Perussuomalaiset

Henna Kajava

Luonnon monimuotoisuus katoaa nopeasti – miten käy ihmisen?

Luin Juha Kauppisen kirjan ”Monimuotoisuus”, joka käsittelee Suomen luonnon monimuotoisuuden katoamista osana maailmanlaajuista biodiversiteetin hupenemista. Opus käsittelee monimuotoisesti ja syvällisesti mitä keskeisintä globaalia ongelmaa, joten tässä pureskellaan hieman sen sisältöä.

Kasvi- ja eläinlajit ovat kehittyneet miljoonien vuosien kuluessa, mutta ihminen on vaarassa hävittää suuren osan lajeista vain kymmenissä tai sadoissa vuosissa. Kauppisen kirjan mukaan pelkästään vuoden 1990 jälkeen maapallon erämaa-alueista on hävitetty kymmenesosa (viittaus Science-lehdessä julkaistuun tutkimukseen). Yllättävän usein suojellutkaan alueet eivät ole turvassa. Jos riittäviin toimiin ei ryhdytä, häviämiskierre jatkuu Kauppisen mukaan, kunnes ollaan nollassa, koska eliöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja riippuvaisia toisistaan ekosysteemeissä. Kauppinen on kehityksen ja sen huolestuttavuuden suhteen oikeassa, mutta eivät luonnonvaraiset kasvi- ja eläinlajit varmasti hupene kokonaan, koska osa on generalisteja, ”joka paikan eliöstöä”, jotka hyötyvät muiden lajien sukupuutoista. Toisaalta ihminen saattaisi selvitä luonnon tuhoutumisesta, sillä suunnitteleehan ihminen muuttoa Kuuhunkin, jossa aikoisi pärjätä ilman luonnon ekosyysteemejä. Proteiiniravintoakin ollaan saatu kehitettyä vastikään ilmasta. Mutta kuinka suuren ihmismäärän maapallo pystyisi elättämään ilman toimivia luonnon ekosysteemejä? Varmasti mitättömän vähäisen nykyiseen väestömäärään nähden. Elämisen laatu romahtaisi mitä ilmeisimmin aika alhaiselle tasolle. Masennus on jo nyt yleisin kansantauti Suomessa – varmasti pitkälti ihmislajille luonnottoman elämänmallin seurauksena – kuinka sen merkitys räjähtäisi, jos luonto tuhotaan lähes kokonaan maapallolta!

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat ennen kaikkea elinympäristöjen tuhoaminen ja pirstominen sekä ilmastonmuutos, jossa lämpötila uhkaa nousta kymmenisen kertaa nopeammin, ja kiihtyessään jopa 65 kertaa nopeammin verrattuna lämpenemisnopeuteen viime jääkauden lopulla (kirjassa viitataan Science-lehden artikkeliin). Eliöiden on vaikeaa ehtiä reagoida näin nopeaan muutokseen. Suomen kaltaisessa vähäväestöisessä maassa, jossa luontoa on tiheään asuttuun Länsi-Eurooppaan verrattuna vielä paljon jäljellä, elinympäristöjen suojeluun panostaminen on kuitenkin ensisijaista hiilineutraaliustavoitteisiin verrattuna. Monesti osa porukasta täällä väittää, että meillähän metsää riittää, ei pitäisi olla valittamista, mutta silloin ei tiedä toimivista ekosysteemeistä, eikä luonnosta mitään.

Yleensä talousmetsät ovat lajistoltaan köyhiä ja siksi myös haavoittuvaisia. Ekosysteemin vakaus liittyy tutkimusten mukaan sen monimuotoisuuteen. Eläin- ja hyönteislajisto eivät niissä juuri viihdy vierailevia puuntaimien rouskuttajia lukuun ottamatta. Esimerkiksi linnuille ne eivät sovellu, koska ne ovat liian aukeita, jolloin petolinnut nappaavat pikkulinnut helposti. Pölyttäjät taas ovat erikoistuneet eri kasvilajeihin, joita yksipuolisista talousmetsistä ei löydy.

Metsät ovat tietenkin suomalaisille tärkeä vientituote, mutta ihmiselle on pitkässä juoksussa edullisinta huolehtia, että luonnontilaisia metsiä olisi riittävästi talousmetsien lomassa. Ilmaston lämmetessä talousmetsiin iskevät entistä helpommin myös tuholaiset, kun niissä ei ole petohyönteisiä ja lintuja kurin pitäjinä. Saksassa onkin tutkittu, että sekametsät ovat taloudellisesti kannattavimpia, koska ne eivät ole yhtä haavoittuvia olosuhdemuutoksille kuin yhden puulajin monokulttuurit. Metsissä pitäisi olla myös kaikenikäisiä puita. Vanhoja talousmetsiä kuusineen on kuitenkin hakattu paljon viime vuosina, koska nykyään suositellaan hakkaamaan koko metsikkö, jos sieltä löytyy kirjanpainajia. Talousmetsistä juuri nämä vanhat ovat lajistoltaan monimuotoisimpia. Näin monimuotoisuuden tuho kiihtyy entisestään.

Moni kuitenkin ajattelee, että onhan laajan Suomen pinta-alasta suojeltu 10 % – ihan mukavasti. Eliölajien monimuotoisuuden ja säilymisen kannalta on kuitenkin oleellista, missä suojelualueet sijaitsevat. Suojelu on painottunut niukkalajisempaan Pohjois-Suomeen, jossa kasvukausi on lyhyempi ja luonnon taloudellinen hyödynnettävyys heikompaa. Etelä-Suomessa luonnontilaisia metsiä on Kauppisen mukaan vain noin 1-3% pinta-alasta. Lisäksi suojelualueetkaan eivät ole turvassa hävitykseltä. Esimerkiksi ulkomaiset kaivosyhtiöt saavat yhä temmeltää vapaasti maassamme malmia etsien ja kaivosvarauksia tehden, myös luonnonsuojelualueilla. Myös pohjoisen suojelualueet ovat Kauppisen mukaan joutuneet suureen vaaraan vuosituhannen vaihteesta lähtien. Metallien kysynnän ennakoidaan kasvavan räjähdysmäisesti. Paradoksaalisesti uusiutuvan energian akut ja tuulivoimalat ovat eräs syy tähän kasvuun.

Ongelmana on tyypillisesti myös suojelualueiden suppeus. Suojelualueet ovat usein niin pieniä, etteivät ne kykene ylläpitämään lajistoa pitkällä aikavälillä, koska uhkana on sisäsiittoisuus tai paikallisia populaatioita kohtaava yllättävä satunnaisvaihtelu, joka hävittää populaation. Suuret pedot vaativat myös laajoja, yhtenäisiä suojelualueita säilyäkseen. Suojelualueita on toki pyritty verkostoimaan jo pitkään viheryhteyksillä, mutta tämä ei selvästi riitä. Kauppisen mukaan esimerkiksi Etelä-Suomen soiden perhosten populaatiot tulevat katoamaan heikon kytkeytyneisuuden vuoksi. Suojelualueiden ympärille tulisi jättää myös laajoja suojavyöhykkeitä, jotta lajisto niissä säilyisi.

Lajiston monimuotoisuuden kannalta tärkeinä elinympäristöinä mainitaan kirjassa myös niityt ja suot. Niityt ovatkin myönteinen esimerkki ihmisen toiminnasta – perinteisessä maataloudessa – joka on edesauttanut Jääkauden vetäytyvän jään perässä Suomeenkin saapuneita lajeja selviytymään maassamme. Alunperin niittyjen ja ketojen lajit ovat eläneet jo mammuttien ja muiden ruohonsyöjien laidunruohostoilla, joten ne eivät ole ihmisen aikaansaannosta ja siten jollain tapaa keinotekoisia ja vähempiarvoisia. On tutkittu, että pölyttäjät ovat moninkertaisesti tuotteliaampia luonnonkukissa ahkeroidessaan kuin istutettuja kukkia pölyttäessään. Niittyjen lajisto pölyttäjineen on kuitenkin hupenemassa, kun karja teljetään sisälle, eikä sitä enää yleensä päästetä laiduntamaan.

Soiden kuivattaminen ja niiden lajiston uhanalaistuminen on kirjan mukaan surullinen luku Suomen historiassa. Suomessa soista on LUKE:n (Luonnonvarakeskuksen) mukaan ojitettu sentään vain noin 60 %, mutta maailman kosteikoista on hävitetty lähes 90 % vain kolmessasadassa vuodessa. Juha Kauppisen mukaan Suomen soille kaivettiin 1900-luvun jälkipuoliskolla ojia niin paljon, että niitä pitkin pääsisi kaksi kertaa Kuuhun ja takaisin. Ojitustrendi oli huono idea, koska suot osoittautuivat kuivattuina metsätaloudelle heikkotuottoisiksi ja kuivaus tuhosi soiden turpeen sekä niiden kasvit ja eläimet. Lisäksi kun suot eivät toimineet enää veden varastoina, seurasi tulvia, ja toisaalta kuivina kesinä vesiuomat kuivuivat ilman soiden tihkuttamaa vettä niihin. Uudisojituksia ei enää tehdä, mutta ennallistamista on ollut jonkin verran. Ennallistaminen ei Luken vanhemman tutkijan Juha-Pekka Hotasen mukaan ole kannattavaa, koska kuiva metsämaa on ennallistettua suota tehokkaampi hiilinielu. Juha Kauppinen sen sijaan kannattaa ennallistamista ja kritisoi sitä, että Suomen luontoa tarkastellaan nykyään ennen kaikkea hiilinielujen näkökulmasta, vaikka hänen mukaansa suon lajirikkaus ei ylläkään enää lähelle luonnontilaisen suon tasoa. Niinhän se on, ettei Suomen mittaluokan päästöjen valossa Suomen luonnon ensisijainen tehtävä voi olla toimia hiilinieluna.

Virtavesien liiallinen patoaminen vesivoiman käyttöön ja muut vesiesteet, kuten huonosti suunnitellut siltarummut ovat osaltaan tuhonneet luonnon monimuotoisuutta. Luonnontilaisista joista ja puroista on jäljellä enää muutama prosentti. Kalakannat ovat samalla vähentyneet, vaikka kalan syönti on lisääntynyt. Paljon suurempi osuus virtavesistä olisi tullut jättää rauhaan. Onneksi nyt on käynnistetty laajamittaisia virtavesien ennallistamishankkeita mm. WWF:n toimesta. Kyllä sähköä saadaan tarpeen vaatiessa fiksummista energianlähteistä kuin virtavesistä.

Suomen luonnon monimuotoisuus on niin ihmislajin säilymisen kuin elämän mielekkyydenkin kannalta niin tärkeä asia ja sen merkittävä, tahallinen tuhoaminen niin raskas synti, että on syytä nostaa tikun nokkaan myös suurta tuhoa aikaansaanut poliitikko. Sellainen on kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen. Hän päätti vuonna 2014 soidensuojelun täydennysohjelman keskeyttämisestä heti ympäristöministeriksi päästyään. 70 000 hehtaaria uhanalaisia suotyyppejä tai soita uhanalaisine lajeineen jäi suojelematta. Monet näistä on sittemmin avohakattu tai turveyhtiöt ovat aloittaneet niillä turpeennoston. Sanni Grahn-Laasosen elämäntyöllä tuskin tulee olemaan nettopositiivista vaikutusta.

Suomessa kadonneiksi havaittuja lajeja on 312. Uhanalaisia sekä silmälläpidettäviä lajeja, jotka ovat matkalla kohti häviämistä – koska käännettä parempaan tapahtuu harvoin – on tuhansia. Lisäksi lajien paikallisia populaatioita paikallisiin olosuhteisiin erilaistuneine geenistöineen on hävinnyt monin verroin enemmän. Tällä on merkitystä esimerkiksi siinä, että monet lajit on todettu vaikeiksi tai mahdottomiksi palauttaa alueille, joilta ne ovat hävinneet. Esimerkkeinä kirjassa ovat taimen ja perhoset. Paikallisten taimenyhteisöjen geenistöjen eriytyminen näkyy myös ulospäin niiden nahkan pilkuista. Käyttäytymisessä eräs oleellinen ero niillä on se, että osa populaatioista vaeltaa ja osa ei.

Lentävät lajit pystyvät yleensä pitämään pintansa muita lajeja paremmin, koska ne voivat siirtyä sujuvammin uusille alueille. Kuitenkin Suomen linnuistakin jo yli kolmannes on uhanalaisia. Esimerkiksi hömötiainen on hävinnyt järkyttävän nopeasti. Se luokiteltiin vaarantuneeksi vuonna 2015, mikä ärsytti monia, koska lintua pidettiin yleisenä. Väheneminen oli kuitenkin niin nopeaa, että vuonna 2019 hömötiainen luokiteltiin jo erittäin uhanalaiseksi. Miltä tuntuisivat keväät ja kesät ilman lintujen laulua? Linnut syövät myös ahkerasti metsien tuholaisia, kuten kirjanpainajaa. Juha Kauppisen nuoruuden seikkailuihin houkutellut kultasirkku katosi Suomesta ja koko EU:sta 90-luvun jälkeen, mutta tässä olivatkin syyllisiä lähinnä maailman eläimistöstä piittaamattomat kiinalaiset, jotka raukkamaisuuttaan ja typeryyttään viitsivät syödä näin pieniä eläinproteiinin lähteitä. On myös muita maita, kuten Ranska, jotka massamurhaavat syötäviksi pikkulintujamme.

Biodiversiteetin suojelu ei toimi riittävästi myöskään siksi, että suojelutoimet ja luontoystävällinen metsänhoito yksityismetsissä on jätetty vapaaehtoisuuden varaan. Tämä kertoo siitä, kuinka lajiston suojelun arvoa ihmiselle sekä taloudellisesti että luontoon kytkeytyvän ihmislajin elossa säilymisen kannalta ei ymmärretä, vaan lajiston monimuotoisuuden suojelua pidetään usein lähinnä vain esteettisenä, hyvien ihmisten puuhasteluna.

Suomelle metsäteollisuus ja metsätuotteiden vienti on tietenkin taloudellisesti tärkeää. Rajansa kuitenkin hakkuumäärilläkin, joita ollaan jatkuvasti kasvattamassa. Metsistämme hakattiin vuonna 2019 Luke:n mukaan runkopuuta 73 miljoonaa kuutiometriä. 80 miljoonaa kuutiota pidetään ylärajana, jonka jälkeen hakkuiden haitat voivat kasvaa liian suuriksi hyötyihin nähden. Teollisuus on kuitenkin hahmotellut omassa ilmastovisiossaan, että hakkuutason pitäisi olla aluksi 80 miljoonassa kuutiossa ja nousta 2030-luvun alkupuolella lähelle 90 miljoonaa kuutiota.

Suomi on valitettavasti kaivosteollisuuden ohella metsäteollisuuden banaanitasavalta, joten puuaines myydään selluna ja muuten vähän jalostettuna ulkomaille huonolla hinnalla. Sellun vienti Kiinaan kasvaa nopeiten ja siellä Suomen metsistä tehdään mm. alehintaista paskapaperia. Puolet Suomessa hakatusta puusta poltetaan ja EU on osaltaan tässä syyllinen bioenergiavaatimuksineen. Tuli mieleen, että onko jo keksitty puutonta veskipaperia ja hetihän netistä sellaistakin löytyi – nopeakasvuisesta bambusta tehtyä. Metsien hakkaamisen paskapaperiksi täytyisi loppua heti! Sitä en ymmärrä, miten korkean teknologian Suomessa ei ole onnistuttu vuosikymmenten saatossa nostamaan hakatun puun jalostusastetta, jolloin siitä saataisiin parempi hinta ja hakkuita voitaisiiin jopa vähentää.

Jos ajatellaan Lappia, jossa uhkat luonnolle ovat varmasti suurimmat, kun suojelualueet painottuvat sinne ja toisaalta kaivosteollisuus on alkanut etsiä aktiivisesti sieltä kaivannaisia, on muistettava matkailun merkitys. Lapin matkailussa liikkuvat isot rahat, ja myös matkailun voi katsoa olevan vientiä, joka tuo valuuttaa ulkomailta. Ihmiset etsivät Lapista luonnontilaista erämaata ja rauhaa. Kaivosteollisuudella matkailualan edellytykset voidaan pilata, jos ei ole strategiaa, jossa näiden intressit yhteensovitetaan niin, että arvokkaat luontoalueet säilytetään. Kauppisen mukaan metallien kierrätystä tulisi vähintään tehostaa ennen kaivosten perustamista luonnontilaisille alueille – tässä olisi vielä paljon pelivaraa.

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus allekirjoitettiin Rio de Janeirossa vuonna 1992, mutta kuten niin usein politiikassa, se on jäänyt lähinnä tyhjiksi tavoitteiksi ja sanahelinäksi. Vuonna 2015 EU:n komissio laati väliarvioinnin tavoitteiden saavuttamisesta ja tulos oli, ettei luonnon monimuotoisuuden katoa ole saatu pysäytettyä ja että tällä tulee olemaan ”merkittävät haitalliset vaikutukset luonnon kykyyn vastata tulevaisuuden yhteiskuntien tarpeisiin”. Eräs syy tuloksettomuuteen lienee, ettei päättäjillä ole ollut rohkeutta puuttua yksityisten maanomistajien intresseihin. Kuten Juha Kauppinen kirjoittaa, esimerkiksi Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden tienestit metsistä ovat vuosittain miljardiluokkaa. ”Heidän suututtamistaan ei ole pidetty poliittisesti mahdollisena.” Siksi ei ole tehty esimerkiksi Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaa, vaan perustettiin Metso, jossa luontoarvoiltaan merkittäviä metsiä voi myydä suojeltaviksi vapaaehtoisesti. Sipilän hallitus leikkasi Metsolta kuitenkin 70% rahoituksesta, jolloin uusien suojelualueiden perustaminen halvaantui. Metson puitteissa suojellut metsät eivät olleet myöskään kovin laadukkaita – muilla suojelualueilla oli uhanalaisten lajien esiintymiä kymmeniä kertoja enemmän.

Juha Kauppisen kirjassa törmää myös yhteen hauskaankin ajatukseen. Hän pohtii, että ihmiset saattavat paheksua vaateliaiden eliölajien nirsoutta: ”Miksi pitää olla nirso? Tällainen ajatus saattaa karata ilmoille, kun tutkija kertoo pitkälle sopeutuneen spesialistilajin vaatimuksista. Miksi olla hankala, miksei vain eläisi monenlaisissa paikoissa?” … Ei kai kukaan oikeasti moralisoi kasveja? 😀

Edelliseen, viihdyttävään kappaleeseen tätä kirjoitusta ei voi kuitenkaan jättää, ettei pyyhi asian vakavuutta pois. Päätetään tämä sen sijaan jonkinlaiseen toiveikkaaseen positiivisuuteen, jälleen kirjan kirjoittajaa siteeraten: ”On helppoa pelastaa luonnon monimuotoisuus ja ihmiskunta. Riittää, kun asettaa kourallisen eliölajeja ihmisen edelle tärkeysjärjestyksessä. Ehdoitta, ilman poikkeuksia. Kaikki muu tulee itsestään, toimivat ekosysteemit, joiden osana itsekin elämme.” Tällä Kauppinen tarkoittanee riittävän harvinaisten lajien suojelua, jotka tarjoavat samalla elinympäristön lukuisille muillekin, myös vaativille lajeille. Kauppinen painottaa kahta avainsanaa luonnon kuluttamisessa, jotka ovat ”kohtuus” ja ”säästäminen”. Luonnon kuluttaminen kohtuudella jopa hyödyttää luonnon monimuotoisuutta. Toisaalta luontoa ei tulisi säästää vain luonnonsuojelualueille, vaan kaikkialla ja koko ajan, kun sitä ei ole pakko hävittää.

(Kirjoitus perustuu biologi Juha Kauppisen kirjaan ”Monimuotoisuus”, 2019. Juha Kauppinen on voittanut sekä kansallisia että kansainvälisiä journalistipalkintoja.)

Osallistu keskusteluun!


22 kommenttia
Nimetön
#1

Tuosta ilmastonmuutoksesta sen verran, että kuinka niitä ilmakehän hiilidioksidipäästöjä oikein mitataan? Nyt kun La Palma tulivuori siellä Kanarian saarilla purkautuu ja tupruttaa sekä hiilidioksidia että kaikenlaista muutakin sekä pikkupartikkeleita jokusen määrän ilmakehään niin minkä maan päästöihin se luetaan? Varmaankin Suomen pitää senkin edestä kiristää ja kuristaa itsemme olemattomiin, koska ilmastonmuutos. Eikä La Palma suinkaan ensimmäistä kertaa purkaudu. Osa tutkijoista väittää, että La Palman purkaus saattaa kestää jopa kolme kuukautta. Ja on niitä muitakin tulivuoria ja maankuoren raoista savua hönkiviä lähteitä, niin että mitenkäs se nyt olikaan se ihmisen vaikutus… Jos kerran tulivuorilla ei ole niin väliä (kukaan ei kykene edes mittaamaan La Palman päästöjä) niin kuinka ihmeessä ihminen on koko ongelman ydin? Eiköhän tässä ajeta vain teknojättien uusia sähkökäyttöisiä tuotteita markkinoille.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

Samaa globalistien ajamaa ilmastomuutoshysteriaa käytetään myös Global DePopulation-agendan eteen päin viemiseksi. Nämä uudet rokotteet eivät edes ole rokotteita vaan geeniterapian välineitä. Missään maassa ei ole kyetty eristämään ao. koronavirusta mikä eristäminen on ehdoton edellytys, jotta rokote voidaan saada aikaan. Jokainen piikin ottanut osallistuu massakenttäkokeeseen, vaikka ei sitä itse ymmärräkään. Jokainen piikin saanut on koehenkilö. Osa saa plaseboa, osa alkuperäistä injektiota ja osa jotakin muuta.
(Riikka Söyring kirjoitti Avoin Mediassa 10.9.2021 artikkelin liittyen Suomen tekemiin sopimuksiin rokotevalmistajien kanssa.)

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#16

Yksi keino hidastaa maapallon väestömäärän kasvua olisi globaalisti laillinen aktiivinen eutanasia. Eutanasiaan ei nykyajassa tarvita mitään lääkäriä tai hoitajaa. Nykyisin eutanasia olisi mahdollista toteuttaa esim. Sarcopodilla, missä kuolemaa haluava menee kopin sisäpuolelle ja laittaa ovet kiinni, sitten painaa napista koneen käyntiin jonka jälkeen koppi täyttyy inerttisellä kaasulla(typpikaasu jos oikein muistan) syrjäyttäen kokonaan hapen kopin sisäpuolelta. Tällöin ihminen kuolee humaanisti ja kivuttomasti. Vastaa suunnilleen nukkumaan menemistä tai kännissä sammumista, mutta sillä erolla että ihminen ei enää koskaan herää uudelleen.
https://www.youtube.com/watch?v=HUp6aowxPTE
Typpikaasu huijaa ihmisen kehoa luulemaan että ilmassa olisi happea, eikä siksi aiheuta ihmisille mitään paniikkireaktiota tai kipua.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#20

HEI. KIITOS 😕 . OLIPAS SE JUMALAN VIIDENNENKÄSKYN VASTAINEN KIRJOITUS TEOLTAAN JA ILMEISESTI, SIINÄ SIELU LÄHETETÄÄN SUORINTATIETÄ HELVETTIIN IKUISEEN KÄRSIMYKSEEN. TUOTA SE ON ❤️ KUN PERKELEEN HENKIVALTA VALTAA IHMISSYDÄMEN, JA PÄÄSEE TOIMIMAAN VAPAASTI. HERRA TUOSTA KAUHEUDESTA, MEIDÄT IHMISET IKIAJOIKSI VAPAUTA. KIITOS 😕 . SIUNATEN, LASSE HIETANEN.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#9

Luonto näyttää nyt, kuka täällä on herra. La Palman purkaus ei ole ainoa, mikä tullaan näkemään, samoista syistä myös muualla purkaukset ovat pian ajankohtaisia, kyse on suuremmasta, kuin vain yhden magmakammion tyhjennyksestä. Jopa Siperiassakin maa alkaa näyttää merkkejä historiallisten tulivuorten heräämisestä, Tiksin lähistön maanjäristys. Alueen supertulivuoret eivät ole vähäinen tekijä, sisältää mannerjalustan hiiliä, joten koko pohjoinen pallonpuolisko saattaa peittyä tuhkaan, ja saattaa olla kohtalon kysymys koko maapallon elämälle. Mitä sitten on monimuotoisuus, metsät katoavat, vai sellaiset eliöt katoavat, joita harva ihminen on edes koskaan käytännössä tavannut? Metsät eivät katoa, saloja riittää, ainakin se tietää, joka käy vaikka marjametsässä tai sienestämässä. Metsät kasvavat päätehakkuisiin ihmisen eliniän, ja kaikki eri tahtiin, aika rauhallista siellä on, jos ei tieten tahtoen halua metsähakkuumaille. 60-80 vuotta metsä saa olla sitten suhteellisen rauhassa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#13

Juuri näin, maapallon elämä ei yksiin puunkaatamisiin lopu, elämä jatkuu jopa ääriolosuhteissa, kiehuvissa rikkihapon kaltaisissa olosuhteissa valtamerien pohjassa, elämästä maapallolla ei päästä eroon. Elämän on sopeuduttava jopa avaruuden olosuhteisiin, jotta elämä yleensä on maapallolle selviytynyt. Ihmismäärän lisääntyessä, jota ei voida estää, muun eliöstön on sopeuduttava ihmisen tarpeisiin, jossa kasvikunnan ja ihmisen yhteiselo on välttämätöntä olemassa olon kannalta. Jos rikki ei sovi ihmiselle, ilman rikkiä kasvikunta ei tule toimeen, kuten ei esim. linnutkaan. Paras rikin lähde on tulivuoritoiminta ja fossiilisten polttamisesta saatava rikki, joka on luonnon oma sekä energiapaketti että ravinnelähde kasvikunnalle, kierrätystä parhaimmillaan, tämä vain on tosi, muu on romantiikkaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Merenpinnan nousu täysin luonnollista
#17

Näin on, Suomessa, kuten muuallakin maailmassa äärimmäisen harva edes ymmärtää, miten tulivuoritoiminta yleensäkään saa voimansa ja etenkin siinä esiintyy säännönmukaisuutta. Tässä nyt lyhyesti; otan tässä yksinkertaisen esimerkin, Baffin Bay merialusta kohoaa johtuen jääkauden aikaisesta painumasta. Ylemmän vaipan isostasiassa massasiirtymiä voidaan rinnastaa joustavaan materiaan jossa itse massa ei liiku, mutta se ”taipuu”, venyy, mutta ei anna periksi, ja palautuu, kun vaikuttava voima, tässä painovoima lakkaa, tässä maapallon keskipakovoima palauttajana. Tuo voima vaikuttaa pääasiassa suoraviivaisesti, kuten Baffin Bayn suora yhteys vaikkapa La Palman saareen ja se alla sijaitsevaan pluumiin ja magmakammioon. Maankohoaminen Baffin Bayssa laskee alustaa pluumin päällä ja paine kasvaa magmakammiossa, josta joku antaa varmasti jossain vaiheessa periksi, tulivuorenpurkaus. Samasta syystä, kun meri väistyy Baffin Bayssa, meri siirtyy muualle valtameriin, ja nostaa merenpintaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ilmastohätä ei tunne merenpohjan laskua
#21

Suoraviivaisesti laskee merenpohja myös Tyynenmeren seuduilla, kuten lähempänä New Yorkin edustalla, luonnollista ylemmän vaipanmuotoutumista ja palautumista. Tyynenmeren pohjukassa Beringinsalmessa merenpohja nousee, ja kaiketi palaa kuivaksi kannakseksi, joka aiheuttaa merenpinnan nousua, oikeasti siis merenpohjan laskua. Välimerialtaan kuivaminen historiassa on nostanut valtamerien pintaa peräti 24 metriä, joten pidetään Gibraltarin salmi auki hintaan mihin hyvänsä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#22

Suomessa ei ole geologeja, jotka asian edes ymmärtää, hääräävät malmien kimpussa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#2

HEI. KIITOS 😕 HENNA KYSYMÄSTÄ. IHMISIEN, KÄY VAIN KAHDELLA LAILLA: MIKÄLI TUNNET RAAMATUN KERTOMUKSIA, TOISEN OSAN IHMISISTÄ ❤️ KÄY, KUIN ❤️🦊 JUUDAS ISKARIOTIN, JA TOISENOSAN IHMISKUNTAA: KUIN ❤️🦊 JEESUKSEN ❤️ KRISTUKSEN: MENEE TAIVAAN 👼❤️❤️❤️❤️ KIRKKAUTEEN. EI SE SENKUMMEMPAA OLE: KOSKA ISÄMME, ON ❤️ ASIAT NÄIN SUUNNITELLUT, JA POIKA TOTEUTTANUT, NÖYRÄNÄ MIEHENÄ. KIITOS 😕 . SIUNATEN, LASSE HIETANEN.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

”Suomi on valitettavasti kaivosteollisuuden ohella metsäteollisuuden banaanitasavalta, joten puuaines myydään selluna ja muuten vähän jalostettuna ulkomaille huonolla hinnalla.”

Nyt ei kirjoittaja ole tehnyt kotiläksyjä eikä faktantarkistusta kunnolla.
Metsäteollisuuden tuotteet ovat heti kakkossijalla kemian teollisuuden tuotteiden jälkeen Suomen vientitilastoissa. Tässä viennin arvot vuodelta 2020:

Kemian teollisuuden tuotteet 10 619 milj.EUR
Metsäteollisuuden tuotteet 10 273 milj.EUR

Ja nimenomaan sellusta saa hyvän hinnan! Eihän Suomen kannata sellutuloja jättää ottamatta, jos kerran sellulla on kysyntää. Muut maat eivät hyväksy sitä, että vain Suomessa tehdään esim. wc-paperia ja muut sitten ostavat sitä meiltä. Ei, sellu on erittäin korkeatasoinen ja vaativaa valmistusta edellyttävä tuote, ei siis lainkaan mitään yksinkertaista puumössöä. Metsä ovat uusiutuvia ja Suomessa on metsienhoito erittäin korkealla tasolla.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#7

Tässä on juuri se ongelma, että ns. luonnonsuojelijat yksinkertaistavat agendansa eivät edes halua ajatella mitään kuplansa ulkopuolista asiaa saati tarkistaisivat faktoja väitteidensä taustalla. Yhteiskuntamme on kokonaisuus, jonka tasapainoa on vaalittava. Aktivismi on useinmiten fanaattista yksisilmäistä oman ideologian nostamista muiden yläpuolelle, mutta kyllä siinä aktivistillekin tulee nälkä, jos Suomi menettää vientitulonsa ja maatalous lopetetaan, koska ilmastonmuutos. Ihan pelkillä iduilla ja kannabiksella ei elä; ja täytyythän niitäkin viljellä jossakin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Vihreitä voi vain sääliä
#14

Vihreät ovat menettäneet täysin itsehallintansa kun tekivät ruoantekemisestä ilmastohaitan. Vihreitä ei voi muuta kuin sääliä, puhdasta ruokaa saa kaupasta ja puhdasta sähköä pistorasiasta, mutta ruoanviljely se vasta saastaista onkin, siitä heti eroon:)

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#8

Kommentoit asiaa, jota et edes pyri ymmärtämään. Olet varmaan persu, joten et edes kykene ymmärtämään.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#12

HEI. KIITOS 😕 NIMETÖNKIN. SINUSSA TULEE MIELEENI NÄYKKIVÄ HEVONEN. TIEDÄTKÖ MILLAINEN, SE ON ❤️? MIKÄLI ET TIEDÄ, JA TUNNE: TOIVOISIN, ETTÄ VEISIT KÄSIVARTESI HIHAN, LÄHELLE SEN KOOKKAITA HAMPAITA: TOIVON JA RUKOILEN , ETTÄ OPPISIT TUOTAKAUTTA: ”HEVOSKAUTTA” YMMÄRTÄMÄÄN, VÄHÄN PAREMMIN ITSEÄSI: KOSKA NYT OLET ❤️ KUIN ❤️ 🦊 HIASTA KIINNITAVOITTELEVA, KIUKKUINEN HEVONEN. KIITOS 😕. SIUNATEN, LASSE HIETANEN.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#18

HEI. KIITOS 😕 NIMETÖNKIN, KUN MUISTUI LISÄASIA TUOSTA HEVOSESTA, JA ON ❤️ NIIN KIVA YSTÄVÄLLE KIRJOITTAA: TUO TUOLLAINEN HEVONEN SAMANAIKAISESTI LUIMISTELEE: VETÄÄ PITKÄT KORVAT TAAKSEPPÄIN, JA ON ❤️ TODELLA HARMISTUNEEN OLOINEN. ME, EMME SINUNKANSSASI PYSTY TUOLLAISEEN ESITYKSEEN, MEIDÄN ❤️ KORVAMME PYSYVÄT PYSTYSSÄ, EMME VOI NIILLÄ TUNNETILAAMME PALJASTAA, SIKSI JOUDUMME OTTAMAAN RAKKIKOIRAAVUMMEKIN ”TEATTERIIN” MUKAAN. KIITOS 😕 . SIUNATEN, LASSE HIETANEN.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#15

Aha, nyt meni viherpiiperöllä solvaamisen puolelle, kun ei pysty faktoja kommentoimaan. Olet varmaan aika tyhmä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#19

HEI. KIITOS 😕 NIMETÖNKIN. MIKÄLI MINULLE KIRJOITAT : VIHERPIIPERÖLLE. VAIKKA KUNNON NIMIKIN ON ❤️ : OLEN ITSESSÄNI ERITTÄIN TYHMÄ, JA SIKSI TARVITSENKIN SYDÄMEENI, JEESUKSEN ❤️ KRISTUKSEN. KIITOS 😕 .

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#11

Suomalaisten metsäteollisuuden tuotteiden jalostusaste on varsin matala. Huomioiden varsinkin mahdollisuutemme kehittyneenä valtiona. Tämä on fakta, ymmärtää persu asiaa tai ei.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#4

HEI. RAKAS HENNAKIN. ÄLÄ SURE SELLAISIA ASIOITA, JOITA EI TARVITSE SURRA: OTAPPAS SINÄKIN TODESTA RAAMATUN SANA, JA ALA ELÄMÄÄN ❤️ USKOVAN IHMISEN ELÄMÄÄ: JOKA USKOO JEESUKSEEN KRISTUKSEEN, NIIN KAIKKI RIITTÄÄ, MIKÄÄN EI LOPU KESKEN, JA SINÄKIN ALAT ”MUTUSTELEMAAN”, TÄTÄ TOISTAKIN LEIPÄÄ: MATT. 6:33,34, JOKA VIE MEIDÄT, MEIDÄN OMA RAKKAIDEMME LUO, SINNE IANKAIKKISEEN HYVÄÄN ELÄMÄÄN ❤️. KIITOS 😕 . SIUNATEN, LASSE HIETANEN.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Tyytyväinen
#5

Henna , ym.minä ottaisin vähän varauksella nämä , kirjoitukset missä puhutaan , 1000000 vuosista ?! Jos ajatellaan , koskas Luojamme on ne , luonut ??! Onko Luoja tarvinnut , siihen luomiseen , niin paljon aikaa ?!?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#10

HEI. KIITOS 😕 TYYTYVÄINEN NIMETÖNKIN. TULEN KANSSASI SAMALLE PUOLELLE, IHMETTELEMÄÄN TUOTA VUOSILUKUASIAA, ETTÄ EIKÖHÄN SE OLE, VAIN MEIDÄN OMA ❤️ IHMISTEN TEHOSTEASIA, SANOA SUURIA VUOSILUKUJA, KUN JUMALALLE ON ❤️ YKSI PÄIVÄ, KUIN ❤️🦊 1000 VUOTTA, JA 1000 VUOTTA, KUIN ❤️🦊 YKSI PÄIVÄ. TUNTUISI TOTAKAUTTA: VÄHÄN TOISAALTA, KUIN ”SAMANTEKEVÄ” JUTTU. TEKO ON ❤️ SE TÄRKEIN. KIITOS 😕 . SIUNATEN, LASSE HIETANEN.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000