Monelta suuntaa kuuluu ikäviä, on koulu- ja työpaikkakiusaamista. Tällä kertaa olen melko läheltä joutunut seuraamaan millaista työpaikkakiusaamista, ajojahtia ja vainoa on olemassa ja sen on joutunut omin silmin näkemään. Tuntuu, että oma sielukin siinä repeää kun on kynnetön puolustamaan kaikin laillisin keinoin. Miksi kiusaajilla on koko ajan etulyöntiasema ja puolustajat joutuvat kiven ja kannon alta hakemaan puolustuksen argumentit kun kiusaajat voivat vain kivittää?

Luulisi, että kuntatasollakin olisi sen verran työtä, johon keskittyä, purkaa paineet rehelliseen uurastamiseen ja kunnan positiivisen imagon edistämiseen. Miksi me emme hyväksy jos toisella on punainen nuttu tai suuri ääni, miksi toisen innokkuus ja innovatiivisuus halutaan murskata ja pidättäydytään vanhassa monta kymmentä vuotta vanhassa kaavassa, varsinkin kun se on jo nähty sekä kuultu. Toimimattomaksi todettu.

Kunnissa sallitaan kuppikuntien hiekkalaatikkoleikit, kuntapoliitikassa pitää pyrkiä avoimuuteen ja lopettaa omien asioiden eteenpäin vienti. Jokainen valtuutettu istuu valtuutetun paikalla hoitamassa kuntalaisten asioita eikä näpertele omia.

Viime syksynä loihdimme porukalla Muhoksen uuden kuntastrategian, ja siihen oltiin tyytyväisiä ja siihen haluttiin sitoutua. Näyttää kuitenkin sille, että strategia on unohdettu ja se aiheuttaa kunnassamme tällä hetkellä sitä, että henkilöstö jaksaminen on koetuksella ristiriitojen, johtamattomuuden ja epäasiallisen käyttäytymisen takia. Laivaa pitää uskaltaa ohjata laaditun strategian tavoitteiden mukaan ja tehdä tarvittaessa voimakkaita korjausliikkeitä. Vain ehdottomilla korjausliikkeillä päästään aloittamaan uudelta, puhtaalta pöydältä uusin silmin ja toimintatavoin.