Eduskunnassa valiokunta ehdottaa muutosta, jolla mahdollistetaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeaminen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä. Kyseessä olisi muutos nykyiseen, sillä rauhoituksesta poikkeaminen alueellisen kiintiön perusteella on nykyisellään mahdollista ainoastaan poronhoitoalueella.

Jätetään etenkin ilves ja karhu pois tappolistalta. Suuria maaeläimiä saa jo ampua, jos ne uhkaavat porotaloutta.

Etenkään ilvestä ei kai kukaan pelkää. Karhulla puolestaan on paikkansa suomalaisten sydämissä Suomen kansalliseläimenä, joka valittiin tähän asemaan vuoden 1985 yleisöäänestyksessä. Karhulla on meille suuri kulttuurinen merkitys perinteisesti. Niitä on Suomessa kuitenkin alle 3 000. On myös syytä huomata, että karhukantaamme eivät enää täydennä samalla tavalla itärajan takaa tulevat karhut kuin ennen itärajan osittaista aitaamista.

Ilveksiä, omillansa toimeentulevia suomalaisia on meillä noin 3 000, kun kotikissoja on vähintään 690 000. Kyllä meidän täytyy kunnioittaa uljasta, Suomen ainoaa kissaeläintä, vaikka se onkin omillaan toimeentuleva, eikä ihmisen alamainen. Jos ilves joskus popsiikin irralleen päästetyn kissan suihinsa, pelastaa se silloin todennäköisesti lukuisia lintuja kuolemalta, sillä Suomen Bird Lifen mukaan irralleen päästetyt kissat tappavat Suomessa jopa kaksi miljoonaa lintua vuosittain: BirdLife Suomi | Rauha linnunpoikasille – BirdLife muistuttaa lemmikinomistajien vastuusta Samalla Suomen pesimälinnusto hupenee nopeasti: Jo kolmannes Suomen linnuista uhanalaisia | Verkkouutiset

Hallituksen suunnitelmat ilvesten ja karhujen tappamisen helpottamisesta eivät ole omiaan nostamaan ainakaan meillä Espoossa hallituspuolueiden kannatusta. Espoolaisille luontoarvot ovat olleet valtuustokaudesta toiseen toiseksi tärkeimpiä heti turvallisuuden jälkeen. Täälläkin on ilveksiä ja ihmiset toivovat sellaista onnenpotkua, että pääsisivät joskus näkemään tupsukorvan. Ilvestä ei pidetä vihollisena kissojen vuoksi, koska ilvestä pidetään aivan oikein Suomen alkuperäisasukkaana ja kissaa vieraslajina. Harva on täällä niin ajattelematon, että päästää kissan luontoon ilveksen syötiksi. 

Arvostamme täällä etelässä luontoa ja sen varassa eläviä eläimiä varmasti paljolti siksi, että joudumme taistelemaan asukkaiden kanssa jatkuvasti lähiluonnon puolesta liiallista rakentamista vastaan. Luonnon eläimiä näkyy harvoin, mutta erityisesti kerrostaloissa koiria on usein jo liikaakin yksin pitkiä päiviä ahtaissa kerrostalokopeissa, missä ne ymmärrettävästi toisinaan häiritsevät naapurustoa.

Omien kyselyideni perusteella vaikuttaa siltä, että meidän perussuomalaisten suhtautuminen täällä Espoossa niin luonnonvaraisiin kuin turkistarhojenkin eläimiin on niitä yksilöinä arvostava siinä, missä koiria ja kissojakin arvostetaan. Tämä on ainoa johdonmukainen tapa suhtautua henkisiltä ominaisuuksiltaan saman kehitystason eläimiin.

Kun kyselin viime kauden kahdeksalta valtuutetultamme kantaa turkistarhaukseen, 5/8 vastasi kannattavansa sen lopettamista. Toisaalta on myönnettävä, että asiaa ei pidetty täällä erityisen tärkeänä. Itse pidän muiden, erityisesti korkealle kehittyneiden nisäkkäiden reilua kohtelua keskeisenä asiana jo siitäkin syystä, että se, miten kohtelemme heikompia ja muita eläinlajeja, määrittelee paljolti arvomme lajina muiden joukossa.

Laajassa kuvassa on hyvä tiedostaa, että kaikkien nisäkkäiden biomassasta maapallolla enää 6% on luonnonvaraisia eläimiä, kun 94% on ihmisiä, hyödynnettäviksi kasvatettavia eläimiä ja lemmikkejä: The Weight of Responsibility: Biomass of Livestock Dwarfs That of Wild Mammals – Environment | Weizmann Wonder Wander – News, Features and Discoveries

(Olen tällä hetkellä perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja, mutta tämä kannanotto on täysin omani.)