Valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja niistä aiheutuvat kustannukset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Tällöin kuntien saamia ansiotuloveroja siirretään valtiolle noin 12,8 miljardia ja yhteisöveroja lähes 670 miljoonaa euroa. Siirto johtuu siitä, että valtio huolehtii jatkossa hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan (vuoden 2022 tasossa) 12,39 prosenttiyksikköä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti muuttamalla tuloveroasteikkoa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmanneksella, jolloin valtionverotus kasvaa vastaavasti. Jyväskylän osalta vähennys on yli 11 miljoonaa euroa.

Nyt olisi oikea hetki muuttaa maksuunpantavan kunnallisverotuksen määrän laskentaperusteita. Esimerkiksi Jyväskylässä valtuuston päättämä kunnallisveroprosentti on 20 %, mutta todellisuudessa veroja kertyi viime vuonna vain 14,20 %:n mukaisesti. Ero (5,8 %) johtuu ansiotuloon tehtävistä vähennyksistä.

Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, mikä on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.

Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys.

Jyväskylän kaupungin saama kunnallisverotuotto paranisi vuodessa yli sata miljoona euroa, jos kunnallisveron vähennykset siirrettäisiin kokonaisuudessaan valtion piikkiin.

KAUKO TUUPAINEN