Olen elämäni aikana kuullut ennustuksia monista tuomiopäivistä ja löytyypä jopa niitä, joille on annettu päivä ja kellonaika. Yksikään näistä ei ole tätä kirjoittaessa toteutunut.

Voimakkaat ilmastonmuutokset kuuluvat Telluksen historiaan ja monet näistä ovat merkittävästi vaikuttaneet evoluution kulkuun. Jääkaudet alkoivat 1,6 miljoonaa vuotta sitten ja hieman riippuen käytetyistä määritelmistä, niitä on ollut viisi tai kuusi. Jääkausien väliset lämpimät ajanjaksot ovat yleensä kestäneet 10.000 – 15.000 vuotta.

Jääkausi alkaa hitaasti ja sen tuloa on vaikeata ennustaa. Yleensä sanomme, että edellinen jääkausi alkoi noin 80 000 vuotta sitten ja 76 000 vuotta sitten se saavutti Keski-Suomen. Silloin jää peitti Kristiinankaupungissa sijaitsevan Susiluolan, joka lienee ainoa mannerjään peittämä paikka Fennoskandiassa, josta on löydetty ihmistoiminnan jälkiä ajanjaksolta ennen jäätiköitymistä. Jaksojen 40 000 – 30 000 vuotta sitten tuli nk. interstadiaali, jolloin jääpeite suli ja Suomi oli jäästä vapaa vielä 32 000 vuotta sitten. Kylmä tundra ulottui koko Pohjolan yli ja Suomi pysyi jäästä vapaana aina aikaan 22 500 vuotta sitten. Noin 22 000 vuotta sitten tuli taas kylmä jakso, jona aikana jääpeite laajeni 100 metriä vuodessa ja kylmintä oli 18 000 vuotta sitten, jolloin jääpeite ulottui Saksaan asti.

Jääkausien aikana jää sitoi vettä ja merenpinta oli n. 120 metriä alempana kuin tänään. Jääkausi sai kuitenkin nopean lopun ja sen seurauksena luonto ei sopeutunut muutokseen, vaan suuri joukko lajeja menehtyi. Tuli jääkauden jälkeisen ajan lämpimin ajanjakso. Tammi kasvoi Rovaniemen korkeudella ja pähkinäpensas Saariselällä. Jäät sulivat ja professori Anders Häggblom löysi Huippuvuorilta 10 000 vuotta vanhan rantaviivan, joka oli 100 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Madre de Dioksen saaresta Chilestä, löytyy luola, jonka suu on 10 metriä merenpinnan yläpuolella ja luolasta löytyy jopa 30 m pitkän sinivalaan luut! Luulöytöjen perusteella tiedetään, että grönlanninhylje esiintyi viime jääkauden jälkeisenä aikana, 5 900–2 800 vuotta sitten yleisesti myös Itämerellä. Grönlanninhylje ei osaa pitää auki hengitysaukkoja jäässä, joten ilmaston kylmeneminen hävitti sen Suomen rannikolta. Vuosina 200–300 j.kr tuli uusi lämpöaalto, joka 500-luvulla vaihtui pakkaskaudeksi. Jää, joka oli ollut poissa palasi ja merenpinta laski ja Sahara alkoi kuivua.

Vuonna 608 Eufrat ja Tigris jäätyivät ja 829 Niili jäätyi. Sitten 800-luvun loppupuolella tuli taas raju ”ilmastonmuutos” ja lämpö palasi takaisin. Viikingit asuttivat Grönlannin, jossa viljeltiin vehnää. 1200-luvun lopulla alkoi nk. pieni jääkausi, joka jatkui 1800-luvulle asti. Vielä 1300-luvulla oli niin kylmää, että Ruotsissa koivut halkesivat kylmyydestä ja ranskalaiset ”pilkkoivat” punaviininsä kirveellä tynnyreistä. Viikingit muuttivat pois Grönlannista ja 1658 Ruotsin kuningas Kaarle X vei joukkonsa Skoonen rannikolta jäätä pitkin Saksaan. Kuningas Kaarle XI viimeisinä vuosina (1696–1697) mentiin lumen takia reellä juhannuskirkkoon. Vuosina 1920 – 1930 lämpötila nousi ja 1939 kylmyys palasi ”normaalille tasolle”. Sitten kovat pakkaset palasivat vuosina 1978–1987, joka oli kylmin jakso Suomessa sitten 1870. Taas mennään ylöspäin – vai mennäänkö?

Huolimatta siitä, että suuren mittakaavan ilmastonmuutokset kestivät satoja ja jopa tuhansia vuosia, niin säät pääsevät myös yllättämään. Ruotsalainen sanomalehti Norrköpings Tidningar julkaisi 15.2.1989 ilmestyneessä painoksessa historiallisista lähteistä koottuja poikkeuksellisia säähavaintoja, eli pienempiä ”ilmastonmuutoksia”, jotka tänään aiheuttaisivat täyden sekasorron YLE:n ajankohtaisohjelmissa.

· 1172 lehtipuut kukkivat tammikuun lopussa ja linnut pesivät helmikuussa.

· 1241 puut olivat täydessä kukassa maaliskuussa.

· 1269 ei ollut talvea laisinkaan.

· 1421 viinirypäleet kukkivat huhtikuussa, jolloin myös karviaismarjat olivat kypsyneet.

· 1538 puut olivat täydessä kukassa joulukuussa.

· 1585 vilja oli tähkällä pääsiäisenä.

· 1588 lehtipuut kukkivat helmikuussa.

· vuosina 1607, 1617, 1650 ja 1659 ei ollut lunta eikä edes hallaa.

· 1722 kaikki puut kukkivat helmikuussa.

· 1863 voitiin Skoonessa poimia kaunokaisia helmikuussa.

Neuvostoliittolaisen Vostok-tutkimusasema laati Etelämantereen jäänäytteistä tilaston hiilidioksidin ja lämmön vaihteluista viimeisen 400.000 vuoden ajalta. Esiintyi viisi huippua, jossa niin lämpötila kuin CO2-tasot nousivat rinnakkain liki nykyiselle tasolle.

Kumma vaan tämä kaikki tapahtui vaikka autoja ei edellisen huipun aikana ollutkaan.