Asenne ratkaisee tässäkin.
Ajatuksia tyhjästäpäästä.
Rakennusliiton täykkäreillä 2020 Jyväskylä.
Aiheista poimittuna.Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo raksalla. Pohdintoina miten vaikuttaa työyhteisössä erinlaisuus ja miten niihin pitää suhtautua.
-Ikä.
-Sukupuoli.
-Kieli.
-Seksuaalinen suuntaus.
-Etnisyys.
-Politiikka.
-Vammaisuus.
Yllä olevat asiat muodostavat ennakkoluuloja. Vaikuttavat suuresti kuka palkataan ja millaisia työtehtäviä annetaan.
Työyhteisön velvoitteet työntekijää kohti.
Rakennusalalla on vallallaan vanhankansan jaottelu miesten ja naisten töihin yms syyt mitkä aiheuttaa jaottelua. Pääsääntöisesti päästiin yhteisiin aatoksiin miten työyhteisön pitää kannustaa, tukea ja antaa mahdollisuus näyttää osaamisensa ennen kuin arvioi työntekijän ammattitaitoa. Tässä tämä on lyhyesti ja helposti kirjoitettu tavoitteeksi työyhteisön toiminta tavaksi.
Työntekijän velvoitteet työyhteisössä.
Nuodatettava Työsuojelu- ja työaikalakia ennen kaikkea työnantajan kanssa solmittua työsopimusta.
Työsuojelun kannalta suurin ongelma on yhteinen kieli. Samainen ongelma on työtehtävien jaon ja viestinnän oikea ymmärtäminen kaikissa tilanteissa. Eu n. tasolla se olisi helposti muutettavissa asetuksiin työvoiman vaatimus tasossa. Kieli vaatimuksena olisi riittävä kielitaito ko tehtävässä joka testataan ennen kuin kohdemaahan pääsee töihin. Eu n. alueella vaadittaisiin Englannin osaamista tai kohdemaan virallisiä kieliä.
Kieli ongelma on helpoin ratkaistava osuus vaikeinta on muiden suhteen, josta laittaisin vastuun työntekijälle. Sitoutuu noudattamaan sopimuksien ehtoja kaikilta osin. Hakeudu sellaisiin töihin mitä oikeesti osaat ja pystyy tekemään itsenäisesti,sillä nykyisin vain sinä itse voit murtaa ennakkoluulot.
PerusPutkari Vantaalta.
Tekstin aiheet:
Yhteinen kieli on siis pääongelma.
Suomessa pitäisi osata suomea, englannillakin vielä jotenkin pärjätään.
Tuntuu siltä, että tämän pitäisi olla ehdoton vaatimus, jos halutaan kunnon rakennustuloksia. Miksi se ei toteudu?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kielikysymys riippuu suuresti tehtävästä, jossa hän on. Kokemusta on mm. Helsingissä Forumissa ravintolasta, jossa tarjoilija puhui vaan englantia ja varmaan jotain muuta omaa kieltään. Suomenkielistä tarjoilijaa ei ollut. Ruokalistaakaan ei ollut maamme kielillä. – Minusta on niin, ettei asiakkaan perustuslaillinen oikeusturva toteudu ko. tilanteessa. Voidaanko edellyttää, että asiakas osaa englantia. Samoin voi kysyä pitääkö suomalaisen työntekijän osata/ suostua käyttämään työssään englannin kieltä yhden ulkolaisen työntekijän vuoksi. – Poikkeus on tietysti työpaikat, joissa on alun perinkin työkieli englanti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti