskeli London School of Economicsissa Hambros Bankin stipendiaattina ja Tampereen Yliopistossa (YTM, kansantaloustiede), missä hän toimi mm. avustajana kansantaloustieteen professorin ja yrityksen taloustieteen lehtorin virkojen hoidossa. Tapaturma- ja liikennevakuu- tuskomitean tutkimusassistenttina Ala-Peijari julkaisi kirjat: ”Kilpailu ja keskittyminen tapaturma- ja liikennevakuutuksessa” ja ”Kilpailuolosuhteet vahinkovakuutuksessa”. Hän hoiti Enson (nyk. Stora Enso) tytär- ja osakkuusyhtiöiden talouden seurantaa ja yritysanalyysejä. Julkaisi ETLA:ssa ”Elintarviketeollisuus kansantaloudessa” kirjan. Hän toimi Elintarviketeollisuusliiton taloustutkimuspäällikkönä (ekonomistina) sekä leipä-, ruoka-, mehu-, hillo-, jäätelö- ja vihannessäilyketeollisuuksien edunvalvonta-asiamiehenä sekä logistiik- ka-asiamiehenä. Ala-Peijari on suorittanut LIFIMIN pitkän kurssin ja Sitran Ekonomisti-kurssin.

Elina Berghäll

BerghallElina Berghäll on valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta ja tutkinut laajalti taloustieteitä useita vuosikymmeniä, tutkimusteemoinaan kansainväliset pääomaliikkeet, investoinnit, verokilpailu, alueelliset tulonsiirrot, kaupun- kipolitiikka, infrastruktuurit, innovaatiot ja T&K -politiikka, tuottavuus ja tehokkuus, ICT sektori, ympäristö, jne. Tutkimusta hän on toteuttanut nykyisen virkansa lisäksi muun muassa OECD:ssä, IMF:ssä, ja UNU/WIDER:ssä. Hänen tutkimustuloksiaan on julkaistu ja esitelty lukuisilla kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla, tieteellisissä aikakausilehdissä ja konferensseissa. Hän on toiminut kotimaisissa ja kan- sainvälisissä tutkijaverkostoissa ja työryhmissä, ja antanut esim. laajalti lausuntoja kv. tieteellisille julkaisuille. Kotimaiseen velkakriisidebattiin hän on osallistunut muun muassa ehdottamalla kelluvaan valuuttakurssiin siirtymistä yli kaksi vuotta sitten (HS Mielipide 14.1.2012).

Markus Kantor

KantorMarkus Kantor on valt. maisteri, joka opiskelee Helsingin yliopiston tohtoriohjelmassa aiheenaan pankkitutkimus. Hänen pro gradu tutkielmansa käsitteli ohuita pääomia ja tuottojakaumia paksujen häntien tapauksessa pankkikriisin taustalla. Kantorille myönnettiin työstä valtiotieteellisen tiedekunnan pro gradu -palkinto. Työ arvosteltiin Laudaturina. Hänellä on ollut viisi vuotta oma yritys, joka kehittää mm. riskienhallinnan sovelluksia koskien etenkin häntäriskien mallinnusta. Tätä ennen Kantor toimi konsulttina Accenturella asiakkainaan mm. Nokia ja NSN.
Heikki Koskenkylä

KoskenkylaHeikki Koskenkylä on valtiot. tri, nykyisin yrittäjä, joka on omistajana konsultti- ja kiinteistösijoitusyrityksissä. Koskenkylä on aktiivinen talouspoliittinen keskustelija. Hän on toiminut Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston sekä sitä ennen tutkimusosaston päällikkönä noin 30 vuoden ajan. Koskenkylä oli EU:n ja eurojärjestelmän usei- den komiteoiden jäsen vuosina 2000–2008 ja konsulttina pankkikriisien selvittelyssä Argentiinassa, Indonesiassa, Turkissa ja Venäjällä. Julkaisuja Koskenkylällä on 120, joista kirjoja 10. Lehtikirjoituksia hänellä on yli 100.

Pia Koskenoja

KoskenojaPia Koskenoja suoritti Ph.D.(econ) tutkinnon University of California, Irvinessä. Valmistumisen jälkeen hän on työskentellyt Junior Research Fellow -tittelillä National Insti- tute of Statistical Sciencessa ja Duke Universityssä. Hänen akateemisen kiinnostuksensa kohteita ovat olleet valinnan teoriat ja niiden ekonometrinen mallintaminen, ihmisten liikennekäyttäytyminen, sekä instituutioden ja sijainnin vaikutus käyttäytymiseen. Suomeen palattuaan hän on toiminut mm. ekonomistina VATT:ssa, ma. liikennetalouden professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa, hoitanut kaupunkitalouden professuurin sijaisuutta Helsingin Yliopistossa ja yliopettajana Metropoliassa. Koskenoja on toiminut vastaväittäjänä Helsingin Teknillisessä Yliopistossa ja Tukholman Kuninkaallisessa Instituutissa. Hän on toiminut myös EU:n komission kutsumana asiantuntijatehtävissä. Hän on kirjoittanut yksin ja yhdessä toisten kanssa artikkeleja ja akateemisten kirjojen lukuja.

Elina Lepomäki

LepomakiDI KTM Elina Lepomäki on Liberan tutkimusjohtaja ja Transfluentin hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut kymmenen vuotta rahoitusalalla eri Pohjoismaissa ja Lontoossa (Nordea, RBS) erilaisissa riskienhallinnan ja johdannaisten johto- ja asiantuntijatehtävissä. Viime vuodet hän on toiminut suomalaisten kasvuyritysten parissa enkelisijoittajana, hallituksen jäsenenä ja neuvonantajana. Lepomäki on diplomi-insinööri (tietotekniikka, Teknillinen korkeakoulu) ja kauppatieteiden maisteri (rahoituksen kansantaloustiede, Helsingin kauppakorkeakoulu). Lisäksi hän on suorittanut jatko-opintoja sovelletussa matematiikassa ja systeemianalyysissä (Aalto yliopisto).

Tuomas Malinen

Henkilökuva Malinen Tuomas 1202-08Tuomas Malinen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta, ja väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta aiheenaan tulonjaon vaikutus taloudellisen kasvuun. Hän on opiskellut taloustiedettä myös New Yorkin yliopistossa. Malinen toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaineessa. Hänen tämänhetkisiä tutkimusaiheitaan ovat finanssikriisien syntyyn vaikuttavat tekijät, säästäväisyystoimenpiteiden ja velkajärjestelyjen taloudelliset vaikutukset sekä tulonjaon dynamiikka.
Ilkka Mellin

MellinVTL, FM, Ilkka Mellin on eläkkeellä, mutta toimii edelleen emeritus-opettajana ja -tutkijana Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksessa. Mellin on opiskellut tilastotiedettä, matema- tiikkaa ja teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa. Mellin oli assistentti, vs. lehtori, vs apulaisprofessori ja yliassistentti Helsingin yliopiston Tilastotieteen laitoksessa
1978–1997, tilastotieteen vuoden 1999 maailmankokouksen (The 52nd Session of the International Statistical Institute, ISI) pääsihteeri 1997–1999 ja erikoisopettaja ja yliopisto-opettaja Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulussa (Teknillisessä korkeakoulussa) 2000–2013. Mellin oli Suomen tilastoseuran hallituksen jäsen 1987–2000 (varaesimies 1988–1989 ja esimies 1990–1991), European Courses of Advanced Statistics (ECAS) hallituksen jäsen 1990–2002 ja ISI:n ex officio -jäsen ja jäsen 1988–2013. Hänellä on referoituja tieteellisiä artikkeleita 10 kpl, muita tieteellisiä artikkeleita n. 25 kpl; lukuisia esitelmiä tieteellisissä kokouksissa. Hän on toimittanut 5 kirjaa, kirjoittanut kuusi opetusmonistetta tilastotieteestä ja matematiikasta ja laatinut oppimateriaalit verkkoon kahdeksalle tilastotieteen kurssille.

Sami Miettinen

Sami Miettinen on Sisu Partnersin perustajapartneri ja pohjoismaiden suurimman jvk-asiamiehen Nordic Trusteen maaedustaja. Hän on Tulane Universityn MBA, CFA ja Aalto-yliopiston KTM ja vuodesta 2012 sen rahoituksen koulutusohjelman kehittäjäjäsen. Sami on työskennellyt investointipankkiirina ja rahoituksen johtotehtävissä 19 vuotta, joista 12 Lontoossa Credit Suissen, RBS:n, SEB:n, Pöyry
Capitalin ja Meritan palveluksessa toteuttaen noin sata kansainvälistä yrityskauppaa, osake- ja listautumisantia, joukkovelkakirjaa ja pankkilainajärjestelyä. Miettinen on Suomen johtavia neuvotteluasiantuntijoita ja Juhana Torkin kanssa kirjoitettu Neuvotteluvalta – Miten tulen huippuneuvottelijaksi? (WSOY, 4.painos) on myydyin suomalainen neuvottelukirja. Miettisen artikkeleita neuvottelutaidosta ja rahoituksesta on julkaistu laajasti.

Peter Nyberg

Valt.tri. Peter Nyberg on siirtynyt eläkkeelle valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajan toimesta. Tätä ennen hän toimi pitkään Suomen Pankissa pankki- ja rahoitusmarkkinakysymysten parissa, viimeksi johtokunnan neuvonantajana. Molempiin työtehtäviin kuului toiminta useissa merkittävissä EU:n työryhmissä ja toimikunnissa. Eläkeelle siirtymisen jälkeen hän on muun muassa Irlannin hallituksen pyynnöstä selvittänyt maan pankkikriisin syitä. Hän on myös työskennellyt Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja osallistunut konsulttina useisiin sen jäsenmaiden rahoitusjärjestelmiä kehittäviin asiantuntijaryhmiin.

Stefan Törnqvist

TornqvistDI, KTM Stefan Törnqvist on tuotantotalouden diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta ja rahoituksen kauppatieteiden maisteri Svenska Handelshögskolanista. Törnqvist on toiminut 12 vuotta Ålandsbanken Asset Management Ab:n perustajaosakkaana ja toimitusjohtajana ja sitä ennen 5 vuotta Gyllenberg Asset Management Oy:n osakkaana ja sijoitusjohtajana. Tätä ennen Törnqvist on toiminut vaativissa taloushallinnon, johdannaismarkkinoiden, yritysjärjestelyjen ja varainhoidon asiantuntijatehtävissä sitten vuoden 1987. Törnqvist, alias Suomen Doctor Doom, on Suomen tunnetuimpia pankkiireja toimittuaan vuosia rahoitusmarkkinoiden kommentaattorina uutisvälineissä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

”haasteellisia rakennemuutoksia”

tekstissäsi näkyy, että olet hyvin omaksunut Kataisen hallituksen liturgian.

Suomennampa:
”haasteellinen”= ratkaisematon
”rakennemuutos”=leikkaus

Jutun lopussa kerrot, millaisia haittoja ja katastrofeja euro meille tuo ja on tuomassa:
”Euroalueen valuuttakriisi ei ole vielä ohi. Onko oikea ratkaisu kasvattaa euromaiden yhteisvastuuta toistensa veloista ja riskeistä? Meillä on nyt jo kymmenien miljardien vastuut euroalueella. Mikä pahinta euroaluetta kehitellään kohti liittovaltiota Tämän jälkeen meillä ei ole juurikaan enää mitään omaa päätäntävaltaa. Olisi syytä miettiä, mitä meille tarkoittaa esimerkiksi yhteen sovitettu sosiaalipolitiikka. ”
Olet kannattamassa euroeroa.

Jutun alussa kuitenkin kerrot:
”1990-luvun lamasta selvittiin devalvoimalla Suomen markka, mutta nyt ollaan eurossa ja tilanne on toinen.”

Et voi olla yhtä aikaa eroamassa eurosta ja pysymässä siinä. Kerrohan, mikä on mielipiteesi?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#10

Siis 1990-luvulla päästiin lamasta irti devalvoimalla, mutta nyt olemme eurossa valitettavasti. Euroa ei voi devalvoida. Paras vaihtoehto on irti eurosta, mutta valitettavasti perussuomalaiset eivät siitä yksin päätä. Pohjoismainen rahaliitto voisi olla varteenotettava vaihtoehto.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
Tyytyväinen
#21

Suomi on tosiaankin täysin väärässä seurassa. Oma valuutta olisi edelleen paras vaihtoehto ja USD:kin olisi nykyistä valuuttaa parempi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Seppo Muurinen
#7

Kun puhutaan ja suunnitellaan ; rakennemuutoksista/uudistuksista ymv.niin herää kysymys kuin epäilys että miten siinä käy – yksilöturvan – siis säilyykö tai paraneeko – yksilönsuoja – vai jääkö eri sos.porrastumien välimuotoon ; eräänlaiseksi väliinputoajaksi ?

Poliittinen EU ja yhdessä maailmallisenkin globaalisaation myötä,nousee käytännössäkin esille että miten käy ihmisarvon tässä murrostilassa,etenkin jos -valtiontasolla -ei ole itsenäistä päätösvaltaa !

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#9

Maarit, tätäkö Troikan toteuttamaa katastrofia meillekin tarjoat:

” Krugmanin mukaan troikan keväällä 2010 hahmottelema sopimus Kreikan suunnan kääntämiseksi on ”merkittävä”, mutta negatiivisella tavalla.
– Troikka yritti esiintyä päättäväisenä ja realistisena, mutta se näperteli taloudellisten fantasioiden parissa, talousnobelisti kirjoittaa New York Timesissa.
Troikka arvioi, että sen rohdoilla Kreikan talous saataisiin nousuun jo vuonna 2012. Se, mitä todella tapahtui oli ”taloudellinen ja inhimillinen painajainen”, Krugman toteaa.
Hänen mukaansa Kreikka on onnistunut kylläkin keräämään enemmän veroja ja säästämään julkisissa menoissa, mutta samaan aikaan bruttokansantuote on supistunut sitäkin vauhdikkaammin.
Krugmanin mukaan Euroopan viranomaiset voisivat luopua luennoinnista, koska heidän säästöohjelmassaan ei ”ollut koskaan järkeä”. Tsipras on heitä realistisempi.
– Se, mikä Syrizan suunnitelmissa voi olla ongelma, on se, etteivät ne ole tarpeeksi radikaaleja, Krugman kirjoittaa.” lähde: Taloussanomat

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Anita Koivu
Tyytyväinen
#11

Taitaa täälläkin kommentoida henkilö, jonka mielestä julkisen sektorin paisuttaminen tuo sitä talouskasvua!
Hyvä kirjoitus Maaritilta. Ammattiyhdistykset eivät ole pysyneet ajan tasalla. Kun yhteiskunta on muuttunut ei enää pelkkä vakituisissa työsuhteissa olevien edut voi olla etusijalla. Kolmikanta ei ole tätä päivää. Sen osoittaa työsuhteitten lyhytkestoisuus ja kasvanut byrokratia erilaisten sosiaalietuuksien viidakossa.

Perintöveron uudistus on välttämätön sukupolvenvaihdoksissa. Samoin myös yksinyrittäjien verovapaan alarajan nosto. Yhteiskunta on ammattiyhdistysten tuella betonoinut sellaiset velvoitteet, joiden seurauksena yksinyrittäjällä on vaikeuksia ulkopuolista apuhenkilöä.
Julkishallinnossakin aina se käytetyin säästökohde on henkilöresursseista leikkaaminen.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
Tyytyväinen
#22

Totta. Itse olen ollut vakituisesti työelämässä 80-luvun lopulta ja ”sirkusta” on tullut seurattua niin julkishallinnosta, yksityissektorilta kuin yrittäjän vinkkelistäkin. Näistä kolmesta kaikkein kankein toimija on aivan ylivoimaisesti julkinen sektori, mikä perustuukin virkoihin tai toimiin. Jos tekijälle on tarvetta, yksityinen sektori palkkaa tekijän. Julkisella puolella byrokratia pyörittelee ensin vähintään vuoden perustetaanko uusi virka vai ei. Eikä tämä suinkaan ole ainut ero, vaan voin luetella monta seikkaa joista johtuen julkinen sektori tulee vääjäämättä häviämään tuottavuudessa yksityiselle puolelle.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#43

No, ”Iskä”, kannatatko terveydenhuollon, koulujen ja rautateiden yksityistämistä. Kerro, miten niissä on käynyt muualla ja meillä.

Otapa kantaa pääasiaan, kannatatko euroa vai et?
Sillä saisimme rakennemuutoksen takaisin teollisuuteen ja työllisyyteen päin.

Höpötätkö pikkujutuista niin, että suuret asiat jäävät keskustelutta kuten eliitti / kokoomus toivoo?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#45

Minulla taas on kokemuksia tehokkaista valtion organisaatioista ja huonosta, kalliista palvelusta ja työstä yksityiseltä puolelta.

”Yksityistäminen maksanut Ruotsille miljardeja

Peruuntuneet junavuorot ja saamatta jääneet lääkkeet ovat seurauksia valtion monopolien yksityistämisestä, sanoo Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston johtaja Claes Nordgren.

Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston (Riksrevisionen) selvitysten mukaan valtion monopolien yksityistämisessä on tehty pahoja virheitä. Riskianalyysit puuttuvat, valvonta on heikkoa ja johto passiivista.

Claes Nordgren. Kuva: Linus Hallgren– Tämä on ollut valtavan kallista oppimista. Kaikkiaan kyse on miljardeista kruunuista, Claes Nordgren kommentoi Dagens Nyheterille.

Euroissa puhutaan sadoista miljoonista. Pelkästään rautateillä yksityistäminen on Nordgrenin mukaan aiheuttanut viiden miljardin kruunun kustannukset.

– Tyhjiä junia on kuljetettu edestakaisin, on peritty liian matalia rata- ja myöhästymismaksuja, matkustajat ovat ehkä saaneet lyhyen ajan halvempia lippuja. Tämän seurauksena rataverkon hoito on heikentynyt. Junat ovat myöhästelleet tai vuoroja on jouduttu perumaan kokonaan.

Junaliikenteen kaaosmaisuus on Ruotsissa jatkuva puheenaihe. Valtion työntekijöiden Seko-ammattiliiton puheenjohtaja Janne Rudén vaatii liikenneviraston pääjohtajan erottamista.
Huikea tuotto apteekkikaupoista

Tarkastusviraston raporttien mukaan myös apteekkien yksityistäminen on johtanut palvelujen heikkenemiseen. Osa asiakkaista on jäänyt ilman lääkkeitään, koska niitä ei ole enää varastossa.

Dagens Industri kertoi Wallenbergien sijoitusyhtiö IGC:n tekemästä muhkeasta voitosta viime vuonna. Se osti valtion yksityistämät 24 apteekkia 225 miljoonalla kruunulla ja myi ne eteenpäin 600 miljoonalla kolme vuotta myöhemmin.

Kansanedustaja Fredrik Olovsson on tehnyt ilmoituksen eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Hän vaatii sitä tutkimaan, onko hallitus menetellyt lakien mukaisesti yksityistämispolitiikassaan.”
lähde: Heikki Jokinen

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#42

Anita Koivukin taitaa olla pienyrittäjä, joka esittää vain omaksi edukseen juttuja, joilla ei Suomen taloutta nosteta. Valtion kassa vain tyhjenisi entisestään. Jauhatte näitä näperrellen, siitä eliitti / Kokoomus pitää. Keskustelkaa vain pölyhiukkasten siivoamisesta kun järkäle (euron liian korkea valuuttakurssi tuhoineen, IMF ja troikka) jyrää Suomen ylitse. Ketjun otsikko on ”rakennemuutokset ja Suomi”.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Seppo Muurinen
#58

Hyvin paljon samaa mieltä Anita Koivun kanssa – niin etujärjestöistä kuin etuasemassa olevista ryhmistä,sillä ovat etuoikeutettuja yleensä elämässä ja pärjäävät vaikka velkarahalla euron alhaisilla koroilla ”vaikka ns.yli varojen”.
Toisilla on leikkauksia/säästöjä nk.nollapeliä ”tulopuolella” kuin miten ammattijärjestöt/-liitot tekevät epätyypillisten kuin ”rajoitetun työelämän” hyväksi,joista hyvin monetkin ovat ajoittain matalapalkka-aloilla erilaisine työjaksoineen – josta puuttuu säännöllisyys/jatkuvuus.

Ammattiyhdistyksillä – on enemmän kuin peiliin katsomisen paikka kun läpivalaistaan kaikkia ; työsuhteita – ”ettei orjuus palaisi työmarkkinoille”.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Isäntä
#12

Maarit kirjoitti kyllä ihan asiaa. Huoltosuhde korjaantuu vaan sillä BKT kasvulla ja millä saadaan sitä kasvua? Se on kyl kumma kun pääministerin salkku on kokoomuksella niin sen jälkeen on melkoinen lama.

Nyt tarvis vaan hyödyntään noit Maaritin juttui ja pistää rattaat pyörimään. Työmarkkinat vois laittaa eka kuntoon. Ei se ole mikään sivistysmaa jossa osasta porukkaa revitään viimeisetkin mehut irti ja toinen puoli työikäisistä on jos jonkin näköisis näennäis hommis tai uudelleen koulutuksessa.

Byrokratiaa pitäs raa-alla kädellä purkaa se torpedoi monet pienyrittäjät ja niiden liikeideat. Alvin alarajan nosto olis kyllä tosi iso piristysruiske pienyrittäjille… raja vois olla 20000 eur.

Mitä euroon tulee niin se on kohta varmaan historiaa, ei me voida rahoittaa etelä euroopan kulutusjuhlia enään kovin pitkään. Rahaliitto, siis yhteinen talous on vaan isommassa mittakaavassa kuin parisuhde. Haluaako suomineito elättää hunsvottia?

Nyt näkyy se kun maata johdetaan selfietikulla, viihdettä tarjotaan, mutta mitään päätöksiä ei saada aikaiseksi. Ei se hallitusohjelma mitään auta pitää myös osata toteuttaa. Täällä joku kommentoi Maaritin näkemyksiä ja vertasi niitä nyky hallitukseen… saman suuntaisia… hallituksella ne on jääny suunnitelmiksi ja fantasioiksi… Maaritti on kyllä tottunut myös toteuttamaan suunnitelmansa.

Pakotepolitiikka on ollu tämän hallituksen pahimpia munauksia. Suomessa kärsitään vastapakotteista moninverroin enemmän kuin muualla euroopassa, meillä on tähän asti aina vaalittu hyviä suhteita itään ja hoidettu talouskasvua idänkaupalla (vienti ja energian hankinta) sekä ollu AAA:n luottoluokitus.
Toivotaan että kun seuraavan kerran pakotteista puhutaan ollaan saatu maahan suoraselkäinen pääministeri, joka ottaa selfien tilalle belfiet ja lähettää ne brysseliin!!!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#20

No, kerropa, mitä nämä ”Maaritin jutut” ovat?
Sana ”rakennemuutos” on Kataisen hallituksen (uudelleen väärin) käyttöön ottama sana.
Kerropa sinä, ja erityisesti Maarit, mitä nämä ”rakennemuutokset” ovat, rehellisesti, avoimesti, mitä ne ovat? Ovatko ne samaa liirumlaarumia kuin nykyhallituksellakin?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Samaa mieltä
#13

Pitää uskaltaa tehdä toisin kuin nyt tehdään. Muutokset ovat välttämättömiä, eivätkä ne aina ole leikkauksia niin kuin joku kommentoijista väitti.

Samaa mieltä olen erityisesti perintöverosta ja siitä, että energiataloutta pitää ja kannattaa kehittää. Verotuet tulee unohtaa, investointituki on hyvä vaihtoehtoinen ratkaisu ja oikeastikin toteutettavissa.

Paljon asiaa kirjoituksessa, mutta jotkin väitteet jäivät hämäämään. Minäkin haluaisin kuulla miksi juuri 40-50% BKT:stä julkesen sektorin ylläpitämiseen on hyvä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Maarit
Tyytyväinen
#14

Julkisen talouden koko suhteessa muuhun talouteen on nyt noin 58 % ja Saksassa se on noin 43 % . J1970-luvun lopussa julkisten menojen BKT-suhde liikkui 40 prosentin tuntumassa, josta se lähti kasvuun ja saavutti huippunsa 64 % lamavuonna 1993, minkä jälkeen suhdeluku lähti laskuun lähelle 50 prosentin. Vuoden 2008 lopussa alkanut taantuma käänsi julkisten menojen BKT-suhteen jälleen nousuun ja on nyt siis 58 % . Tuo 64 % lähenee, jos mitään ei tehdä. Tämä on siis puhdasta tilastoa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#16

Niinpä, Maarit, itse kerrot tilastoista kertoessasi, että laman aikaan julkisen sektorin osuus on aina suurin. Jos Julkiselle sektorille on sinulla ihanneprosentti, pitää julkisen sektorin kokoa silloin muuttaa koko ajan BKT-luvun mukaan, eli kasvattaa, kun BKT kasvaa ja pienentää, kun BKT pienenee. Se on Kreikan tyylistä politiikkaa. Se on myös vastoin kaikeka kansantaloustiedettä.

Mitä ihmettä kommentoit ilman mitään kansantaloustieteen osaamista, televisiosta ja lehdistä lukemasi soovan perusteella niitä toistaen ajattelemtta itse?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#24

Eipäs nyt lueta toisten tekstejä kuin piru raamattua. Maarit tarkoittaa, että julkista sektoria tulee leikata alkuun noin viidenneksellä. Suunta on näin taatusti oikea. Prosenttiluku heilukoon tilanteen mukaan, kunhan vaan suunta on oikea. Naapurissa julkisen sektorin osuus oli vielä taannoin 100% heilumatta yhtään ja huonostihan siinä sitten kävi. Tätäkö itse Suomellekin haluaisit?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#33

No niin, kerropa, mistä tuo viidennes otetaan, ja mitkä seuraukset tästä on lamssa olevalle kansantaloudellemme, jossa on jo työttömiä ennestäänkin 480 000.

Naapurimaan romahdus itse asiassa johtui suunnitelmatalouden lopettamisesta ja siirtymisestä Gorbatshovin johdolla länsimaiseen järjestelmään, sekä kalliista kilpavarustelusta. Neuvostoliiton aikaiset rakenteet lopetettiin yht’äkkiä, eikä ollutkaan mitään tilalle. Valtion omaisuus jaettiin sitten lännen tukeman Jeltsinin aikana oligarkeille, jotka veivät rahat Lontooseen.

Romanissa, lue WHO:n raportti, siirryttäessä IMF:n kapitalismiin, väestön kuolleisuus on kasvanut rajusti, maastamuutto on suurta, elinajanodote laskenut, syntyvyys alentunut. Kapitalismi on katastrofi.
Markkinatalous eli säädelty kapitalismi on paras! Näin sanoo myös Raimo Ilaskivi, jolla on melkoinen kokemus ja osaaminen näistä asioista.

Suomen talouden ahdinkoon on haettu syylliseksi liian suureksi paisunutta julkista sektoria. Tätä on myös käytetty keppihevosena kun oikeisto haluaa ideologisista syistä ajaa alas julkista sektoria ja tehdä tilaa yksityiselle bisnekselle ja voitontavoittelulle.

Julkisuudessa esiintyneet luvut julkisen sektorin koosta ovat kuitenkin vääristeleviä ja epätarkkoja. Julkisten menojen osuuden bruttokansantuotteesta kerrotaan olevan 58 prosenttia. Totuus kuitenkin on, että tuo luku ei mittaa julkisen sektorin bkt-osuutta vaan julkisen sektorin kautta kulkevien rahavirtojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Yksityisen sektorin vastaava suhde on Tilastokeskuksen mukaan 239 %.

Sitä paitsi Eurostatin laskentakaava antaa väärän kuvan myös tuosta suhteesta Suomen osalta. Mukana ovat esimerkiksi yli 6 miljardia valtion ja kuntien maksamia eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja, vaikka saajina ovat julkisyhteisöt. Tulonsiirrot kirjataan Suomen osalta bruttomääräisinä ottamatta huomioon niistä palautuvia verotuloja kunnille ja valtiolle. Lisäksi jäävät huomioimatta valtion maksamat kiinteistöverot kunnille. Samoin jäävät virastojen keskinäiset ostot. Myös kuntien ostot valtiolta sekä myös kuntien ostot omilta yhtiöiltä ja liikelaitoksilta jäävät huomioimatta.

Kaikkiaan näitä kahteen kertaan mukaan tulevia, tai muutoin perusteettomia julkiselle puolelle tulevia kuluja on noin 12 miljardia. Se on 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Oikein huomioimisen jälkeen julkisen sektorin suhde bruttokansantuotteesta putoaakin 52 prosenttiin.

Tosiasiassa tuo 52 prosenttiakin on eräänlaista huijausta. Luku kertoo julkisen sektorin kautta kulkevien rahavirtojen määrästä suhteessa bruttokansatuotteeseen. Vastaava yksityisen puolen luku on neljä kertaa suurempi. Tosiasiassa julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noin kaksikymmentä prosenttia.

Julkinen sektori ja sillä ahkerasti työtä tekevä henkilöstö ei ole talousahdinkomme syy. Syyllinen on hyytynyt yksityissektori. Hyvinvointivaltion perusrakenteiden alasajo olisi sen sijaan kohtalokasta myös Suomen yksityisen sektorin tulevaisuudelle.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
Iloinen
#23

Toisin pitää tosiaankin tehdä. Suomi oli vielä sata vuotta sitten käytännössä suota ja metsää koko maa. Oltiin samalla tasolla kuin moni kehitysmaa naapurimme Venäjä lukuun laskien on nyt. Kehitysmaasta rakennettiin hyvinvointivaltio maailman huipulle muutamassa vuosikymmenessä. Sitten piti päästä EU-kuntoon. Vapautettiin rahamarkkinat ja tehtiin Kullberg/Koiviston aikana monta muutakin virhettä, mitkä pysäyttivät tämän kehityksen. Parissa vuosikymmenessä on tehty KokDem-puolueen johdolla niin pahoja virheitä, että niitä joudutaan paikkaamaan pitkään.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#34

Suomi avattiin 90-luvulla ulkomaiselle rahalle ja annettiin kruununjalokivemme, valtionyhtiöt ja isänmaallisten patruunoiden tehtaat kvartaalikapitalistien pikavoitontavoittelun kohteeksi.

Nyt ajetaan edelleen Suomea alas pysyttelemällä liian korkealla valuuttakurssilla vieraassa valuutassa, maksamalla rahojamme ja antamalal yrityksemme ja luonnonvaramme ulkomaisen suurpääoman ryöstettäväksi, ja yritetään tehdä meistä Afrikka sisällissotineen tuomalla tänne 0,48 miljoonan työttömän lisäksi eri kulttuurin väkeä ja leikkaamalla kehittynyttä yhteiskuntaamme ”pakollisin” ”rakenneuudistuksin”. Maaritkin haluaa osallistua näihin tuhotalkoisiin, vai haluatko? Ehkä et, mutta et ole kovin hyvin tutustunut politiikkaan etkä talouteen. Opiskele, lue, vielä voit oppia. Lue Timonkin blogia.

Kok-SDP-Keskusta-Arhinmäki-Vihreät – tuhon tie

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#15

Tästä lisääntyvän pahoinvoinnin kierteestä päästään pois ja saadaan Suomi nousuun vain radikaalilla suunnan muutoksella. Muutoksella, joka toisi takaisin 50 000 EU:n vaatimusten vuoksi tuhottua yritystä, jotka työllistäisivät vakinaisesti ja täyspäiväisesti keskimäärin 8-10 henkeä.

Muutos on mahdollinen, kun Suomi eroaa EU:sta ja rakentaa pk-yritysten suojaksi rajasuoja. Samaan aikaan on palautettava ulkomaille viedyt pääomat (600 miljardia) ja oma raha, markka. Lisäksi on tehtävä verotuksen kokonaisuudistus, jossa kaikki henkilöiden tulot lasketaan yhteen ja vero määrätään tulojen perusteella asteittain nousevaksi. Myös yritysten voitoistaan maksama vero on palautettava asialliselle tasolle.

Näitä vaatimuksia tukee jopa yhdysvaltalainen taloustieteen professori ja nobelisti Eric Maskin. Hänkin toteaa, että vapaakauppa on hyväksi vain pääomavaltaisille suuryrityksille. Globaaleilla markkinoilla ne voittavat aina työvoimavaltaiset pienet ja keskisuuret yritykset.

Vapaakauppa on kansojen tämän ajan ja tulevaisuuden suurin vitsaus, suurin ongelma – siitä on päästävä eroon.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#29

”Samaan aikaan on palautettava ulkomaille viedyt pääomat (600 miljardia)…”

Miten tämä temppu tehdään? Ajattelitko käydä räjäyttämässä jonkin pankkiholvin verotuksen puolesta Suomea edullisemmasta maasta? Vai nostaisitko Suomen verotusta ja palkkaisit lisää porukkaa julkiselle sektorille toivoen rahojen näin palaavan Suomeen? Kenties jotakin vielä omaperäisempää on mielessäsi?

Eiköhän tuo rahan pakeneminen maasta ole varsin hyvä osoitus siitä, että Maarin on tässäkin asiassa varsin oikeassa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#32

Raha on paennut sinne, missä siitä ei jouduta maksamaan veroja yhteiskunnan ylläpitämiseksi – huutokaupalla – kuka ilmaiseksi ottaa, ja sinne, missä työntekijät tekevät nälkäpalkalla suuressa taloudessa, lämpimässä maassa työt. Pieni Suomemme jää kylmäksi.

Oikeastiko uskot, että Suomen kannattaa muuttua Cayman-saariksi ja Burmaksi? Emme voi. Paleltuisimme kuoliaaksi.

Varmasti olet julkisen sektorin merkityksen suhdanevaihteluiden tasaajana ymmärtänyt – lopeta valheellinen höpötyksesi julkisen sektorin kasvattamiseen liittyen. Jos et ole ymmärtänyt – lue hyvn oikeistolaisena tunnetun taloustieteen tohtori Raimo Ilaskiven väitöskirja – ai niin, se on sinulle aivan liian vasemmistolainen!

Mikä ihme ääriuusliberalistinen liike tännekin on rantautunut?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#17

”1990-luvun lamasta selvittiin devalvoimalla Suomen markka, mutta nyt ollaan eurossa ja tilanne on toinen.”

Nyt, Maarit, kerro rehellisesti, kannatatko Suomen pysymistä eurossa vai euroeroa! Et ole sitä vieläkään kertonut.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#18

”Teollisuudestamme katoaa työpaikkoja hurjaa vauhtia, kun monikansalliset vientiyrityksemme siirtävät toimintojaan ulkomaille. Syynä on yritys- ja investointiystävällisen ilmapiirin puuttuminen ja tietenkin verotuskäytäntöjen, jotka eivät ole yrityksiä kannustavia.”

Ihanko tosissasi väität, että vain ”ilmapiiriä” parantamalla ja verotusta muuttamalla Suomen yrityselämä saataisiin nousuun?

Ei pitkien kuljetusmatkojen (laivalla), kylmän, asiallisen ympäristö- ja työolojen pienimarkkinainen maa voi mitenkään menestyä, jos sen yritykset altistetaan raa’alle kansainväliselle kilpailulle. Suuret yritykset kilpailevat jaosatavat tuotantomme pois. Aina, kun maatamme on avattu ulkomaiselle rahalle ja kilpailulle, viimeksi 90-luvun lama, huonosti on käynyt.

Kerropa, miten me voimme kilpailla kiinalaisten kanssa, jotka tekevät tuotteensa miljardin ihmisen markkinoille massavalmistuksena kaikkien kustannusten ollessa alhaisemmat?
He tekevät tuotteet jo lähes kustannuksella, joka meille tulee jo laivarahdista täältä pohjoisesta!
Mieti vähän. Kerron myös vastaukset.
Miksi meillä on suurtyöttömyys?
Koska kiinalaiset tekevät työmme.
Miksi meillä on budjettivaje?
Koska ihmiset ovat työttöminä.

Nämä eivät mitenkään johdu julkisen sektorin koosta. Onko tätä vaikeaa ymmärtää? Julkinen sektori työllistää. Leikkaamalla tulee lisää työttömiä. Erittäin yksinkertaista, mutta onko sitä aivan mahdotonta ymmärtää?

Vain oman rahan avulla voimme alentaa kustannustasomme oman tuotantomme kilpailukykyämme vastaavaksi. Oma valuutta tekee ulkomaan tuonnin kalliiksi ja kotimaisen edulliseksi – tuo työn takaisin kansalle. Vastustatko tätä, Maarit?

Maarit, vielä kerran, kannatatko Suomen eurojäsenyyttä vai et?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#19

Joku voi sanoa, että kansainvälisen tason osaamisella Suomi nousuun…
Kuitenkin väestöstämme vain muutama prosentti voi olla kansainvälisen tason huippuosaajia- raa’assa kilpailussa kiinalaisten kanssa muut jäävät työttömiksi. Maarit, mihin loput ihmiset laitetaan? Lihamyllyyn vai tekemään kiinalaisten tuntipalkalla 1 €/tunti? Ei täällä pohjoisessa maksa edes juuri kuin asunnon lämmitystä sillä!

Kerropa, miten me voisimme voittaa kiinalaiset, ole hyvä, Maarit.

Elämme nyt velalla! Vain se pitää yllä elintasoamme.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#28

Kyllä Maarit on tuossa asiassa aivan oikeassa. Vai ajatteletko ihan tosissasi itse, että päinvastaisilla toimilla yritysten verotusta kiristämällä ja mainitsemaasi ilmapiiriä huonontamalla asia saadaan kuntoon?

Vai onko tarjolla jotakin tällä kertaa omaperäisempää esitystä?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#30

Väitätkö tosissasi, että veroleikkauksilla Suomi nousuun? Sitähän Kokoomus on koko ajan tehnyt. Tulokset ovat hyvin selvät. Mihin puolueeseen kuulut?
Miten luulet tuollaisen pienen asian vaikuttavan, ja taloustieteilijätkin sanovat vaikutuksen olevan toisin päin. Reaganin veroleikkausten aikana USAssa kasvu oli heikkoa ja maa velkaantui.
Kasvu oli nopeintaveroprogression ollessa korkein. Afrikassa ei ole paljoa verotusta, muuta sinne, se on varmaan unelmapaikkasi.

Jos ei ole mitään mitä kilpailukykyisesti myydä, ei tule yhtään voittoa, mistä edes voisi maksaa veroja. 480 000 työtöntä joulukuussa 2014 kuluttavat yhteiskuntamme varoja.
Työtä tarvitaan, ei lisää voittorahoja eliitin taskuun.

Työtä saadaan vain suojaamalla omaa tuotantoa ja teollisuutta kiinalaisten suurta ylivoimaa vastaan. Oman valuutan avulla oma tuotantomme voi kilpailla kotimaan ostoeuroista, ja myös ulkomailla.

Olen toistanut tämän lukuisia kertoja, mutta ilmeisesti sinulla on valikoiva näköhäiriö.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#27

Hallitus on muuten osa julkishallintoa ja se on hyvä esimerkki siitä, miten jukishallinto toimii. Suomen korkein valtiojohto ei ole pitkään aikaan tehnyt mitään muuta kuin omaa vaalityötään. Nostavat palkkaa tyhjästä. Yksityissektorilla tällainen porukkao lisi saanut potkut jo ajat sitten, mutta julkisella puolella meno on toista. Missä on se paljon puhuttu poliittinen vastuu? Sen pitäisi näkyä juuri siten, että huonoa työtä tekevät laiskimukset saavat potkut myös ja varsinkin poliittisesta valtiojohdosta. Jokin puoluepomo hoki neljä vuotta sitten jotakin vastuun kantamisesta. Onkohan teema sama tulevissa vaaleissa, kun vastuun kantajat tuntuvat oikein porukalla liukenevan muihin epäilemättä kovastikin vastuullisiin hommiin?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#31

Hallitus on esimerkkinä siitä miten Kokoomuksen ääriuusliberalistinen ryöstöpolitiikka toimii – virkamiehetkin otetaan omaan vaalityöhön.

Yksityissektorilla kaikki saavat lopulta potkut töiden siirtyessä Kiinaan, kokoomuksen johtaessa ja tyhmän kansan uskoessa heidän etujaan ajavien höpötystä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#35

Maa, BKT:n kasvu, vero-% 1995-2004

Sweden 2.70 47.5
Finland 3.40 45.7
Norway 2.30 40.9
Denmark 1.70 48.8
Germany 1.20 37.2
France 1.70 42.9
Belgium 1.80 43.6
Netherlands 2.10 41.5
Italy 1.10 40.1
Switzerland 1.10 27.7

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#36

Maaritin ohjelman konkreettiset kohdat:

”Arvonlisäverotus on monesti uuden yrityksen kompastuskivi, siksi sen alarajaa tulisi pikaisesti nostaa. ”
Maaritilla on myös maatilalta tuloja, joista siis tulisi verovapaita? – Lisää rahaa Maaritille!

”Perintöverokin tuhoaa monen kasvuyrityksen.”
Maarit voi antaa sitten maatilansa varallisuuksineen verotta lapsilleen. – Lisää rahaa Maaritille ja hänen lapsilleen!

”Palkkatulojen verokannan alentaminen pitäisi olla siksi tavoitteena. ”
Maaritille jää sitten palkkatulositaankin enemmän käteen. -Lissä rahaa Maaritille!

”Nyt tulisi satsata teknologian kehittämiseen esimerkiksi juuri energiatalouden kehittämiseen, jossa meillä on todella paljon osaamista kuten biodiesel.”
Maaritille tai hänen lähipiirilleen lisää tuloja biomassan viljelystä ja metsän hinann noususta energiapuun kysynnän lisääntyessä. -Lisää rahaa Maaritilel ja lähipiirille!

”Samalla tulee tarkistaa energia-alan verotusta.”
Vähemmän veroja Maaritille ja lähipiirille -Lisää rahaa Maaritille!

”…yritykselle suunnattu kertaluontoinen investointituki olisi hyvä idea”
Yhteiskunann tukea Maaritille ja lähipiirille -Lisää rahaa Maaritille!

Mistä nämä kaikki rahat Maaritin tukemisen otetaan?
Ehdotukset suurentavat budjettialijäämää, joka nytkin on karkealta suuruusluokaltaan 10 miljardia.
Veronmaksajat ja kansalaiset eivät suostu rahan syytämiseen Maaritin tukemiseen!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Veli Savolainen
Iloinen
#37

1. Virkamies hallitus
2. Yhteisövero 0%
3. Itsensä työllistäjät rinnastetaan työntekijoiksi
4. Työttömät kunnan avuksi esim. 6h/vko
5. 2025 alkaen eläkeikä 67v.
6. Veronkierrosta ikuinen toimintakielto
7. Julkisen sektorin työntekijöiden määrä lukitaan yksityisen sektorin määrään esim. suhteessa 20/80.
8. tasavero 25%

Tässä näitä aluksi, miltä vaikuttaa?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Krisse
Utelias
#38

Hyvä Maarit!

Suomessa tarvitaan kriittistä ajattelua, maalaisjärkeä, rohkeita naisia asioitamme ajamaan!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#39

Näin on,

Hyvä Maarit, Suomessa tarvitaan kriittistä ajattelua, maalaisjärkeä ja rohkeutta, asioidemme ajamisessa. Olisi hyvä, jos et suoraan uskoisi Kokoomuksen suoltamaa ääriuusliberaalista soopaa. Olisi mukavaa, jos puheiden pohjalla olisi tietoakin, ei vain omaksi eduksi koituvien asioiden laittamista sanomalehdistä sieltä täältä poimittuihin keskenään ristiriitaisiin iskulauseisiin, jotka sattuvat olemaan vielä päinvastaisia kuin perussuomalaisten kanta ja kansalaistemme etu.

Ilmeisesti kannatat vankasti eurojäsenyyttä, kunnes IMF tulee tekemään lopun maastamme; loppukin kansallisomaisuutemme annetaan pilkkahintaan taiilmaiseksi pois, kansa ajetaan kurjuuteen ilman terveydenhuoltojärjestelmää tai sosiaaliturvaa, teollisuus ajetaan alas, kaikki kuten Kreikassa.

”Krissellä” ei olekaan itse asiasisältöön mitään kommentoitavaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Maarit
Iloinen
#52

työskentelen itsekkin julkisella sektorillla eli olen töissä valtiolla. En aio puolustaa turhaa byrokratiaa vain oman työpaikkani takia! Homma vain lähti nyt hieman väärästä päästä eli ensin olisi pitänyt vähentää lakisääteisiä tehtäviä ja sen mukana olisi byrokratiakin vähentynyt. Nyt vähennetään työntekijöitä ja tehtävät säilyvät. Pian ollaan tilanteessa, että töihin jäävät uupuvat! Kunnissa ja valtiolla on monia töitä, joita esim. vihreät ovat asiantuntevasti sorvailleet- kaikki hölmöys pois ja heti! Kunnissa on monia töitä, joita voisi tehdä yhdessä naapurikuntien kanssa ja näin vähentää byrokratiaa. En kannata työntekijöiden irtisanomisia, vaan rakennemuutoksen on tultava esimerkiksi eläköitymisaen kautta. Lisää työttömiä ei kannata tehdä! Hölmöläisen hommaa on tehty nyt!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#46

Keino, jolla julkinen ”talous” (=julkisen sektorin koko nykylaskentatavalla / BKT) voidaan leikata tehokkaasti:

Oma valuutta:

BKT nouseee rajusti, kun tavarat ja palvelut kannataa taas tuottaa kotimaassa. Työllsityneet ihmiset alkavat kuluttaa ja työllistävät taas lisää…

Julkisen sektorin koko romahtaa, kun julkisen sektorin kautta kulkevat työttömyyskrovaukset ja muut sosiaalietuudet tulevat lähes tarpeettomiksi

Ajatelkaa tätä. Jos se tuntuu aivan mahdottomalta, käykää hakemassa vaikka kirjastosta taloustieteen perusteiden kirja.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#47

21 % -julkisen sektorin osuus taloudesta – rehellinen luku.
Marjut: ”Tavoiteltava tila olisi 40-50 prosenttia.”
Haluat, Marjut, siis kaksinkertaistaa julkisen sektorimme?

”Julkisen sektorin koko on viidesosa Suomen taloudesta

Tilastokeskus haluaa oikoa julkisuudessa levinnyttä käsitystä, jonka mukaan julkisen talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta olisi lähes 60 prosenttia.

Virheellisen tiedon levittäminen on johtanut muun muassa siihen, että Julkisen sanan neuvosto antoi viime viikolla langettavan päätöksen lehdelle, jonka kolumnisti esitti väitteen näin suuresta osuudesta.

– Ei voi sanoa, että 58 prosenttia olisi julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.

– Julkisen sektorin osuus taloudesta oli viime vuonna 21 prosenttia.

Virhe perustuu siihen, että käsitteet on tulkittu väärin. Bruttokansantuote ei rakennu siten, että julkiset ja yksityiset menot lasketaan yhteen.

Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote koostuu yksityisen ja julkisen sektorin tuottamasta arvonlisäyksestä. Julkinen sektori tuotti viime vuonna hieman yli 20 prosenttia ja yksityinen sektori lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Luku 58 prosenttia tulee julkisten menojen suhteesta bruttokansantuotteeseen. Osuus ja suhde ovat kuitenkin eri asioita. Kun verrataan julkisia menoja bruttokansantuotteeseen, kyse on kahden tunnusluvun suhteesta toisiinsa, ei osuudesta.

Suhdeluku voi nousta hyvinkin korkeaksi. Yksityisen sektorin suhde viime vuonna tuotettuun bruttokansantuotteeseen oli Savelan mukaan 240 prosenttia, mikä jää yleensä mainitsematta, kun julkisten menojen suuruutta päivitellään.

Yksityinen sektori vaikuttaa osuuteen

Suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti julkisen sektorin osuuteen arvonlisäyksestä.

– Julkisen sektorin osuuteen vaikuttaa ihan ratkaisevasti, miten yksityinen sektori kehittyy, Savela kertoo.

1990-alkupuoliskon ja 2010-luvun taantumat ovat nostaneet julkisen sektorin osuutta selvästi, sillä taloudellisesti huonoina aikoina yksityinen sektori supistuu. Myös julkisyhteisöjen osuus investoinneista nousee lama-aikoina, vaikka absoluuttisesti julkiset investoinnit eivät kasvaisikaan.

Kansainvälisesti vertaillen julkisen sektorin osuus on Suomessa suuri. EU-maista vain Tanskassa osuus oli viime vuonna suurempi.

EU:n keskiarvo oli 15 prosenttia eli 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Suomessa. Saksassa osuus oli vain 11 prosenttia, mikä kuvastaa maan erittäin vahvaa yksityistä sektoria.

Savela arvioi, että Pohjoismaissa julkisen sektorin osuus on suuri, koska koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliala kuuluvat julkisen sektorin piiriin. Monissa eteläisissä ja itäisissä EU:n jäsenmaissa yksityisellä sektorilla on enemmän vastuuta näistä palveluista.
Yle siirrettiin julkishallintoon

Julkinen sektori koostuu valtiosta, kunnista, kuntayhtymistä, työeläkelaitoksista sekä muista sosiaaliturvarahastoista. Kuntien osuus on selvästi suurin.

Julkisyhteisöihin kuuluu myös valtion ja kuntien omistamia yrityksiä. Markkinaehtoisesti toimivia yrityksiä ei kuitenkaan lueta julkiseen sektoriin, kuten ei myöskään Suomen Pankkia.

Savela kertoo, että Yleisradio siirrettiin julkisyhteisöihin viime vuonna, kun Yle-vero astui voimaan. Yleisradio kuuluu valtionhallinnon piiriin.”

lähde: TS–STT

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#48

Raimo Ilaskivi suhdannevaihteluiden tasaamisesta:

”Elvytystä vaiko tuhon tielle?

Olen mielenkiinnolla seurannut viime päivien keskustelua budjettilinjasta. Siitä kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä, että velkakierre on katkaistava. Tämä on sekä ekonomistien että poliittisten päättäjien mielipide. Ero syntyy sitten lähinnä sen suhteen, missä tahdissa tasapainotustoimia on tehtävä ja tietenkin myös sen osalta, kuinka suuri tasapainotustarve todellisuudessa on.

Tarkastelen kysymystä ”entisenä ekonomistina”, aikanaan parikymmentä vuotta Helsingin Yliopistossa kansantaloustieteen dosenttina toimineena ja väitöskirjan aiheesta ”Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihteluissa” laatineena. Näen nimittäin paljon yhteyksiä tuon teemani ja nykyhetken taloustilanteen kesken.

Kun suhdanteet heikkenevät, heikkenee valtiontalouden tasapainokin vastaavasti. Verotuloja ei kerry odotetusti kun sen sijaan mm. erilaiset sosiaaliset ym. vastaavat menot pyrkivät kasvamaan, eli alijäämä kasvaa. Tällä budjetin kehityksellä on suhdanteiden heikkenemistä rajaava, elvyttävä vaikutus. Toteamus on John Maynard Keynesin, tunnetun englantilaisen kansantaloustieteilijän opin perusnäkemys. Ja tietenkin suhdanteiden paraminen vaikuttaa päinvastaisesti. Verotuloja kertyy budjetoitua enemmän ja menoarviot alittuvat. Syntyy automaattista ylijäämää, joka hillitsee suhdanteita

Me olemme nyt ensiksi mainitussa vaiheessa. Ja nyt on vedettävä johtopäätös siitä, kuinka alijäämämme vaikuttaa kansantalouteen. Se vaikuttaa elvyttävästi, koska yhteiskunnan kokonaiskysyntä säilyy velkarahotteisena suurempana kuin jos budjetti olisi tasapainoinen. Ja edelleen: Jos alijäämää koetetaan voimakkaasti pienentää, tuloksena on elvytysvaikutuksen supistuminen ja suhdannetilan säilyminen heikempänä kuin muutoin olisi asian laita.”
lähde: Raimo Ilaskivi, blogi, Iltalehti

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#49

Kokenut kokoomusvaikuttaja ja oikeasti pätevä taloustieteen tutkija (dosentti) Raimo Ilaskivi vastustaa yksityistämisiä ja yhteiskunnan eriarvoistamiseta.
Ilaskivi on ollut tunnettu oikeistolaisuudesta ja markkinoiden vapautta korostavasta linjastaan. Nykyään tämä tavallinen oikeistolainen linja vaikuttaa vasemmstolaiselta, kun eliitti valtamedioineen kananttaa aivan äärioikeistolaista uusiliberalismi-kapitalismia ja pankkisosialismia.

Lukekaa, hyvät ihmiset Ilaskiven ajatuksia. Hänellä on koulutusta, pätevyyttä ja kokemusta.

”On maamme köyhä …

Vanha sanontahan se on: On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaiva et … tai ainakin hieman siihen tapaan.

Muistuipa vaan mieleeni kun luin uutisen kanadalaisyhtiön kultavaltauksesta Lapissa. Ihastus oli suuri. Runsas esiintymä, suuri globaalisestikin. Kanadalaiset siis kaivavat ja minnekä voitot menevät? Ulkomaiselle yhtiölle tietenkin.

Ei tämä ole ainoa. Kansainvälisten yhtiöitten tekemiä valtauksia, osin jo kaivostoimintaan päätyneitä, on Suomessa hämmästyttävän runsaasti. Tänne ne tulevat kultaa tai muita mineraaleja kaivamaan. Kaivoslakimme kun on eräs liberaaleimpia maailmassa – oikeuksia valtaajille, korvaukset maanomistajille kiven takana. Ovatko ympäristöasiat kunnossa? Siitä ei kuule uutisoitavan, paljon tärkeämmältä on näyttänyt halu puuttua suomalaisomisteisen Talvivaaran ongelmiin.

Jatketaan. Ranskalaisyhtiö kaupittelee ainoaa ruutitehdastamme takaisin suomalaisomstukseen. Milloin ihmeessä se – puolustuspoliittisestikin tärkeä – on meiltä pois myyty? Ja entä STX Turussa? Se puolestaan myytiin korealaisille ja nyt sitten keskustellaan telakkateollisuuden elinmahdollisuuksista Suomessa. Vapaavuori on ollut helisemässä, alihankkijat kokoamassa rivejään, IsoMasa jaellut näkemyksiään.

Rivit ovat jakautumassa – ei niinkään elinkeinopoliittisesti vaan ideologisesti, puoluepoliittisestikin. Sopiiko valtion omistaa vai onko sillä nykyoloissakin oleva vain edellytysten luojan rooli.

”Toisenlaisissa olosuhteissa on noudatettava toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisissa,” totesi aikanaan, puoli vuosisataa sitten, hetkellinen esimieheni, virkamieshallituksenpääministeri Rainer vonn Fieandt. Ja hieman samansuuntaisia linjanvetoja teki Urho Kekkonenkin monilta nykysuomalaisilta jo unohduksiin jääneessä kirjassaan ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Ja vielä lisää: Kun maahan tarvittiin voimakasta panostusta puunjalostusteollisuuden laajentamiseksi, Suomen Pankin silloinen pääjohtaja Klaus Waris toteutti sekä koti- että ulkomaisiin lainoihin rakennetun rahoitusohjelman suurhankkeen aikaansaamiseksi. Maa kasvoi, kansa vaurastui.

Nyt yksityinen elinkeinoelämä on hylkäämässä kotimaansa. Meillä tuotantolaitoksia lopetetaan, investoinnit suunnataan ulkomaille. Työttömyys on kasvussa, talouskehityksestä ennakoidaan vaivoin plussamerkkistä.

Olisiko nyt aika, ainakin hetkellisesti, unohtaa ideologiat siitä, mitä voi tehdä yksityinen sektori ja mitä julkinen valta. Olisiko nyt aika laatia ohjelma valtion osaomisteisen elinkeinoryppään synnyttämiseksi – yhdessä yksityisen sektorin kanssa, sitä tukien ja rohkaisten. Näin tehdään muuallakin. Sillä jos elinkeinopolitiikkaan ja julkiseen omistukseen suhtaudutaan yksinomaan ideologiselta kannalta, siitä saatetaan maksaa kova hinta. maa näivettyy ja työpaikat jatkavat katoamistaan. Ja – sitäpaitsi – olosuhteet ovat nyt toisenlaiset kuin ennen.

Ensi askeleina voisivat olla ruutitehtaan ja Turun telakan pelastamisohjelmat. Ja toisella puolella vaakaakuppia kannattaisi sitten vakaasti harkita, miten meidän tulee suhtautua siihen hyväntahtoiseen toimintaan, jonka kautta verovaroja liukuu pois maasta, suunnatun panoksen antaessa olemattoman hyödyn meille itsellemme. Tarkoitan tällöin EU:n ulkopuolelta tulevien tuhatmääräisten opiskelijoitten ilmaista koulutusta, jolle muista maista lähes turhaan saada etsiä vertaa.”

lähde: Raimo Ilaskivi, Uusi Suomi

Raimo Ilaskivi

Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varaåuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Monien virkojen, toimien ja luottamustehtävien ohella Ilaskivellä on ollut useita eri yritysten hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.

Kahden kerroksen Suomeen?

Päivien puheenaiheena ovat olleet Kreikan vakuudet sekä kysymys siitä, peräytyykö Suomi säilyttääkseen kasvonsa vai koettaako se vimmalla löytää uusia ratkaisuja riippumatta siitä, hyväksyvätkö muut EU-maat ne vai ajautuuko Suomi umpikujaan ja menettää neuvottelumahdollisuuksiaan tulevia ongelmia pohdittaessa.

Se siis päivänkohtaisuudesta. Mutta pinnan allakin tapahtuu, ja ainakin eräästä kysymyksestä olisi aika virittää vakava keskustelu. Viedäänkö Suomea pikku hiljaa kohti kahden kerroksen valtiota, jossa erot yhteiskuntaluokkien välillä kasvavat ja tulevat väkisinkin johtamaan tilanteeseen, jossa uutiset alkavat kertoa meilläkin yhteiskuntarauhan häiriintymisestä. Tuntuu nimittäin siltä, että tätä ongelmaa ei ole riittävästi tiedostettu, on unohtunut sekä muitten maitte ajankohtaiset uutiset että vanha yhteiskuntatieteilijöitten toteamus: Yhteiskuntarauha on parhaiten ylläpidetty maissa, joissa tuloerot ovat kohtuulliset.

Pariisin esikaupungeissa työtön nuoriso mellakoi kaduilla ja teki tihutöitään. Lontoossa nuoret toimivat saman kaavan mukaan. Ja miksi? Työtä ei ollut tarjolla samanaikaisesti kun ylemmät kansankerrokset elivät hyvin, korkein sektori yltäkylläisyydessä, joka herätti kateutta ja vähitellen myös vihaa.

Meillä tuloerot alkoivat kasvaa muutama vuosi sitten, kun elinkeinoelämän johtoa ryhdyttiin palkitsemaan optioin ja erilaisin muin kannustein. Ohjelmat oli usein laadittu niin, ettei johdon tulossuorituksen ja palkitsemisen väliltä juuri yhteyttä löytynyt; riitti, kun pörssikurssit tai suotuisa markkinatilanne heittivät palkitsemisen perusteita ylöspäin. Samanaikaisesti lukuisat yritykset suorittivat mittavia henkilöstönsä irtisanomisia, tehtaita suljettiin ja toimintoja siirrettiin ulkomaille. Katkeruudelle rakennettiin soveliasta kasvualustaa. Eikä sitä laimentanut se, että johtoportaan kuitatessa kymmenienkin prosenttien vuosiansioitten kasvun, työntekijöitten osalta neuvoteltiin prosentin kymmenesosista.

Nyt sitten on korkean johdon taholta heitelty ilmaan ehdotuksia, joitten järkevyyttä voi vain epäillä mutta jotka toteutuessaan jouduttaisivat edelleen yhteiskunnan eriarvoistumista. Pienennetäänpä julkisen sektorin palkkoja viidellä prosentilla. Pannaanpa vapaa-aika verolle. Mitäköhän jatkossa seuraa? Työntekijöitten ja eläkkeensaaajien ns. taitetun indeksin johdosta eriytyvä ansiokehitys luo eriarvoisuutta myös näissä ryhmissä.

Kysymys on suomalaisen yhteiskunnan pohjavirtausten suuntaamisesta. Jotta emme saisi rasitteiksemme niitten maitten tilanteita, joihin edellä on viitattu, kannattaisi hetkeksi pysähtyä miettimään: Millaisen Suomen me haluamme rakentaa ja jälkipolville jättää. Ei se ainakaan asevelihengen tai talvisodan hengen leimaamalta Suomelta tällä hetkellä näytä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#50

Vantaalla toteutetaan jo Maaritin rakennemuutosta. Kiitos Maaritille ja muille samoin ajatteleville tästäkin.

”Vantaa säästää seinistä, lapset opiskelevat ulkona

Vantaan lähikoulujen lakkautuspäätöksen vaikutukset alkavat paljastua karmeimmalla mahdollisella tavalla, kun koulutunteja on päätetty keskellä talvea pitää ulkosalla tilan puutteen vuoksi.

Vantaa, joka päätti lakkauttaa terveen ja toimivan 200 oppilaan Tuomelan koulun, ei enää syksystä 2014 lähtien sallinut Tuomelaan otettavan uusia oppilaita, vaan ekaluokkalaiset sijoitettiin muihin alueen kouluihin.

Tällä viikolla vanhemmille ilmoitettiin, että nykykoulu desinfioidaan homepölysiivouksella ja että oppilaat opiskelevat tulevan viikon ulkosalla. Muissa kouluissa ei ole tilaa, tai jos on, sisäilmaongelmat estävät tilojen käyttämisen.

Ulkona – elämmekö oikeasti Suomessa vuonna 2015?

Tuomelan koulussa, jonka vierestä oppilaita kävelee homepölykouluunsa, olisi nytkin vapaita luokkia ottamaan vastaan omasta koulustaan evakkoon lähtevät koululaiset.

Vantaan sivistystoimi vain ei niele ylpeyttään ja tee ainoata mahdollista järkipäätöstä. Opettajat yrittävät pelastaa hankalassa tilanteessa kaiken minkä voivat, siitä heille suuri kiitos.

Markus Lyyra
Vantaa”

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#67

Vantaalla? Kaikkeen se Maaritkin tuntuu ehtivän. Aikaansaava ihminen.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#51

Maaritkin on uskonut EK:n levittämää valhetta julkisen sektorin koosta. Maarit puhuu pokkana 60 prosentista, joka on vielä 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin EK:n levitykseen laittama vale, jota EK:n nöyristelijät levittävät. Kansa uskoo, mitä propagandakoneisto tuottaa.
Oikea luku on 20-25%.

”Elinkeinoelämän mahtijärjestö EK julkaisi viime viikolla kunto-ohjelman hyvinvointiyhteiskunnalle. Ohjelman mukaan julkiset kulutusmenot ovat paisuneet kuin pullataikina, ja järjestö vaatiikin pienempää julkista sektoria. Kelan tutkijan mukaan EK:n ohjelma on kuitenkin harhaanjohtava ja propagandistinen.

Kysymys Suomen julkisen sektorin koosta muljahti taas esiin toissa viikolla, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkisti kunto-ohjelman suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. EK:n mukaan ”julkisten palveluiden kustannukset ovat nousseet 2000-luvulla noin 4,6 miljardia euroa enemmän kuin hintojen nousu tai väestön ikääntymisestä johtuvat paineet olisivat edellyttäneet”.

Lause ei ehkä välittömästi aukea maallikolle.

– Palvelumenojen kasvu on syntynyt viime kädessä eduskunnan ja kunnanvaltuustojen nuijankopautuspäätöksillä. Ne näkyvät nyt tämän päivän kulutusmenojen tasossa, EK:lle laskelman julkisten kulutusmenojen kasvusta tehnyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Hannu Kaseva selventää Taloussanomille.

Kaseva on laskenut EK:lle, paljonko päätökset uusista koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalimenoista ovat lisänneet julkisten kulutusmenojen kasvua vuosien 2000 ja 2012 välillä. Ajatus on se, että näitä menoja ei olisi syntynyt, jos kaikki hyvinvointiuudistukset olisi jäädytetty vuonna 2000.

Kiinteä- vai käypähintainen?

Laskelma 4,6 miljardin rönsyistä perustuu näkemykseen, jonka mukaan julkinen sektori on paisunut täysin suhteettomiin mittoihin. EK:n lehdistötilaisuudessa Jyri Häkämies esitteli kaaviota julkisten menojen noususta 2000-luvun alun jälkeen.

Kansaneläkelaitoksen (Kela) johtava tutkija Pertti Honkanen ei sinänsä kiellä julkisen sektorin kasvanneen niin paljon kuin Kaseva esittää, mutta ei yhdy EK:n näkemykseen siitä, että summa olisi erityisen suuri. Honkanen huomauttaa, että Häkämiehen medialle esittämät kaaviot kuvaavat julkisten menojen kasvua nimellisissä hinnoissa.

Kiinteähintaisissa luvuissa, joista inflaation vaikutus on poistettu, julkiset kulutusmenot ovat kasvaneet 16 prosenttia. Käypähintaisissa luvuissa kasvua on kertynyt jopa 80 prosenttia.

– Suoraan sanottuna vähän propagandistisesti vääristellään kehitystä käyttämällä inflaatiokorjaamattomia lukuja, Honkanen sanoo viitaten Häkämiehen esittämiin jyrkkiin käyriin.

Kuinka paljon on paljon?

Keskustelu julkisen sektorin koosta kävi erityisen vilkkaana aiemmin syksyllä, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti julkisen sektorin kokonaiskustannusten olevan 58 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) tänä vuonna.

Saman väitteen on aiemmin esittänyt muun muassa presidentti Sauli Niinistö.

Vastaväittäjät huomauttivat pian, että kyseessä on suhde, ei osuus. (Alun perin Yrittäjät.fi:ssä julkaistua Sipilän haastattelua muutettiin myöhemmin siten, että Sipilän kerrottiin sanoneen kustannusten suhteellisen osuuden olevan 58 prosenttia bkt:stä.)

Samoilla mittareilla mitattuna yksityisen sektorin menot suhteessa bkt:hen ovat 239 prosenttia. Jos tätä ei ymmärrä, voi helposti erehtyä uskomaan, että julkisen sektorin koko söisi suoraan kasvutilaa yksityiseltä.

Samaan tilastolliseen kiistaan tarttuu myös Honkanen. Hänen mukaansa EK:n hampaisiin joutuneet julkiset kulutusmenot, jotka siis muodostavat noin puolet kokonaiskustannuksista, eivät nekään ole kasvanneet niin paljon kuin järjestö antaa ymmärtää.

– Vuosina 2000–2012 julkisten kulutusmenojen määrällinen kasvu ei ole ollut nopeampaa kuin bkt:n kasvu, Honkanen sanoo.

Kelan johtavan tutkijan mukaan suhdeluvun kasvuun ei vieläkään kannata kiinnittää liikaa huomiota. Vaikka julkisten kulutusmenojen suhde bkt:hen on kasvanut vuoden 2000 jälkeen, julkisen kulutuksen määrällinen kasvu on ollut hitaampaa kuin bkt:n kasvu.

Miten tämä on mahdollista? Jos esimerkiksi julkisen kulutuksen koko on aluksi yksi euro ja bkt:n koko neljä euroa ja molemmat kasvavat vuodessa eurolla, julkisen kulutuksen koko suhteessa bkt:hen kasvaa, vaikka molempien absoluuttinen muutos on yhtä suuri. Onhan kahden suhde viiteen suurempi kuin yhden suhde neljään.

Nousut ja laskut

EK:n laskelmissa viime vuosien trendeistä ennustetaan synkkää tulevaisuutta: julkinen sektori paisuu ilman säästötoimia lähes 34 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä.

Honkasen Tilastokeskuksen luvuilla tekemien laskelmien mukaan julkisten kulutusmenojen suhde bkt:hen sahasi vuodesta 2000 vuoteen 2008 noin 20 ja 21 prosentin väliä. Vuonna 2009 suhdeluku kuitenkin pomppasi 24 prosenttiin ja on sen jälkeen pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Julkiset menot eivät tällöin kasvaneet erityisen merkittävästi, mutta bkt romahti eikä ole sen koommin samalle tasolle noussut.

– Vaikuttaa siltä, että julkisen kulutuksen kasvu suhteessa bkt:hen viime vuosina pitkälti johtuu talouskriisistä. Julkiset menot eivät ole voineet automaattisesti seurata kansantalouden kriisikehitystä, Honkanen pohtii.

Nyt käynnissä olevan laman suhdeluvuista ei siis ehkä pitäisi vetää liian suuria johtopäätöksiä julkisten kulujen tulevaisuudesta? Hannu Kaseva ei halua ottaa suoraan kantaa Honaksen näkemykseen, mutta korostaa julkisen sektorin kasvun olevan hänen mielestään vakava ongelma veronmaksajille.

– EK:lle laaditun selvityksen ydin om ymmärtää se, että palvelumenojen lakisääteiset lisäykset ovat pysyviä ja jäävät elämään ajasta iäisyyteen.
22.12.2014 13:53
Mikael Brunila”

lähde: Taloussanomat

YLE-EK-kytköksiä:

(ja Kokoomuksen ja EK:n kytkös on jo kauan tunnettu)
”Ylen päätoimittaja siirtyy EK:n viestintäjohtajaksi
Ylen Uutisten uutispäätoimittaja Jouni Kemppainen jättää tehtävänsä ja siirtyy Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) viestintäjohtajaksi.”
lähde: taloussanomat

HS-EVA-EK-kytköksiä:

Pia Kalsta, joka on EVA fellows-ohjelman käynyt, tulee sanomain toimitusjohtajaksi. ”Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA”

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

yrjö
Hämmentynyt
#57

mistä olet saanut tämän tiedon 20-25 prosentit

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#54

Konsensus estää näkemästä, että eurolaman ja Venäjän talouspakotteiden ajajat ovat suomalaisen laman syyllisiä ja nämä samat tahot esiintyvät nyt pelastajina, suorittamassa ”välttämättömiä rakenneuudistuksia” =leikkaajina, tuhoajina. Keskusta on vankasti ollut mukana eliitin hyvinvointivaltion alasajoprojektissa ja luonut 23 miljardin vuosittaisen verohelpotuskorruption ja 30 miljardin veronkiertosysteemin poikkeussäädöksillä. Maarit tukee maamme alasajoa ymmärtämättä, mitä on tekemässä.
Ainoa ratkaisu on menestyvien maiden malli, esim. Ruotsi ja Kiina; oma valuutta ja oman teollisuuden ja omaisuuden suojelu ylikansalliselta rahalta ja poisvienniltä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#55

Nyt Kokoomuksen hallitus jatkaa ”rakenneuudistuksia” koululaitokseen, koulutukseen ja tutkimukseen. VTT:n alasajon ja yliopistotutkimuksen itsenäisen rahoituksen poistamisen lisäksi myös tavalliset koululaiset saavat tuntea jatkuvien säästöjen vaikutukset. Nyt vuorossa erityisesti lukio ja keskiasteen ym. koulutusvaihe; erityisesti syrjäseutujen lukioita ja oppilaitoksia aiottaneen lakkauttaa rajulla kädellä. Julkisen sektorin leikkaukset iskevätkin pahiten aina juuri syrjäseuduille, joissa julkinen sektori on usein suurin työllistäjä. Kouluja lakkautetaan, ihmisiä jää työttömäksi. Koulujen puutteen ja työttömyyden vuoksi muutetaan pois, kyläkauppoja lakkautetaan, ja palveuiden puute ajaa ihmisiä pois, väestö vähenee, maaseutu autioituu. Yrittäjillä ei ole asiakkaita. Leikkaukset myös heikentävät kysyntää, jolloin yrittäjien asiakkaiden ostovoima alenee.

Näin ne ”rakenneuudistukset” vaikuttavat maaseutuun. ”Rakenneuudistusten” myötä maaseudulta häviää palveluita ja pian sinne jää vain vanhuksia oman onnensa nojaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#68

Eikös se nyt kuitenkin ollut oppositio, joka juuri kaatoi suunnitelmat toisen asteen oppilaitosverkoston karsimisesta?

Taidat haukkua suuressa vihassasi aivan väärää puuta. Tai sitten käyt haukkumassa vähän siellä sun täällä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#56

Maarit, tekstisi mukaan haluat hajottaa AY-liikkeen ja siten romuttaa työsuhteiden säätelynkin. Työaikalakikin on turha? Rakenneleikkauksilla kurjistetaan kansaa lisää, kun työttömyys on korkeaa, sosiaaliturvankin leikkaukset johtavat jopa vaikeuksiin ruoan hankinnassa.

Ohessa, mitä Suomessa tapahtui 1918, ja mistä se johtui.
”Suomen itsenäiseksi julistautumisen jälkeen kansa jakautui kahtia. Siihen johtivat eri yhteiskunnanluokkien välillä olleet paineet, esimerkiksi ruokapula ja työnaikalain puuttuminen. …”

Kannatat näitä?
Mitä seurasi?

”…Porvarilliset piirit eli valkoiset alkoivat muodostaa suojeluskuntia ja työväki punakaarteja. Valkoisten sotilaalliseksi johtajaksi kutsuttiin Mannerheim. Punaisten johdossa olivat Kullervo Manner, Oskar Tokoi, O. W. Kuusinen ja Hugo Salmela, joka johti punaisten Tampereen puolustusta. Kahden aseellisen armeijan muodostuminen johti sotaan. Vallankumous sai alkunsa 27.01.1918, sen merkiksi sytytettiin Helsingin työväentalon torniin punainen lyhty. Maa jakautui kahtia Pori-Lappeenrannan linjalla – Etelä-Suomessa olivat vallassa punaiset ja Pohjois-Suomessa valkoiset. Suurimmat taistelut käytiin helmikuussa Haapamäen radalla ja maaliskuussa Tampereella. Valkoiset saivat apua saksalaisten kouluttamilta suomalaisilta jääkäreiltä, punaiset venäläisiltä sotilailta. Myöhemmin valkoiset pyysivät apua Saksasta. Huhtikuun alussa noin 10 000 saksalaista sotilasta nousi maahan Hangossa ja Loviisassa ja valloittivat Helsingin. Sota oli ohi toukokuun alussa. Se kosketti kaikkia suomalaisia ja se oli yksi Euroopan verisimpiä sisällissotia. Sodan päättymisen jälkeen punaisia pidettiin vielä pitkään vankileireillä. Kuuluisimmat vankileirit olivat Lahden lähellä Hennalassa, Suomenlinnassa ja Tammisaaressa, missä kuoli paljon ihmisiä nälkään ja tauteihin.

Kuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yhteensä
Kaatunut 5199 3414 790 9403
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7370 1424 926 9720
Kuollut vankileireillä 11652 4 1790 13446
Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan 607 – 6 613
Kadonnut 1767 46 380 2193
Muut kuolintavat 443 291 531 1265
Kaikki yhteensä 27038 5179 4423 36640”

Rikkaiden puoli voitti saksalaisten tuella ja yli 20 000 väärinajattelijaa tapettiin sotatoimien ulkopuolella.

lähde:
http://users.jyu.fi/~peppi/kesakurssi/index_files/Page325.htm

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#69

Olihan se toki Suomen ja suomalaisten kannalta yksi monista lottovoitoista, että kapina saatiin kukistetuksi. Vain hölmö haluaisi edes näin jälkikäteen Suomen kehittyneen Baltian maiden tavoin osana kommunistista systeemiä.

ken aseeseen tarttuu se aseeseen hukkuu. Olisi kannattanut demareiden ja kommunistien ajatella asiaa kahdesti ennen kapinan aloittamista.

Vaan turha näitä on enää muistella. Hyvin kävi ja kaunaa on turha enää kantaa. Se kun ei mitään muuta.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#59

”Ilmatieteen laitoksen rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista aiheutuva säästötavoite on noin 4,6 miljoonaa euroa. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on enintään 85 henkilöä vuoteen 2016 mennessä. ”

ja öljy- ja kaasuteollisuuden sponsoroima? Stubb romuttaa ilmastonmuutoksesta puhuneen Taalaksen tutkimuslaitoksen. Tätä ne ”rakenneuudistukset” voivat olla, ideologisista syistä alasajoa…

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#60

Vaadittaessa rakennemuutoksia eli leikkauksia julkiseen sektoriin vaaditaan tosiasiassa leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, eläkkeisiin, opintotukiin, lapsilisiin ja vastaavaan.

Sitäkö haluamme?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

suny
Hämmentynyt
#61

Tuo on totta, mutta tosiasia on myös se, että Suomi pitää nykyistä elintasoa yllä velaksi.

Tämä artikkeli on kirjoitettu huonosti pykäläkieltä käyttäen.

Esimerkiksi: ”Veropolitiikkamme on mennyt viime vuosina väärään suuntaan. Mielestäni tavoitteena tulisi olla mahdollisimman laaja veropohja ja samalla alhaiset verokannot. ”

Alhaisilla verokannoilla kirjoittaja tarkoittaa arvonlisäverotuksen alentamista.

Veropohjan laajentamisesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä sitä, että valtion tarvitsema verotulo kohdennetaan laajemmalle alueelle eli verotettavien asioiden määrä kasvaa.

Esim. Veropohjalla tarkoitetaan sitä, mistä kaikesta yritys maksaa veroa.

Suomessa on jo käytössä laaja veropohjan järjestelmä. Kirjoittaja ei kerro, mitä uusia asioita pitää verottaa ja kuinka alhainen arvonlisäverotuksen pitäisi olla, jotta sillä olisi vaikutusta.

Esim. Jos esimerkiksi alennetaan ruoan arvonlisäveroa, missä verotetaan lisää, kun valtio elää jo velaksi?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#62

”Tuo on totta, mutta tosiasia on myös se, että Suomi pitää nykyistä elintasoa yllä velaksi.”
Mitäs ollaan eurossa.
Leikkaukset leikkaavat kansantuloa, jolloin taas tarvitaan lisäleikkauksia ym., Kreikan tie.

Leikkaukset tarkoittavat lisätyöttömyyttä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Kun kukaan ei enää tee työtä, niin silläkö kansantuote on maksimissaan?

Oikean taloustieteen mukaan omalla valuutta- ja finanssipolitiikalla pidetään vienti vetämässä, kotimaan tuotanto kannattavana, kaikki töissä ja rahoitetaan kunnollinen julkinen sektori koulutuksineen ylläpitämään pohjaa osaamiselle ja terveilel työntekijöille.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iskä
#70

Ei tuo nyt noin yksioikoista ole. Ei julkisen puolen leikkaaminen tarkoita koko palvelun lopettamista, vaan tilalle tulee paremmin toimivaa palvelutuotantoa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#63

Vapaavuoren ja Kokoomuksen valheet vaaleja varten:
”Työtä, työtä, työtä
Leikkaukset ovat hänen mielestään vain yksi tarvittavista toimista.
– Myös rakenteellisia uudistuksia erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi ja työn tarjonnan lisäämiseksi on pakko pystyä tekemään.
Vapaavuori peräänkuuluttaa koko Suomen elämäntaparemonttia. Tavalliselle ihmisille se tarkoittaisi lepoa, ravintoa ja liikuntaa, kansakunnalle taas työtä, työtä ja työtä.
Työpaikkojen lisääminen pitäisi asettaa tuloerojen kaventamisen edelle tavoitteissa. Investointien ja työn teettämisen pitäisi olla houkuttelevampaa, työn vastaanottamisen ja tekemisen kannustavampaa. – Ihan aikuisten oikeesti, Vapaavuori kirjoittaa. ”
suomeksi:
-leikkauksia
-rakenteelliset uudistukset eli siirrytään kustannustehokkaasta julkisesta ryöstöön perustuvaan epätasa-arvoiseen yksityiseen, josta saa kavereille tuloja ja itselle vaalirahaa
-työn tarjonnan lisääminen: työttömyyskorvaukset alas?
-tuloerojen kasvattaminen?
-investoinnit ja työn teettäminen houkuttelevampaa: verot, palkat ja työnteon säätely (työolot) alas

Eli Suomesta matalapalkkamaa? Matalista palkoista vaan ei paljoa verotuloja kerry eikä niillä voi asua pääkaupunkiseudulla. Palvelut yksityisiksi kuten USAssa tai Saksassa eli yhteiskunnalle aiheutuvat kulut 2-3 kertaiseksi, mutta takaa kunnon rahoituksen kokoomushenkisille yrittäjille ja poliitikoille.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ilpo
Hämmentynyt
#64

Katselen ympärilleni. Tavallisessa suomalaisessa OKT-alueella. Ensimmäinen lähin työikäinen henkilö on töissä kaupungilla, seuraava on opettaja, päivähoitaja, eläkeläinen (yksityiseltä sektorilta), kirkon palveluksessa, kotiäiti, 2 huoltamohenkilöä, kielenkääntäjä (valtiolla), yliopiston tuntiopettaja, kunnan virkamies, pienyrittäjä, sairaseläkeläinen, taivaanrannanmaalari. Eli 10 saa tulonsa julkiselta sektorilta ja 3/4 saa tulonsa yksityiseltä sektorilta. Tämä suhde on varmasti vallitseva hyvin pitkälle Suomessa. Kuka kustantaa lisäarvolla oman palkkansa ja ketä ei. Kuka mahdollistaa jonkun muun työnteon? Sopii miettiä. Yllättävää oli ettei tänne ole osunut yhtään ministeriöiden väkeä tai KEPAn tai muun täysin budjettirahoittesen humanistien suojatyöpaikkaa. Viimenmainituista hörhö-laitoksisita voi aloittaa karsimisen puhtaasti päättämällä rahoitus kuluvaan kierrokseen.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#65

Otoksesi on hieman suppea.

Todellisuus on:
3 töissä yksityisellä
1 töissä julkisella

”Vuonna 2012 Suomessa 24,3 prosenttia kaikista työllisistä oli julkisen sektorin palveluksessa.” lähde: yle.fi

Julkisen sektorin työpaikosita suurin osa on sairaanhoitajia ja opettajia. Eipä siitä karsita.

Realiteetit jos havaitsee niin loppuu taivaanrannamaalaus ruotsinsuomalaisen eliitin propagandasoovalla, häpeä, sinäkin, Ilpo, muka perussuomalaisena??

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#66

… siis suomenruotsalaisen (kirjoitusvirheen korjaus).

Nykyään on, Ilpo, helppoa tarkastaa asiat Internetistä ennen kuin kirjoittaa. Oliko tarkoituksesi kuitenkin kirjoittaa perusteetonta propagandaa? Miksi kirjoitit propagandaa suomalaista kansalaista vastaan maamme romuttamista kannattavan eliitin puolesta? Parempi kun kansa itse katkaisee kaulansa niin eliitin ei itse tarvitse sitä tehdä? Kannattaisikohan meidän, kansan, kuitenkin olla hieman viisaampia?

Julkinen sektori sosiaaliturvineen pitää ajaa alas, että palkat voidaan ajaa alas, että ulkomaiset suuryritykset voivat vapaasti riistää kansaamme täydellä teholla. Sellaisen kannattaminen ei taida lukeutua isänmaallisimpiin tekoihin. Ei eliitin ideana ole pitää maatamme hyvinvoinnin ja koulutuksen maana, vaan lyhytnäköisen voitontavoittelun ryöstökohteena.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000