Opetus- ja kulttuuriministeriön uusimmassa versiossa Esittävän taiteen valtionosuuden (VOS) uudistamisesta esitetään, että uusi laki astuu voimaan vuonna 2022 ja että alalle tulee lisää vastikkeetonta rahaa 10 miljoonaa euroa.

Kun tuntee suomalaisten kaupunkien ja kuntien nykyisen taloudellisen tilanteen, on vaikea uskoa tämän toteutumiseen. Ja jos näin todella käy, betonisoimme nykyisen toimimattoman toimintamallin ja tuhoamme ammatillisen kehityksen useaksi vuosikymmeneksi.

Miksi suomalainen esittävä taide on ammatillisessa umpikujassa?

Syyt umpikujaan ovat, että suomalaisessa ammatillisessa esittävän taiteen maailmassa vannotaan niihin periaatteisiin, jotka liike-elämässä ovat yleisesti tunnustettu suurimmiksi virheiksi.

1. Vastikkeettomalla rahalla on jokapäiväinen toiminta suojattu. Tämä on luonut väärän toimintakulttuurin sekä kartellit ja monopolin. Aika on pysähtynyt, sillä aitoa kilpailua ja kehitystä ei ole.

2. Ei ole partneri-toimintaa. Henkilötyövuosimalli on luonut toimintatavan, jossa toimija haluaa kaiken hyödyn itselleen. Kun yhteistyötä tehdään, lainsuojaton kumppani (ei VOS-toimija) on torpparin asemassa. Henkilötyövuodet ja muut jatkuvuuden edut menevät isolle toimijalle.

3. Ideologiat ja ummehtuneet aatteet ovat tosiasioita tärkeämpiä.

4. Väärin tulkittu tasa-arvo. Enää osaaminen ei ratkaise, vaan on luotu erilaisia kiintiöitä, joilla toiminta on tasapäistetty. Ei Suomen jääkiekkomaajoukkue voittaisi MM-titteliä, jos toimintaa määrittäisi kulttuurialoilla olevat kiintiöt. Joukkue ei edes pelaisi A-sarjassa.

5. Ei ole toimivaa johtoa ja hallitusta. Ammatillista toimintaa pyörittävät yhdistykset tai julkiset toimijat, ei ammatillisesti johdetut osakeyhtiöt.

Julkisen hallinnon vastuu edelläkävijäpalveluiden synnyssä?

Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037, sivu 417, alustus aiheeseen:

“Suomen elintaso ja hyvinvointi perustuvat korkean teknologian soveltamiseen sekä kotimarkkinoilla että ulkomaankaupassa. Olemme 1800-luvulta alkaen olleet nopeita teknologian omaksujia ja teknologiselle kehitykselle ja sen omaksumiselle on luotu hyvät puitteet. 2000-luvulla yhteiskunnan teknologinen omaksumiskyky on kuitenkin olennaisesti hidastunut. Tämä omaksumiskyky tulee palauttaa, jotta yhteiskunta kykenee omaehtoisesti sopeutumaan yhä nopeampaan globaaliin muutokseen.”

Tässä oleellista uudistumisen näkökulmasta:

“Julkishallinto on Suomessa monella toimialalla tärkein asiakasryhmä. Radikaalit uudet teknologiat tulevat markkinoille tavallisesti pienten kasvuyritysten kautta. Vaativat uudistushakuiset edelläkävijäasiakkaat ovat näille kasvuyrityksille huomattavasti olennaisempia kuin T&K-avustukset.”

Tärkeä näkökulma miksi Suomi ei kehity:

“Teknologinen kehitys on mahdollistanut ja tehnyt järkeväksi monia toimintamalleja, joita lakeja laadittaessa ei ole huomioitu. Myös monet nykyisin käytetyt organisoitumisen tavat ja vastuujaot ovat vanhentuneita uuden teknologian mahdollistamiin rakenteisiin verrattuna. On luonnollista, että etabloituneet yritykset suosivat sääntelyä, joka tukee heidän toimintamalliaan, ja estää heille vieraita ja kilpailua uusille toimijoille avaavia käytäntöjä. Uudistumisen ajurina vanhat suuret yritykset ovat huonoja erityisesti silloin, kun niiden vanhat toimintatavat suojataan.”

Juuri näin on käynyt VOS-teattereiden kanssa. Täysin vanhentunut toimintamalli on suojattu julkisella rahalla ja kilpailu estetty.

Mistä uutta rahoitusta?

EU:n Horisontti 2020, jaossa on 80 miljardia euroa!!!

Mitä vaatimuksia täytyy täyttää, että tällaiseen rahoitukseen pääsee sisälle?

1. Osakeyhtiö
2. Osakeyhtiö sijoittaa tutkimukseen ja kehitystyöhön omaa pääomaa
3. Kehittää todistettavasti (patentit, pilotoitu toiminta) radikaalisti uutta teknologiaa, joka aukaisee uudet sisällöt ja toimintamallit
4. On partnereita, eli yhteistyötä tehdään 50/50% win/win –ajattelulla
5. On useiden miljoonien liikevaihto (tämä ei välttämätöntä radikaalisti uudessa deep techissä)

Horisontin projektit ovat normaalisti 2-3 vuotta ja rahoitus 1-3 miljoonaa euroa. 70% rahoitusta (ei siis lainaa), 30% omaa rahoitusta. Projekti voi olla huomattavasti suurempikin, kuten 13 miljoonaa euroa.

Tällaisella rahoituksella pyritään uudistumiseen. Esittävässä taiteessa se tarkoittaa esimerkiksi omillaan toimivaa tuotanto- ja esittämistapaa, jota voi scaalata globaalisti. Tämä mahdollistaa partnereiden (50/50% win/win –ajattelulla) ja sijoittajien mukaan tulon. Kansainväliset rahoituskanavat ovat auki.

Huom! Suomalaisessa ammatillisessa esittävässä taiteessa saadaan rahoitusta, jotta voidaan pyörittää päivittäistä kustannuksiltaan täysin kestämätöntä ja vanhanaikaista toimintamallia. Pyrkimys ei ole kehittää toimintamallista järkevää ja omillaan seisovaa.

Liike-elämässä saadaan rahoitusta, jotta uusi toimintamalli voidaan viedä käytäntöön ja tehdä siitä omillaan seisova. Eli toiminnan on jossain vaiheessa tarkoitus tuoda sijoitetut varat takaisin monin kerroin.

Tämä väärinkäsitys on suomalaisen ammatillisen esittävän taiteen ummehtuneisuuden perimmäinen syy – ei ole tarkoituskaan toimia järkevästi!

Esitykseni esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen:

– Ammatillista rahoitusta vain osakeyhtiöille (näin toimii myös elokuvasäätiö pitkiä elokuvia rahoittaessaan).

– Taiteen edistämiskeskus on todistettavasti epäpätevä toimija. Päätöksiä toimikunnissa tekevät rahoitettavien toimijoiden työntekijät, välilliset työntekijät sekä aateveljet ja –siskot. Yritysmaailman osaamista siellä ei ole. Taike laiminlyö ammatillisen taiteen rahoittamisen ja rahoittaa harrastaja- ja amatööritoimintaa.

Esitän, että ammatillisen esittävän taiteen rahoitus siirretään kokonaisuudessaan Taikesta sekä tietyiltä osiltaan OKM:stä Business Finlandiin.

On oleellista, että taideammattilaisten tulo ei tule vastikkeettomista apurahoista, vaan verokorttitulosta. Järjestelmä, jossa yli 70% toiminnan tuloista tulee subventiona, on täysin kestämätön.

Nykyisellä esittävän taiteen toimintatavalla vientiä ei saada aikaiseksi.

Seuraamalla Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan ohjeistusta ammatillisen esittävän taiteen rahoitus monikymmenkertaistuu.

Uusi rakenne:

1. Taiteen edistämiskeskus jatkaa harrastajatoiminnan, kuten läänintaiteilijat, rahoitusta.

2. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa päivitettynä nykyistä toimintaa ollen amatöörikentän ja ammattikentän välissä oleva väliporrasrahoittaja.

3. Ammatillinen esittävän taiteen rahoitus siirtyy kokonaisuudessaan Business Finlandiin. Aukeaa ovet EU:n Horisontti rahoitukseen, kuten useisiin muihin kansainvälisiin ammatillisiin rahoituksiin. Samalla päivitetään Business Finlandin toimintamalleja sisällöntuotantoa, kansallisia instituutioita ja radikaalisti uusia toimintatapoja yhdistäviksi. Syntyy terveet ammatilliset rakenteet ja toimintamallit.