Vastikään julkaistiin kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti, jossa luotiin huolestuttavia skenaarioita ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista luontoon. Ongelma on todellinen, mutta siihen vaikuttaminen edellyttää maailmanlaajuista tahtotilaa ja toimia. Professori Esa Vakkilainen on todennut, että Suomi on todellisuudessa harvoja maita, jotka ovat tähän mennessä jo vähentäneet päästöjään. Eurooppalaisittain monet maat eivät ole tehneet mitään asian eteen, saati maat maailmanlaajuisesti.

Varmaa on, ettei Suomen kokoinen maa voi yksinään vaikuttaa juurikaan globaaliin ilmastoon. WHO:n muutama vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan Suomi on jo nyt maailman kolmanneksi puhtain maa. Suomi on pieni kooltaan ja väkiluvultaan ja teollisuus sekä liikenne ovat vähäistä suhteessa muuhun maailmaan. Suomessa etäisyydet ovat monin paikoin pitkiä, julkinen liikenneinfrastruktuuri on heikohko sen vuosia jatkuneen rampauttamisen vuoksi ja talvi on pitkä sekä kylmä. Myös teiden kunto on pääteitä lukuun ottamatta päästetty todella huonoon jamaan.

Liikenneministeriössä ollaan nyt laatimassa ohjelmaa, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on hiiletön Suomi vuoteen 2045 mennessä. Keinoina muun muassa verotusta aiotaan kiristää, pyöräilyä ja kävelyä edistää, auton omistamista vähentää, siirtää liikennettä kiskoille ja täyssähköisten henkilöautojen hankkimista tukea. Kauniita ajatuksia, mutta ajatukset eivät ole realiteetteihin nojaavia. Elämää on yhä maan pohjoisinta perukkaa myöten, vaikka asuminen halutaankin hallituksen toimin tehdä siellä mahdottomaksi. Harvaan asutuilla seuduilla esimerkiksi työmatka-autoilu on monin paikoin välttämättömyys etäisyyksien vuoksi.

Ajatellaan vaikkapa vain verotuksen kiristämistä. Polttoaineveron nosto on suorassa suhteessa siihen, miten paljon, tai pikemminkin vähän, työssäkäyvän ihmisen ansiotuloista jää kukkaroon. Polttoainetta on pohjoisessa pakko ostaa, oli se minkä hintaista tahansa. Pitkien etäisyyksien vuoksi kävely ja pyöräily voidaan nähdä pelkästään vapaaehtoisena liikkumisen muotona. Sarkastisesti sanottuna työpäivät ovat kohtuullisen pitkiä, kun työmatkat lasketaan mukaan, jos aamulla ensin polkaisee pyörällä 80 kilometrin päähän ja iltapäivällä takaisin. Tuo 80 kilometrin työmatka ei muuten ole mitenkään poikkeuksellista pohjoisessa.

Toiseksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen siirtämällä liikennettä kiskoille onnistuu ehkä eteläisessä Suomessa, mutta ei pohjoisempana. Kun raideliikenneyhteyksiä on vuosia vähennetty, vaatisi suuria investointeja rakentaa ne uudelleen. Junayhteydet toimivat pohjoisessa pääradalla, mutta eivät muualla. Pääradallakaan junat eivät enää pysähtele pienemmillä juna-asemilla ja siitä huolimatta aikataulussa pysyminen tuntuu olevan mahdottomuus. Lisäksi talvisin Pendolino-junat hyytyvät matkalle jatkuvasti.

Sähköautojen hankkimista suosiva 2000 euron hankintatuki ei ole monellekaan suuri kannustin. Sähköautojen akuille on annettu yleensä 8 vuoden tai 150 000 kilometrin takuu. Kun akku väsähtää, tulee vaihto kalliiksi. Uuden akun hinta on akusta riippuen 6000 – 8000 euron luokkaa. Akun kesto on yksi suurimmista ongelmista. Hybridiautolla voi ajaa vain noin 30 kilometriä sähköllä ja loput polttoaineella. Täyssähköautolla ajaa keskimäärin noin 300 – 500 kilometriä. Nämä luvut pätevät vain lämpimällä ilmalla. Ajettavat kilometrit vähenevät reilusti, kun ilma on kylmä ja tarvitaan lämmitystä. Pohjoisessa latauspistokkeita on vielä harvassa ja pitkien matkojen vuoksi latausmahdollisuus pitäisi olla lähellä.

Olen sitä mieltä, että Suomen kuuluu osallistua mahdollisuuksiensa mukaan ilmastotalkoisiin. Toimenpiteitä tulisi kuitenkin kohdistaa alueellisesti sinne, missä kohtuullisin kustannuksin saadaan liikenneinfrastruktuuria parannettua ja missä sekä liikennettä ja näin myös liikennepäästöjä on enemmän. Siirtymistä sähköautoihin tulee siirtää niin kauan kuin sähköautojen tekniikka ei ole vielä sillä tasolla, että niillä ajaminen onnistuu hyvin myös pitkillä etäisyyksillä. Polttoaineverotusta ei pidä myöskään korottaa, koska se on jo nyt kohtuuttoman korkea eikä rankaiseminen verotuksellisin keinoin ole tasapuolista kaikille.

https://www.sitra.fi/blogit/10-asiaa-jotka-kaikkien-hyva-tietaa-uudesta-ilmastoraportista/

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/951697bc-6fcd-453c-9d6c-62762467d09f_oa.shtml

http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ilmastopolitiikka

https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml

https://eautoilija.com/2018/07/19/latausnopeus/