Aluevaalien lähestyessä yhä useampi kunnan asukas ja vaaliehdokas on tuonut ilmi huolestumisensa resurssien eli rahojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Asiaa tulee mielestäni lähestyä kahdesta näkösuunnasta. Ensimmäisenä Suomen valtion tekemiset ja yhteiskunnan roolitukset.

Valtiontalous

Suomessa bruttokansantuote on ollut lähes samalla tasolla kohta jo 15 vuotta, noin 240 miljardia euroa. Varallisuutta ja vaurautta ei siis ole maassamme näinä vuosina juuri kehittynyt. Olemme kuulleet vuosien saatossa eri hallitusten menoleikkauksista ja kipeistä – usein heikkotuloisia kohtaan – olleista leikkauksista. Kuitenkin valtion budjetti on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2022 41 %, samaan aikaan valtion velka on kasvanut 121 % ollen nyt 144 miljardia euroa! Mihin tuo budjetin noususumma 46:sta 65 miljardiin euroon on mennyt?

EU

Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan. Jotta vuosittaisilta 3-5 mrd euron lisäkuluilta vältyttäisiin, meidän suomalaisten tulee vastustaa kaikkia lisämaksuja tuovia hankkeita mm. elvytyspaketin kaltaisia toimia tai kansainvälisestä rajavalvonnasta puhumatta. Keskitytään hoitamaan ensin omat asiamme kuntoon, sitten meillä riittää resursseja auttaa muitakin. Vaikutus lienee 1-3 miljardia vuosittain.

Verotus ja maksut

Julkisen talouden osuus on kestämättömän suuri yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Käytännössä maksamme veroja ja veroluonteisia maksuja noin 70 -80 % tuloistamme! Valtion-ja kunnallisverot 25-40 %, työntekijän eläkemaksut 5-7,5 %, ALV 14-24 %, valmisteverot polttonesteissä, alkoholissa, tupakassa, erilaiset lupamaksut, terveydenhuollon asiakasmaksut, liikuntapaikkojen käyntimaksut, pysäköintimaksut, Yle-vero, kirkollisvero yms. Tällainen verottaminen ja maksujen kerääminen ei voinut olla lisäämättä kannustinloukkoja. Ei siis ihme, että työnteko ei enää kiinnosta, kun helpommallakin tulee toimeen. Meidän tulee huolehtia etteivät kunnan asukkaan verot ja maksut nouse aluevaalien jälkeen uusilla hyvinvointialueilla.

Yritystuet

Vaikka yleisesti keskustellaan tuotekehitys-ja innovaatiokulujen vähäisestä tasosta, yhteiskunnan eri toimijat ovat liikaa julkisen vallan rahoituksen armoilla ja ehdoilla. Rahoitusta ja resursseja anovat niin isot kuin pienet yritykset, maatalouselinkeino, kunnat, kuntayhtymät, erilaiset järjestöt. Näillä kaikilla on omat vahvat etujärjestöt ja lobbaajat jotka huolehtivat siitä että saavat kyllä osansa valtion resursseista. Yksityisen liiketoiminnan ei tule perustua julkisen vallan tukeen ja armoilla olemiseen vaan itsessään kannattavaan, kehittyvään ja kasvavaan liiketoimintaan. Riskirahoittajia ja -rahaa löytyy kyllä maailmalta. Valtion ja julkisen vallan tulee olla mahdollistaja ei rahoittaja – rahoituksesta pidättäytyminen tuo helposti jopa 5 miljardin vuosittaisen säästön.

Normitalkoot

Useampi hallitus on puhunut normitalkoista ja byrokratian karsimisesta. Meidän tulee tehdä vallitseviin asioihin ja käytäntöihin muutoksia. Yhteiskunnan tulee olla mahdollistaja ei lisäpalveluja ja lisätehtäviä kehittävä ja määrittävä taho. Koska rahat eivät riitä valtiolla eikä kunnilla, eikä ehkä tulevilla hyvinvointialueilla, niin miksi ihmeessä säädetään uusia lakisääteisiä toimia ja kiristetään normeja, joita ei nykyiselläänkään pystytä rahoittamaan saati toteuttamaan. Säästötavoite tässäkin voisi olla 5 miljardia euroa vuodessa.

Maahanmuutto

Kolmas iso menoerä on nykyiset maahanmuuttokulut ja tehottomat toimet. Meidän tulee nopeuttaa ja tehostaa kotouttamista ja tehdä se jollakin lailla pakolliseksi työllistymisen parantamiseksi ja tukien myöntämisen ehdoksi. Nykyinen tapa toimia maksaa suomalaisille 3-5 miljardia euroa vuodessa. Tämä on rahoitettu velkarahalla. Työllistymisasteen parantuessa nykyisestä noin 20 %, tukien tarve pienenisi jatkossa luonnostaan.

Näillä toimilla valtion talous saataisiin tasapainoon, velanoton tarve vähenisi, ja velanmaksu voisi alkaa. Näin rahaa ja resursseja riittäisi hyvinvointialueille hoiva-ja turvapalveluihin, aina sinne etulinjaan saakka.

Muutosprosessia ei saa jättää ainoastaan virka-ja luottamusmiesten varaan, vaan tulosten saamiseksi tulee palkata organisaatioiden saneerauksen ammattilaisia toteuttamaan muutokset.