Rinteen ja Marinin hallituskaudella on ministereiden puheisiin ilmestynyt uusi sana ”linjata”.

Itse rekisteröin ”linjata” sanan ensimmäistä kertaa, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) selitteli al-Hol-gaten tapahtumainkulkua. Nyt ”linjata”-sana on löytänyt tiensä muidenkin ministereiden, jopa oikeusvaltioperiaatetta tähdentävän pääministeri Sanna Marinin (sd) puheisiin.

Saattaa olla, että maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin työhön kuuluu linjaaminen, mutta valtioneuvoston tai ministereiden tehtäviin se ei kuulu.

Valtioneuvosto valmistelee asioita, antaa tiedonantoja ja selontekoja, tekee päätöksiä, ratkaisee asioita, antaa asetuksia, nimittää ja tekee ehdotuksia ja lakiesityksiä. Sellaista tehtävää valtioneuvostolla ei ole, että se ”linjaisi” jotain.

Äkkiseltään lukija voisi ajatella, että mitä väliä on, mitä sanaa käytetään.

Sanavalinnoilla on kuitenkin erittäin suuri merkitys. Ensinnäkin: kansalaisen ei tarvitse noudattaa ”linjauksia”.

Ja toiseksi: kun valtioneuvosto tekee päätöksiä, se myös vastaa niistä. Yksittäinen ministerikin vastaa valtioneuvoston päätöksistä, ellei ole ilmoittanut eriävää mielipidettään pöytäkirjaan merkittäväksi.

Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valtioneuvoston päätösten ja toimenpiteiden valvonta. Sen sijaan oikeuskanslerin toimivaltuuksiin ei kuulu valtioneuvoston ”linjausten” valvonta – koska ”linjauksia” ei lainsäädäntömme tunne.

Oikeusvaltiossa on syytä pysyttäytyä siinä, mitä on säädetty. Suomen ei pidä ajautua tulevaisuuden tilanteeseen, jossa poliitikot väistävät vastuutaan ilmoittamalla, että mitään ei ollut päätetty tai tehty. Oli vain linjattu.