Sote-uudistus on tuomassa Suomeen uuden maakuntarakenteen. Uuteen maakuntarakenteeseen on tulossa yhteensä 21 maakuntaa ja lisäksi Helsinki erillisratkaisuineen. Hallitusohjelman mukaan maakuntia piti olla 18.

Eikö hallinnon kustannuksia tulisi pienentää?

Kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esille, että sote-uudistuksessa on tarkoitus saada palveluihin toimivuutta ja hillittyä kustannusten kasvua mm. hallinnon osalta. Kuitenkin kunnissa on jo iso hallintokoneisto ja samoin tulevissa maakunnissa. Tämä uusi hallintosysteemi ei kuitenkaan juuri näyttäisi vähentäisi kuntien luottamushenkilöhallintoa.

Kunnissa valtuustojen koko säilyy samana, samoin kunnan- ja kaupunginhallitusten henkilömäärä. Uudistus ei todennäköisesti vaikuttaisi kunnissa lautakuntien määrään. Korkeintaan sosiaali- ja perusturvaa käsittelevät lautakunnat voisivat supistua. Todennäköisesti nämäkin lautakunnat säilyisivät melkein ennallaan, jos ennaltaehkäisy jäisi kuntien tehtäväksi maakuntien sijasta. Sen sijaan uuteen maakuntahallintoon tulisi lisää luottamushenkilöhallintoa.

Uusi hallintohimmeli?

Maakuntien päätöksenteosta vastaavat tulevaisuudessa suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Sote-maakunnassa on asukasluvun perusteella 59-89 valtuutettua. Maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa mukaan maakuntahallitus, joka vastaa myös maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Muita lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisissä sote-maakunnissa kansalliskielilautakunta. Lisäksi Lapin sote-maakunnassa olisi saamen kielen lautakunta.

Miksi kustannusten kasvun hillinnän leikkuria hallinnon kuluista ei sisälly nyt linjattuun rahoitusmalliin. Sipilän hallituksen aikana sote-uudistuksen piti hillitä kokonaiskustannuksia kolmella miljardilla eurolla.

On laskettava hallinnon kustannukset

Kysyin asiaa valtion edustajilta kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa edellisen sote-uudistusyrityksen yhteydessä. Silloin vastattiin, ettei asiaa ole laskettu. Tämän laskeminen olisi tärkeää ennen uudistusta.

On aika selvittää, minkä verran näillä uusilla luottamushenkilöpaikoilla on kustannusvaikutusta maakuntien ja koko Suomen tasolla. Mielestäni on tärkeää tietää todelliset kustannusvaikutukset myös luottamushenkilöhallintoon. Luottamushenkilöhallinnon paisuttaminen ei ole taloudellisesti järkevää byrokratian nimissä.

Kirjallinen kysymys

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministereille, että onko arvioitu todellinen kustannusvaikutus luottamushenkilöpaikkojen lukumäärän mahdolliseen lisääntymiseen tulevassa sote-uudistuksessa.