Perussuomalaiset

Jussi Wihonen

Tarvitaan Uutta Elinkeinopolitiikkaa !

3 kommenttia

Suomea ei pelasteta euroopasta käsin. Mitkään rahoitusratkaisut eivät lisää taloudellista toimeliaisuutta saati investointeja, vaikka niitä haikailaan. Suomessa on kysyntälama, ja vain me itse voimme asialle jotain tehdä. Ei EU.

Valtion toimet ovat 1970-luvulta. Edelleen, suurin osa investointituista menee seiniin ja koneisiin. Ei itse innovaatioihin ja niiden edistämiseen. Rakennetaan olemassaolevan päälle, vaikka kokonaisia teollisuudenaloja, on aikaa sitten muuttanut globaaleille markkinoille. Ja jatkoa seuraa.

Kukaan ei ota huomioon sitä, että 93% yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä pienyrityksiä ja 65% yksinyrittäjiä. Toki meille on välttämätön, että ”suomi elää metsästä, vai pitäisikö sanoa metsässä” ja vienti vetää. Mutta kun ei vedä. Tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua, aiemmasta poisoppimista.

On hyvin vaikea ymmärtää, mihin tarvitaan massiivista valtionhallintoa, jos ja kun se työ, toimeliaisuus ja toimeentulo, lähtee yksinyrittäjän, omasta ammattitaidosta, osaamisesta? Näitä meillä riittää, mutta mikä heidän osaamisessa on valtion panos? Miten yrittäjien työllistämistä ja kehittämistä tuetaan? Ei mitenkään.

Näin vaalien alla, yrittäjiltä ei ystäviä puutu. Kaikki kuten aina, huutavat yhteen ääneen, yrittäjyyttä tuettava! Olisi vihdoin aika, panna asiassa toimeksi. Alkuun päästäisiin, ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamisen helpottamisessa esim. väliaikaisella työnantajan palkan sivukulujen poistamisella, riittäisi kun maksaa palkan. Se vähentäisi harmaata taloutta. Turhaa tilastointia ja byrokratiaa voitaisiin poistaa, se ei palvele ketään ja on kivikaudelta. Nykyisin kaikki tarvittavat tiedot saa tietojärjestelmistä, ne säilyy, ja ne voidaan milloin tahansa kaivaa siltä ulos. Arvonlisäveron tilitysvelvovollisuuden alarajaa pitäisi nostaa heti. Pieniä asioita, jotka ovat pienyrittäjille isoja, on paljon. Säätelyn purkaminen, on nyt toteutettava. Ja uusia ei pidä enää tehdä, vaikeuttamaan ja hankaloittamaan yrittämistä, työllistämistä.

Valtion yritystukien painopiste pitäisi siirtää niihin, joilla on osaamista, globaalisti ja ennenkaikkea kysyntää ja tulevaisuutta, ihan kuten myös koulutuksen osalta. Start-Uppeja ja innovaatioita tulisi tukea aktiivisesti. Rahaa ei tarvita aiempaa enemmän, se vaan pitää kohdentaa uudelleen.

Osallistu keskusteluun!


3 kommenttia
Nimetön
#1

Yritystuet menevät suurille yrityksille, koska niillä on suurin vaikutusvalta. Katsopa vaikka Suomen asioista päättävän keskiviikkokerhon jäsenluettelo:

”Keskiviikkokerho on suomalainen suljettu keskustelukerho. Se kokoaa yhteen suomalaisia vaikuttajia etenkin talouden ja politiikan alalta.

Keskiviikkokerhon perustivat jatkosodan aikana vuonna 1942 Sakari Tuomioja, Teuvo Aura, Jussi Lappi-Seppälä ja Simbri Ahola. Sen jäsenistö koostuu vaikutusvaltaisista suomalaisista miehistä etenkin talouden ja politiikan alalta. Sen jäseneksi voi päästä vain kutsuttuna, ja vain miehiä hyväksytään jäseniksi.

Kerho kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin. Kerhossa on noin sata jäsentä, joista kuhunkin kokoukseen osallistuu 30–40. Käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niistä laadita pöytäkirjoja.
Jäsenluettelo vuonna 2007

Hufvudstadsbladetin mukaan Keskiviikkokerhon jäseniä olivat vuonna 2007 seuraavat henkilöt:

Harri Holkeri (kok), entinen pääministeri ja puoluejohtaja, 1968.
Pekka Tarjanne (lib), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja, ITU:n pääsihteeri, 1969.
Mikko Immonen (kesk), keskustan entinen puoluesihteeri, 1970.
Timo Laatunen, Suomen Työnantajain Keskusliiton entinen toimitusjohtaja, 1971.
Max Jakobson, entinen suurlähettiläs ja EVA:n toimitusjohtaja, 1976.
Paavo Väyrynen (kesk), mm. entinen ulkoministeri, 1977.
Per Stenbäck (rkp), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja ja SPR:n puheenjohtaja, 1979.
Ulf Sundqvist (sdp), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja ja pankinjohtaja, 1979.
Matti Ahde (sdp), kansanedustaja, ministeri, Veikkauksen toimitusjohtaja, 1979.
Ilkka Suominen (kok), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja, EU-parlamentaarikko ja Alkon pääjohtaja, 1979
Matti Uusitalo, Valion ja Arlan entinen varatoimitusjohtaja, 1980.
Pertti Viinanen, SAK:n entinen puheenjohtaja, 1980.
Harri Hintikka, entinen Soneran hallintoneuvoston puheenjohtaja, 1985.
Jan Klenberg, puolustusvoimien entinen komentaja, 1985
Jaakko Rauramo, Sanoma-konsernin entinen toimitusjohtaja, 1985.
Eero Tuomainen, Leonian entinen johtaja, 1987.
Erkki Liikanen (sdp), Suomen pankin pääjohtaja, moninkertainen ministeri ja EU-komissaari, 1987.
Jouni Mykkänen (kok), entinen puoluesihteeri ja Suomen elokuvaäätiön entinen toimitusjohtaja, 1987.
Matti Aura (kok), entinen liikenneministeri, Suomen satamaliiton entinen toimitusjohtaja, 1987.
Esko Ollila (kesk), pitkäaikainen ministeri ja Suomen pankin johtaja, 1987.
Pentti Kivinen, Suomen messujen toimitusjohtaja, 1987.
Christoffer Taxell (rkp), pitkäaikainen ministeri ja puoluejohtaja, monien yhtiöiden ja yhteisöjen puheenjohtaja, 1987.
Tapani Kahri, Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Työnantajain Keskusliiton entinen toimitusjohtaja, 1988.
Jukka Härmälä, Stora Enson entinen konsernijohtaja, 1990.
Lauri Ihalainen, SAK:n entinen puheenjohtaja, 1990.
Jaakko Iloniemi, entinen huippudiplomaatti ja EVA:n toimitusjohtaja, 1990.
Sixten Korkman, ETLA:n toimitusjohtaja, 1990.
Esko Aho (kesk), entinen pääministeri ja puoluejohtaja, Sitra yliasiamies, 1991.
Seppo Kääriäinen (kesk), entinen puoluesihteeri, kansanedustaja, eduskunnan entinen varapuhemies, 1991.
Johannes Koroma, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton entinen toimitusjohtaja, 1992.
Seppo Lindblom (sdp), entinen ministeri ja Postipankin entinen toimitusjohtaja, 1992.
Paavo Lipponen (sdp), entinen pääministeri ja entinen eduskunnan puhemies, 1992.
Olli Rehn (kesk), EU-komissaari, 1992.
Lauri Helve, Kauppalehden entinen päätoimittaja, 1996.
Markku Hyvärinen (sdp), Varman varatoimitusjohtaja, entinen puoluesihteeri, 1996.
Veli Sundbäck, Nokian johtaja, entinen huippudiplomaatti, 1996.
Kari Puro, Ilmarisen entinen toimitusjohtaja, 1997.
Juha Niemelä, UPM-Kymmenen entinen konsernijohtaja, 1997.
Pertti Nykänen, kernaaliluutnantti, ilmavoimien entinen komentaja, 1998.
Eino Keinänen, valtion eläkerahaston puheenjohtaja, 1998.
Simo Lämsä, kuntien eläkevakuutuksen entinen toimitusjohtaja, 1998.
Seppo Riski, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, 1998.
Reijo Karhinen, OP-pankin pääjohtaja, 2000.
Tor Bergman, Raisio entinen toimitusjohtaja, 2000.
Esa Härmälä, MTK:n entinen puheenjohtaja, EFMAn johtaja, 2000.
Mikael Lilius, Fortumin konsernijohtaja, 2000.
Matti Louekoski (sdp), pitkäaikainen ministeri, Suomen Pankin johtaja, 2000.
Erkki Vuorenmaa, Metallityöväen Liiton puheenjohtaja, 2000.
Ville Itälä (kok), EU-parlamentaarikko, entinen ministeri, entinen puoluejohtaja, 2001.
Peter Fagernäs, pankinjohtaja, 2001.
Antti Kalliomäki (sdp), kansanedustaja, pitkäaikainen ministeri, 2001.
Juhani Kaskeala, puolustusvoimain komentaja, 2001.
Olavi Kuusela, Valion ja Ravintoraision entinen toimitusjohtaja, 2001.
Björn Wahlroos, Sampo-konsernin pääjohtaja, 2001.
Seppo Nevala, Suojelupoliisin entinen johtaja, 2002.
Eero Heinäluoma (sdp), kansanedustaja, puoluejohtaja ja entinen ministeri, 2002.
Antti Herlin, Koneen hallituksen puheenjohtaja, 2003.
Antti Oksanen, Metsäliiton entinen toimitusjohtaja, 2003.
Risto Piekka, Akavan entinen puheenjohtaja, 2003.
Timo Rajala, Pohjolan Voiman toimitusjohtaja, 2003.
Matti Vanhanen (kesk), pääministeri, puoluejohtaja, 2003.
Rauno Saari, maaherra, 2003.
Michael Hornborg, MTK:n puheenjohtaja.
Kari Arola, Demarin päätoimittaja
Arto Bryggare (sdp), entinen kansanedustaja.
Leif Fagernäs, EK:n toimitusjohtaja.
Arto Hiltunen, SOK:n pääjohtaja.
Jyrki Katainen (kok), valtiovarainministeri, puolueen puheenjohtaja
Markku Kauppinen, Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja
Jukka Koivisto, EK:n johtaja
Hannu Leinonen, Kauppalehden päätoimittaja.
Juho Lipsanen, TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja.
Jussi Pajunen, Helsingin ylipormestari.
Tapani Ruokanen, Suomen Kuvalehden päätoimittaja.
Harri Sailas, Ilmarisen toimitusjohtaja.
Juhani Salonius, valtakunnansovittelija
Hannu Syrjänen, SanomaWSOY:n toimitusjohtaja.
Risto Volanen, valtiosihteeri, pääministeri läheisin avustaja.

Keskiviikkokerhon ei-aktiivia jäseniä vuonna 2007 olivat muun muassa:

Pekka Silvola (kesk), entinen puoluesihteeri ja Ylen entinen johtaja, 1962.
C-O Tallgren (rkp), pitkäaikainen ministeri, puolueen puheenjohtaja ja Konstsamfundetin toimitusjohtaja, 1968.
Tankmar Horn, Wärtsilän entinen pääjohtaja, 1974.
Heikki Haavisto (kesk), MTK:n entinen puheenjohtaja, entinen ulkoministeri, 1979.
Per-Erik Lundh, Metallityönväen liiton entinen puheenjohtaja, 1985.
Antti Potila, Finnairin entinen pääjohtaja, 1985.
Martin Saarikangas, entinen kansanedustaja, Masa-Yardsin entinen toimitusjohtaja, 1991.
Seppo Sarlund (kesk), Suomenmaan entinen päätoimittaja, Finnairin entinen johtaja, 1992.

selite: nimi (mahdollinen puoluekanta), ammatti tai asema, jäseneksi hyväksymisvuosi (jos vuotta ei ilmoitettu, se on 2004 tai myöhempi)

lähde: Wikipedia

Meillä on tullut demokratian ihanteeksi, että vallankäyttö on hallinnoimista ja että poliittiset keskustelut käydään julkisuudelta piilossa. Kuitenkin aito demokratia toteutuu yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa erilaiset argumentit ottavat mittaa toisistaan ja kansalaiset voivat näin saada tärkeätä tietoa yhteiskunnallisten päättäjien näkemyksistä ja valinnoista.

Keskiviikkokerho ylpeilee sillä, että sen riveistä on noussut Suomen pääministerit. Niinpä. Kerho on toiminut kuin liikennevalot. Se on varmentanut, ettei valtaatavoittelevat ole uhka samaisen eliitin olemassaololle. Pääministeri Jäätteenmäki ei kuulunut Keskiviikkokerhoon. Niinpä hänen virheestään tuli uran loppu, pääministeri X:n ja Y:n virheet kuuluvat sarjaan ”tekevälle sattuu”.

Taisin löytää alkuperäisen Höblän uutisen. Artikkeli on melko pitkä. Lukekaa loput linkin takaa..

I Onsdagsklubben ska allt hållas hemligt

Lainaus

– Att vi lyckats bra med rekryteringen bevisas av att alla statsministrar på senare tid hunnit bli medlemmar innan de utnämndes. Också alla försvarsmaktens kommendörer blev medlemmar långt innan de befordrades.

Finlands presidenter har däremot inte blivit medlemmar – efter Urho Kekkonens dagar.

Ovat olleet onnekkaita kun ovat onnistuneet rekrytoimaan kaikki pääministerit riveihinsä. Presidenttejä kerhossa ei tätä nykyään tehdä.

Keskiviikkokerho tekee poliittiset linjaukset päätoimittajien ja talouspoliittisten salaisena kabinettina ja tämäkin ohjelma on osa niitä linjauksia oikeiston valtapolitiikan manipulaatiokoneistossa.

Epäjournalistinen sensuurikin on sen verran kattavaa EU-talousuutisoinnissa ja päätoimittajien valitsemissa johtopäätöksissä että suomalaiset elävät täydellisessä pimeydessä eurokatastrofin ja pankkiirien tuhoisan voitonteon kanssa.

Tietämättömyys on valtaa kun vedotaan omahyväisyyteen mm: ”Emme muuten ole eurooppalaisia” muuta kuin alistumalla Saksan talousterroriin saksan markan eli europolitiikan alle.

Nato-mielipiteenmuokkaus on nyt painostavaa ja hurjaa verrattuna aikaisempaan puolueettomuusperiaatteeseen ja itsenäisyyspuheesee.

Oikeisto paljastaa nyt vanhat militaristiset karvansa ja ajaa Suomea uuteen talvisotaan yhtä päämäärätietoisesti kuin natsienkannattaja ministeri Erkko 1930-luvulla:

Helsingin Sanomien Venäjä-propaganda lähentelee hysteriaa

– Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat on palannut 1930-luvun linjalle.Ulkoministeri ja vt.puolustusministeri Erkko tarjosi 29.6.1939 Saksan yleisesikunnan päällikölle Franz Halderille päivällisen valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Halder oli sitä ennen vastaanottanut pääministeri Cajanderilta Suomen valkoisen ruusun suurristin. Erkko lausui…

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Antsu
#2

Eipä näyttänyt olevan listassa duunarin ystäviä ja sen kyllä nykyään huomaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Jukka Tuunanen
Iloinen
#3

Yritystuet on tehty sellaisikisi, että pienet ja aloittavat yritykset eivät pysty niitä edes hakemaan. Miten aloittava yritys esittää taseen, muutaman vuoden tilinpäätökset, miten tehdään työllisyysvaikutukset jne. Olen tehnyt asiakkailleni noita hakemuksia ja niiden tekeminen on erittäin vaikeaa ja pitää osata vielä kiertää sanonnat: markkinointi, myynti, markkinointitukimus, myynninedistäminen, mainonta jne jne. Sitten pitää esittää laskelmat, jotka osoittavat, että yritys ei saa tukien myötä voittoa aikaiseksi. Jos paperit näyttää tappiota, tukea ei voi myöntää, jos paperit näyttää voittoa, tukea ei voi myöntää…..

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000