Naisten miehiä pienemmät tulot on eräs kestopuheenaiheista. Nyt sekä Helsingissä, että Espoossa on kuitenkin aikomuksia leikata kotihoidontuen kuntalisiä. Pienituloiset naiset jäävät tutkitusti hoitamaan lapsiaan kotona pisimpään, joten leikkaus kutistaa jo ennalta kaikkein pienituloisimpien naisten tilipusseja. Kotihoidontuen leikkaajat otaksuvat varmasti, että naiset menevät töihin, kun kotihoidontukea leikataan ja kartuttavat mukavasti Suomen verokirstua.

Tiedän kuitenkin omalta kohdaltani, etten olisi vienyt lastani kaksivuotiaana päiväkotiin, vaikka kotihoidontuki olisi leikattu kokonaan. Itselleni on tärkeintä varmistaa lasteni hyvinvointi ja tuon ikäiselle taaperolle voisi kuvitella soveltuvan ainoastaan osapäiväisen perhepäivähoidon.

Joka viidennellä lapsella Suomessa puheen kehitys on viivästynyt syystä tai toisesta. Suuren lapsiryhmän, jossa pienet lapset saavat aika vähän henkilökohtaista huomiota voi kuvitella olevan eräs mahdollinen syy kehityksen viivästymiselle. Erityislasten osuus on meillä kasvussa.​ Sosiologian professori Jani Erolan mukaan lasten väliset kehityserot voivat olla suuria ja toiset lapset ovat valmiimpia päiväkotiin kuin toiset.

Kotihoidontuen leikkaukset tuskin tuovat säästöjä, koska kotihoidon tuet ovat jo nyt vaihtoehtoisia tukia, kuten työttömyystukea ja toimeentulotukea niukemmat. Lapsia hoitavat voivat siirtyä käyttämään näitä tukia, kuten monet käyttävät nykyäänkin.

Kotihoidontuen leikkaukset ovat myös selkeästi epäreiluja sikäli, että lastenhoidon tuet ovat vähäisemmät kuin päivähoidon kustannukset. Kun yleensä pienituloiset, vähän veroja maksavat jäävät hoitamaan lapsiaan pidempään, kotihoito tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin päivähoito näiden perheiden kohdalla.

Kotihoidontuen leikkauksilla halutaan paitsi naiset töihin – ja etenkin heikosti työllistyvät maahanmuuttajanaiset, niin toisaalta myös lapset tasa-arvoisesti ohjatun pedagogiikan piiriin. Alle kolmivuotiaille lapsille riittää kuitenkin, että he ovat vain joitakin tunteja ohjatussa kehitystoiminnassa mukana. Pienelle lapselle tärkeintä on vuorovaikutus läheisen aikuisen kanssa. Näin ollen lapset voidaan ohjata päiväkerhoihin, joita kehitettäisiin päiväkotien toiminnan suuntaan. Päivän pituudeksi neljä tuntia ja kehittäviä tehtäviä eväiksi kotiin.

Paineet päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamiseksi ovat jo nykyään suuret pääkaupunkiseudulla väestön kasvaessa vauhdilla ennen kaikkea maahanmuuton seurauksena. Näitä epäterveitä paineita ei saa lisätä entisestään hamuamalla kotihoidostakin kaikki pienet lapset päiväkoteihin.

Eräs hyvin keskeinen syy kotihoidon tukien leikkaushaluille on kuitenkin Suomen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikka. Heikosti työllistyvät maahanmuuttajaäidit halutaan töihin. Esimerkiksi Espoon toimeentulotuen asiakkaista on maahanmuuttajia jo 40 % ja osuus kasvaa nopeasti. Odotettavissa oleva Espoo-lisän leikkaus on vasta alkua muidenkin sosiaalitukien leikkauksille, joihin nykyinen maahanmuuttopolitiikka väistämättä johtaa.

Toisaalta maahanmuuttajalapset halutaan varhaisessa vaiheessa oppimaan suomen kieltä päiväkoteihin. Kotona he eivät suomea kuule. Omasta mielestäni suomalaista yhteiskuntaa ei saisi koskaan muuttaa maahanmuuttajien vuoksi. Tulijoilla on vastuu integroitua itsenäisesti.

Mutta kuinka leikkaus vaikuttaisi suomalaisten romahtaneeseen syntyvyyteen?

Vaaliteemoihini ja muihin ajatuksiini voi perehtyä tuoreilla kotisivuillani: www.hennakajava.fi