Suomen 90-luvun lamaan johtanut politiikka jatkuu eurossa
Vahvan markan politiikka oli talouspolitiikan linjaus, jolla markan arvo pidettiin keinotekoisesti korkealla. Markalle annettiin siis kiinteä valuuttakurssi. Vahvan valuutan politiikka oli aikansa vitsaus, jota ajoivat monet Länsi-Euroopan valtiot.
Pääministeri Kalevi Sorsa (sd.) julisti vuonna 1986 hallituksen muodostamisen ehdoksi vahvan markan politiikan. Sorsan hallitusta seurannut Esko Ahon (kesk.) hallitus kytki markan euroa edeltäneeseen yhteisvaluutta ECU:un. ECU-kokeilussa kullakin osallistuneella maalla oli kansalliset valuutat, mutta ne oli sidottu toisiinsa kiinteällä kurssilla.
Vahvan markan politiikan ja ECU-kokeilun seurauksena Suomi syöksyi 1990-luvun alun lamaan, koska Suomella oli liian vahva valuutta suhteessa sen todelliseen arvoon. Jos markka olisi tuolloin ollut kelluva valuutta, sen heikkeneminen olisi pehmentänyt laman vaikutuksia. Vaihtotase olisi korjaantunut hivuttaen tuontihintoja ylös ja vientihintoja alas.
Koska devalvaatiopolitiikkaa välteltiin, talouden tilaa oli tarkoitus korjata sisäisen devalvaation keinoin, eli palkkoja ja hintoja laskemalla. Valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) lupauksista huolimatta Suomi oli pakotettu markan devalvointiin.
Lopulta Ahon hallitus luopui toivottomasta taistelusta ja päästi markan kellumaan. Kellutus katkaisi talouden syöksykierteen lähes välittömästi ja pääoman paluu Suomeen alkoi.
Suomen liittyminen euroalueeseen katastrofiin päättyneestä ECU-kokeilusta mitään oppimatta, palautti Suomen talouteen samat ongelmat, joista markan kellutuspäätöksellä hetkeksi päästiin. Myös euro on Suomelle liian vahva valuutta ja talouden ongelmien korjaamiseksi ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sisäinen devalvaatio tai raju velkaantuminen.
Entinen Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtaja sekä Suomen pankissa ja Valtiovarainministeriössä pitkään vaikuttanut Johnny Åkerholm nosti Vasabladetin kirjoituksessaan 23.2.2021 esiin kylmäävän tosiasian siitä, että Suomen talouskasvu on kymmenen vuoden ajan ollut lähes maailman surkeinta.
”Suomi on vertailussa 141 maan joukossa 134. sijalla kasvun suhteen. Ero on 10–17 prosenttia muihin Pohjoismaihin verrattuna”, Åkerholm kirjoittaa. Kasvuero muiden pohjoismaiden tapaan omasta, kelluvasta valuutastaan hyötyvään Ruotsiin on peräti 20 prosenttia.
Suomen hyvinvointi on rahoitettu elämällä rajusti velaksi. Taloustieteilijä Sixten Korkman kirjoitti 16.3.2021 Helsingin Sanomien kolumnissaan, että on vain ajan kysymys, milloin seuraava finanssikriisi laukeaa ja euroalue tarvitsee uusia tukipaketteja ja tulonsiirtoja.
Markan kellutus syyskuussa 1992 luultavasti esti viime hetkellä Suomen valtion ja talouden luhistumisen. Oma, kelluva valuutta olisi myös koronakriisin jälkeistä nousua vauhdittava tekijä Suomelle. Euron pelastamisen pohjattoman toivomuskaivon sijasta Suomen tulisi panostaa liikenevät miljardit eurosta eroamiseen.
Tekstin aiheet:
Erinomainen tiivistelmä markan ja euron lähihistoriasta! Etenkään demarit, mutta myös muut vanhat puolueet, eivät ole mitään oppineet vaan toistavat samoja virheitä kautta vuosikymmenten. Se, että vielä jotenkin ollaan ”kuivin jaloin” johtuu vain massiivisesta elvyttämisestä. Keskuspankkien taseet ovat tupatentäynnä roskalainoja ja muita kuplia, ja kun ne romahtavat, se on kuin hukuttava vedenpaisumus. Mutta tästähän ollaan erittäin tietoisia maailman talouseliitissä. Sitä maailmanlaajuista talousromahdusta pohjustetaan hikipäässä, jotta se romahdus olisi todellakin laaja, kunnollinen, perusteellinen, pelottava, ahdistava, jolloin ihmiset suostuvat ihan mihin vaan eikä Great Reset -ohjelma kohtaa enää mitään vastustusta. Hyväksy Great Reset tai kuole – siinä kiteytettynä uuden maailmanjärjestyksen motto. Siinä ei tosin sitten Ruotsikaan tai mikään muukaan talouttaan paremmin hoitanut maa säästy uudelta ankaralta kommunistisaappaan potkulta takalistoille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, nyt olemme menossa kovan euron ansaan, ja jää nähtäväksi, paljonko pankkeja on taas tuettava. Missään nimessä emme tule selviämään tulevasta velkahelvetistä kuivin jaloin, kuin voisimmekaan, kun olemme velkameren pohjassa, syvemmällä, kuin koskaan. Meillä olisi ollut aikaa valmistautua tilanteeseen, mutta kun ei järki riitä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Oli suuri, erittäin suuri virhe liittyä EUROON? Tätä asiaa peitellään, niin Kokoomuksen kuin Demareidenkin toimesta. Lipponen ja Niinistö olivat arkkitehteinä.
Lipposen kyltymätön vallanhimo ja pyrky päästä EU:n ”kovaan ytimeen”, oli kuvitelmia jopa Komission Puheenjohtajaksi noususta haaveena.
Niinistöllä lienee ollut tavoitteena sitoa Suomi tiukemmin sitein Lännen leiriin? Natoon liittymiselle aikaei ollut alkuunkaan otollinen. Niinpä sitten seikkailemme ”sameissa vesissä”, isäntämaa sopimuksin?
Kateeksi käy ruotsalaisia tässä asiassa. Muutoinhan he ovat itselleen vaikeuksia keränneet.
Kyllä me Eurossakin pärjäämme, mutta hyvinvointiyhteiskuntaa on rassattava.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eurossa roikkumisessa ei ole mitään järkeä.
Hyvinvointivaltio on menneen talven lumia, siitä ei ole jäljellä muuta kuin velkaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Rahamarkkinoiden vapautuminen ja samaan aikaan idänkaupan romahdus yhdessä tekivät pahaa jälkeä -90 luvulla. Tämä kumuloi laman vaikutuksen, ja siksi romahdus oli niin massiivinen. Pelkkä markan sitominen Ecuun, ja vahvan markan politiikka ei yksin olisi olisi ollut niin turmiollinen, kuin tämä kahden kärjen tuho. Mitä sitten tulee tämän päivän tilanteeseen, niin me olemme saaneet nauttia aika lailla erilaisesta maailmasta. Korot ovat miinuksella, ja Suomi on EU jäsenyyden aikana vaurastunut vahvasti. Myös tutkimukset onnellisuudesta, koulutustasosta jne. ovat olleet meille mairittelevia. Me helposti, ja ilman perusteita heitämme ilmaan mielikuvia ikävästä tilanteesta, vaikka totuus, ja tutkimukset osoittavat aivan jotain muuta, miksi? Koska me olemme edelleen metsäläisiä, puusta juuri pudonneita, joiden kuuluukin inistä, ja urputtaa. Vasta muutaman sukupolven kuluttua, kun tähän kansaan on sekoittunut muutakin verta meistä tulee ihmisiä. Tarvitsemme maahanmuuttoa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mitä järkeä on ”vaurastua” velalla? – No pääasia, että ollaan onnellisia..
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti