Suomessa peräti 17 prosentilla alle 29-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se tarkoittaa noin 116 000 nuorta ilman koulutusta. Meillä on parikymmppisiä nuoria, joilla ei ole lainkaan työkokemusta. Saksan oppisopimusmalli nostetaan julkisuudessa jatkuvasti esiin hyvänä esimerkkinä työelämän ja koulutuksen välisestä yhteistyöstä. Saksalainen oppisopimusmalli toimii erinomaisesti juuri siksi, että niin monelle annetaan mahdollisuus oppia työtä sitä tehdessä. Oppisopimuskoulutuksesta valmistuttuaan 18-vuotias on ollut ”oikeassa työssä” ja oppinut itsenäisyyttä, vastuunkantoa ja ryhmätyötä. Tällaisia taitoja ei opita kirjoista. Saksan malli on hyvä Saksalle. Suomen yrittäjille Saksan malli kelpaisi Suomeen sovellettuna. Suomessa ammatillinen koulutus on pitkään perustunut koulunkäyntiin ja sen ohessa työharjoitteluun. Saksassa oppi saadaan töissä ja koulussa käydään hakemassa tarvittavaa lisätietoa. Saksan ja Suomen suurin ero on tällä hetkellä kuitenkin työllisyydessä. Saksassa oppisopimus perustuu keskikokoisten yritysten pulaan työvoimasta, Suomessa töitä ei ole riittävästi.

Suomi tarvitsee kipeästi lisää teollisia työpaikkoja. Suomalaisissa on valtava henkinen pääoma ja useilla mittareilla olemme erittäin kilpailukyinen kansa. Se pitäisi saada kertautumaan suurempana yritystoimintana ja vientinä. Suomi on hiukan kuin kilpaurheilija, joka alisuorittaa kansainvälisissä kilpailuissa. ”Ollaan vähän kuin se kaveri, jonka testitulokset ovat maailman kärkeä, mutta joka ei lopulta pääse arvokisoissa finaaliin”, Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen vertaa. Ekonomistitohtorit Bengt Holmström, Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kirjoittivat, että me suomalaiset epäilemme omia kykyjämme, kaihdamme riskejä emmekä ymmärrä ottaa oppia muiden kokemuksista.

Saksankielisten maiden onnistuneesta oppisopimuskoulutuksesta on suomalaisten hyvä ottaa oppia. Hallitus on ottamassa käyttöön koulutussopimuksen ammatillisessa koulutuksessa. Se helpottaa ammattiin opiskelemista, sillä se painottaa työpaikalla oppimista. Oppisopimuskoulutuksen rinnalle tarvitaan uusi vaihtoehto, sillä oppisopimus on yksinyrittäjälle ja pienille työnantajayrityksille liian byrokraattinen ja kallis tapa kouluttaa ja työllistää nuoria. Koulutussopimuksesta voi joustavasti siirtyä oppisopimuskoulutukseen, kun opiskelijan taidot karttuvat. Tavoitteisiin pääsee askel kerrallaan. Koulutussopimus on yksi askel siihen, että tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen pääväyläksi tulee oppisopimuskoulutus. Päämäärään tarvitaan silmälasien tilalle visio.