Oma etukin voi olla tärkeä
Datakeskuksista on tullut melkoinen muotivillitys Suomessa. Se johtuu monesta asiasta kuten viileästä ilmastostamme. Datakeskuksille on tarvetta nyt paljon esimerkiksi tekoälyn myötä. Niihin tokikin liittyy myös positiivisia puolia kuten liiketoiminnalliset mahdollisuudet. Se, mikä niissä kuitenkin huolestuttaa, ovat ne vaikutukset, joita niillä saattaa olla oman maamme pärjäämiseen ja huoltovarmuuteemme.
Maailma on monella tavalla myllerryksessä. Uhkia tuntuu tulevan edestä ja takaa, monenlaisia ja monentasoisia. Emme voi vaikuttaa muihin ja muiden tekemisiin. Voimme kuitenkin ja meidän myös täytyy huolehtia omasta pärjäämisestämme kaikissa tilanteissa. Yksi tärkeä asia on sähkön riittävyys sekä edullisuus. Meillä tulee olla riittävä määrä oman maan käyttöön kohtuuhintaista sähköä. Mikäli joudumme ostamaan sähköä merkittävästi ulkomailta, nousee sen hinta helposti kohtuuttomaksi. Tällöin kansalaiset saattavat joutua maksumiehiksi monellakin tapaa – turvallisuus-mielessä ensisijaisesti ja sähkön korkeiden hintojen osalta. Vaikka liiketoiminnalliset pyrkimykset ja tietoyhteiskunnan kehittyminen ovatkin tärkeitä asioita, täytyy meidän huolehtia myös perustehtävistä: mikään ei ole niin tärkeää kuin kansakuntamme turvallisuus ja myös kansan taloudellinen pärjääminen.
Datakeskusten lisääntymisen tahti on selvästi kiihtynyt ja kysyntää tuntuu yhä enemmän olevan. Asiaan olisi hyvä tehdä jotain poliittisia rajauksia siksi ettei nykyinen säätelemätön tilanne pääse eskaloitumaan ja ryöpsähtämään holtittomaksi. Maailmassa on arvaamattomuutta nyt sekä idässä että lännessä. Meidän täytyy ennenkaikkea turvata oman maamme tilannetta. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja niitä on hyvin vaikea ennakoida. Emme voi luottaa siihen, että saamme tarvittaessa sähköä riittävästi ulkomailta kaikissa tilanteissa kohtuullisella hinnalla. Saatamme yllättävissä tilanteissa olla yhtäkkiä sähköpulan edessä tai suurissa vaikeuksissa mikäli valtio tai kansalaiset joutuvat maksamaan ylisuurta hintaa sähköstään. Sähkö pyörittää maailmaamme, puolustustamme ja turvallisuuttamme. Emme voi antaa isoa osaa huoltovarmuudestamme toisten käsiin.
Huoltovarmuus on merkittävä osa kansallista turvallisuuttamme. Korona-aikana moni havahtui siihen, miten olennaista on yllättävissä tilanteissa se, että asioita on suunniteltu huolellisesti etukäteen. Kun kriisi on päällä, on vaikeaa lähteä reagoimaan isoihin linjoihin. Ne pitää olla tiedossa ja mietittyinä hyvissä ajoin. Sähkö on huoltovarmuuden aivan ydinkysymyksiä. Voisi jopa sanoa, että se on yhtä kriittinen kysymys kuin vesi. Näistä elementeistä meidän tulee pitää hyvää huolta monen muun tärkeän asian ohella.
Tekstin aiheet:
Datakeskukset ovat hullutusta, ulkomaalaiset sijoittajat käyttävät suomalaisia hölmöjä surutta hyväksi.
Ja kaikki jää tavallisten veronmaksajien maksettavaksi.
Laskun maksaa aina tavallinen kantasuomalainen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ei Lahdessa Perussuomalaiset laittaneet yhtään vastaan kun rakennetaan datakeskus Tik-Tokille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Lähitulevaisuudessa ilmenevät kalliit virheet tehdään tänään. Nyt pitäisi perussuomalaisten vastustaa näitä hankkeita koska suomalaiset sähkönkuluttajat joutuvat lopulta maksumiehiksi. Näin on käynyt Yhdysvalloissa, ei pitäisi tehdä samoja virheitä. Ottakaa PS:n kansanedustajat selvää asioista ennen kuin on myöhäistä ettei taas käy Carunat.
Deepfake tekoälyvideot, kansalaisten kyttäysinfra ym. datakeskusten mahdollistamat hullutukset eivät oikeasti tuo mitään lisäarvoa suomalaisille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Energia, joka aikaisemmin siirreltiin säiliöautoilla paikasta toiseen, ollaan siirtämässä tulevaisuudessa sähkönä paikasta toiseen, ei ole aivan pieni energiasiirtymä. Ei riitä, että rakennetaan ydinvoimaloita tai kymmeniä tuhansia tuulivoimaloita sinne tänne, lasku syntyy uuden sähkönjakelu verkoston rakentamisessa kaikkinensa. Suomessa ei riitä sähköverkon ”vahvistaminen”. Nykyinen järjestelmä on rakennettu fossiilisen lämmityksen ja polttomoottorien aikaan, eikä se kestä sähköisen lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden kuormaa. Siksi suuri osa 400 000 kilometrin jakeluverkosta ja 800 000 muuntamosta jne. on rakennettava uudelleen. Pelkkä verkon uudelleen rakentaminen maksaa 65-105 miljardia euroa, ilman ainuttakaan uutta voimalaitosta. Jos verkosta pitää uusia tai vahvistaa edes 10%, se tarkoittaa 100-300 miljardia euroa pelkkiin kaapeleiden kaivamiseen. Tuossa hinta on Euroopassa luokkaa 150-400 euroa metri, ja tuon päälle sitten kaapelit, muuntamot ja sähköasemat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa ihmetellään, miksi ihmiset eivät kuluta. Miksi palvelut eivät liiku, vaikka ruohonleikkuri odottaa pihalla. Syy on yksinkertainen; ostettu työ on verokaskadin huipulla, itse tehty työ ei. Kun tilaat nurmikonleikkuun, hinta on 60-120 euroa tunnilta. Summa sisältää työnantajamaksut, eläkemaksut, valuutukset, polttoaineverot, ajoneuvoverot, yrityksen kulut ja lopuksi vielä ALV:n. Nurmikko lyhenee, mutta lompakko kevenee. Kun ajat nurmikon itse, kustannus on käytännössä puoli lautasellista kaurapuuroa – noin 20-40 senttiä energiaa, joka muuttuu lihastyöksi. Se on osa hinnasta, joka oikeasti tekee työn. Valtio voi kiristää ostettujen palveluiden verotusta loputtomiin, mutta se ei voi verottaa kaurapuuron muuttumista energiaksi. Siksi ihmiset tekevät itse. Siksi palvelut eivät liiku. Siksi rahat pysyvät tileillä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, Suomi on hiljalleen liukumassa takaisin maailmaan, jossa tehdään itse, korjataan itse ja käytetään vanha loppuun, koska uusi on verotettu ulottumattomiin. Suomi ei siis palaa 1950-luvulle. Suomi vain seuraa talouden logiikkaa; kun järjestelmä rankaisee ostamista ja palkitsee itse tekemistä, ihmiset tekevät itse. Niin kauan kuin näin on, tee-se-itse ei ole menneisyyttä – se on tulevaisuus. Sokerin verotus nousi siten, että limukorin hinta liki kaksinkertaistui, ja kauppa pysähtyi siihen, mutta työttömyyden hintaa ei laskettu.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Täsmälleen näin, olemme matkalla vaikka kuubalaiseen talouteen, jossa vanhasta tehdään uutta ajasta ikuisuuteen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kuubassa sentään näyttää olevan vanhoja kunnon Amerikanrautoja vielä käytössä.
Meillä kehitys taitaa olla, että vanha Corolla tulee olemaan kovaa valuuttaa?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mitähän liiketoiminnallisia mahdollisuuksia aloittaja näkee datakeskuksissa?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti