Juha Sipilän (kesk.) eronnut hallitus ja varsinkin sen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkivät omaa imagoaan kiillottaakseen antamaan työttömyydestä kaunistellun kuvan.

Sipilän hallituksen toimet eivät ole olleet vaikutukseltaan läheskään niin käänteentekeviä kuin kansainvälinen talouden elpymisestä seurannut talouskasvu.

Työvoimatoimistojen tilastossa työttömiä työnhakijoita oli 250 000 tammikuun 2019 lopussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus kuitenkin paljastaa, että tämän luvun ulkopuolelle jää jopa 290 000 työnhakijaa. Heidän joukossaan on esimerkiksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjiä ja lyhennetyn työviikon tekijöitä.

Kaikkiaan työnhakijoita oli tammikuun lopussa yhteensä 541 000. Tilanteet ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikki työttömät ole myöskään tässä tilastossa, sillä monet ovat työelämän ulkopuolella sairauksien vuoksi. Sellaisia työttömiä, jotka pystyisivät töihin, on Suomessa joka tapauksessa yli 500 000.

Suomessa on paljon osa-aikatyötä tekeviä ihmisiä, joiden rahat eivät riitä elämiseen ilman sosiaaliturvaa. Vuoden 2018 aikana 164 000 henkilöä sai soviteltua päivärahaa.

Työttömyysturvasta ja veroluonteisten tulojen menetyksestä koituu valtiolle reilusti yli 10 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Seuraavan hallituksen täytyy ottaa työttömyyden hoito erittäin vakavasti.

Suomen sosiaaliturva on uudistettava siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Samalla on kevennettävä pienten yritysten verotaakkaa. Varsinkin yrityksen perustamiseen ja yksinyrittämiseen tulee todella kannustaa.

Työvoiman palkkaaminen on tehtävä yrityksille edullisemmaksi ilman, että alennetaan työntekijöiden palkkoja. Tämä tapahtuu esimerkiksi työn sivukuluja pienentämällä tai vapauttamalla uusia työntekijöitä palkkaava yritys yhteisöverosta.

Perussuomalaisten linja on suosia kotimaisia yrityksiä ja rakentaa Suomea suomalaisella työllä.

On sekä Suomen taloudellinen etu että moraalinen velvollisuus pyrkiä ensisijaisesti työllistämään oman maan työttömät.