Eilen vietettiin maailman syöpäpäivää, kuten sitä tavataan viettää vuosittain aina 4.2. Itse vietin päivää osallistumalla syöpäaiheiseen webinaariin aluevaltuutetuille. Tästä teemapäivästä tekee merkittävän se, että syöpä on maailman yleisin kuolinsyy ja Suomessa syöpään sairastuu elämänsä aikana joka kolmas. Syöpäpäivällä pyritään herättelemään ihmisiä taudin torjuntaan.

Maailmassa sairastuu syöpään vuosittain runsaat 19 miljoonaa ihmistä, joista kuolee noin 10 miljoonaa. Syöpien arvioidaan lisääntyvän noin 25% vuoteen 2035 mennessä, jos torjuntatoimissa ei onnistuta. EU:sta kaavaillaan nyt terveysunionia taudin torjunnan tehostamiseksi. Kerrankin jotain myönteistä EU:n suunnalta! Suomi voi johtaa kehitystä.

Ihmiset voivat torjua syöpää elintavoillaan. Syöpäsairaalan asiantuntijat kannustavat huolehtimaan hyvinvoinnista liikkumalla säännöllisesti, syömään terveellisesti ja kasvispainotteisesti, pysymään normaalipainoisena, välttämään tupakointia ja runsasta alkoholinkäyttöä, suojautumaan auringolta sekä osallistumaan kansallisiin seulontoihin ja rokotusohjelmiin. Jopa kolmannes syöpätapauksista olisi torjuttavissa elämäntapavalinnoilla.

Toisaalta päättäjät voivat panostaa syövän tutkimukseen, diagnostiikkaan ja hoitoon sekä syövälle altistavien ympäristötekijöiden poistamiseen. Uusien hyvinvointialueiden tulee panostaa syövän torjuntaan siten, että Suomi säilyy tässä maailman kärkimaana. Tarvitaan riittävästi rahoitusta tutkimukseen, joten tutkimusrahoituksen leikkaukset on peruttava.

Toisaalta perusterveyspalveluiden vahvistaminen on myös avainroolissa, koska syövät havaitaan yleensä perusterveydenhuollossa. Syövästä selviämisessä varhainen diagnoosi on ratkaisevan tärkeää. Syöpädiagnoosit saadaan kuitenkin usein liian myöhään etenkin, jos potilaalla ei ole erityisiä riskitekijöitä. Kannattaa siten ottaa periaatteeksi, että jos vähänkin epäilee syöpää, lähtee selvittämään asiaa, koska kyse voi olla elämästä ja kuolemasta. Hoidossa on huolehdittava toisaalta siitä, että uudet, kalliit ja vaikuttavat lääkkeet saadaan nopeasti potilaille sekä erikoissairaanhoidon riittävästä kapasiteetista, syövän esiintyvyyden kasvu ennakoiden.

Ympäristön riskitekijöihin pyritään EU:ssa puuttumaan kemikaalistrategialla ja ilmanlaatudirektiiveillä. EU:ssa on tunnistettu 50 riskikemikaalia ja lisäksi hormonihäiriköitä, joista EU:ssa on asetettu vain puoleen raja-arvot. EU:n ruokaohjelma on tässä keskeisessä roolissa, koska torjunta-aineiden ja lisäaineiden epäillään osaltaan altistavan syövälle.

Onneksi syöpätutkimus ja syöpähoidot ovat harpanneet eteenpäin viimeisen 40 vuoden aikana jopa niin, että syöpäjärjestöissä pohditaan jo, onko syöpä enää tappava tauti vuonna 2035. Edistysaskeleet ulottuvat tutkimuksesta seulontojen monipuolistamiseen, diagnostiikkaan ja lääkehoitoon. Nykyisellään Suomessa on kymmenen vuotta taudin toteamisen jälkeen elossa 64 % naisista ja 61 % miehistä, mikä on maailman kärkituloksia. Korona on toisaalta taannuttanut kehitystä, kun resursseja on ohjattu koronan torjuntaan ja diagnoosit ovat sen vuoksi henkilöstöpulassa vähentyneet.

Nyt on aika kuroa kiinni koronan vuoksi taantunut kehitys ja jalkauttaa EU:n syöväntorjuntastrategia Suomessa mahdollisimman vaikuttavasti. Panokset on laitettava taudin ennaltaehkäisyyn, varhaiseen diagnostiikkaan ja tehokkaaseen hoitoon. Naispäättäjät painottivat webinaarissa kovasti myös syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä psykososiaalista tukea. Se ei saa kuitenkaan olla pois taudin torjunnan resursseista.

Tee itsellesi palvelus ja katso Yle Areenasta ikimuistoinen, kirurgin vetämä sarja ”Miten välttää syöpä”! Huomenna, 6.2. odottaakin sitten jo seuraava iloinen teemapäivä – nimittäin silpomisen vastainen päivä. Somaliassa 98% naisista ja tytöistä on edelleen silvottu valistustyöstä huolimatta. Toisaalta Suomen World Visionin hankealueella Keniassa tyttöjen pimppien silpominen on laskenut 98%:sta 30%:iin. Afrikassakin maissa on eroja.