Otsikko perustuu eräiden Helsingin Sanomien ja Iltalehden kolumnistien disinformaatioon. He antavat ymmärtää, että ”Suomi voi joutua EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn”, ellei eläkkeitä leikata tai indeksiä jäädytetä.

He eivät tiedosta sitä, että jos eläkeyhtiöt olisivat aidosti osana kansantaloudellista kokonaisuutta, niin Suomen tämän hetken julkinen velka ei olisi pakkasella, vaan 40 miljardia plussan puolella. Euroalueen bruttovelka oli vuonna 2023 noin 89,6 % per bkt, kun vastaava luku oli Suomessa 73,6 %.

Vastaavasti julkisen hallinnon tulos oli Euroalueella samana vuonna – 3,4 % ja Suomessa – 2,6 % bkt:sta. LÄHDE: World Economic Outlook Databases.

Kolumnistit toteavat myös, että ”Työeläkeindeksin, joka vuosittain nostaa eläkettä, voi esimerkiksi jäädyttää”. He eivät tajua sitäkään, että jo nyt eläkkeensaajat maksavat paljon enemmän veroja saman suuruisesta tulosta kuin palkansaajat. Lisäksi yli 47 000 euroa vuodessa eläkettä saavat maksavat ns. raippaveroa 5,85 %.

Kirjoittajat esittävät myös, että ”Työeläkkeiden indeksin jäädyttäminen parantaisi yksityisten työeläkeyhtiöiden tasetta”. Ihmettelen, miksi niitä pitää parantaa. Taseet ovat kasvaneet – kiitos sijoitustuottojen – vuodesta 1995 vuoden 2023 loppuun mennessä 215 miljardia euroa ja kasvu jatkuu.

EK:n ennusteen mukaan eläkevarat ovat vuonna 2070 noin 9,5 kertaiset tuolloin maksettaviin eläkkeisiin verrattuna.

Vastoin parempaa tietoa kolumnistit väittävät, että nuorten tulevaisuus on turvattomampi kuin tällä hetkellä. Sitä se ei todellakaan ole, Jos jostain eläkeläisryhmästä on syytä olla huolissaan, niin he ovat ETK:n tietokannan 31.12.2023 mukaan alle 1 770 euroa kuukaudessa eläkettä saavat henkilöt, joita Suomessa on – tällä hetkellä – yli yksi miljoona.

*****

Jos maamme hallitus aikoo vähentää valtion menoja, niin yksi kohde olisi henkilöstön hallittu vähentäminen. Henkilöstä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana noin 8 300 palkollisella ja työvoimakustannukset 1,135 mrde, ollen tämän vuoden lopussa 5,524 mrde. Myös valtion maksamat eläkemenot ovat lisääntyneet 1,144 mrde, ollen vuoden lopussa 5,575 mrde.

Hallitulla henkilöstömenojen karsimisella tarkoitan, että kun henkilö jossain virastossa jää eläkkeelle, niin hänen tilalleen ei valita ulkopuolista henkilöä, vaan tehtävä täytetään organisaation sisältä. Samalla mahdollistetaan henkilöstön urakehitys.

Leikkausten ja indeksin jäädytyksen sijaan olisi järkevämpää nostaa työeläkkeitä. Kun näin tehtäisiin, se ei maksaisi valtiolle senttiäkään, sillä maksajana ei olisi valtio van yksityisten eläkeyhtiöiden eläkerahastot. Poikkeuksena edellä mainitsemani valtion maksamat eläkkeet. Tällöin eivät valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot vähenisi, vaan päin vastoin kasvaisivat.