Tässä on ollut omassa blogituotannossa/lehtikirjoittelussa puolen vuoden tauko. Sen kummemmin en ala syitä kirjoitustauolle selittämään, mutta nyt kuntavaalien lähestyessä Lämsän Tapsan ajatuksenvirta taas tekstiksi alkaa toimimaan.

Luovuin tuossa neljän vuoden jälkeen Kuusamon Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajuudesta ja tilalle astui todella pätevä nainen – Tarja Leinonen-Viinikka. Nyt oli aika vaihtaa vetäjän naamaa ja samalla saadaan Kuusamonkin perussuomalaiseen toimintaa jatkuvuutta. Tulen edelleen pysymään mukana toiminnassa aktiivisesti, mutta itse haluan nyt keskittyä vaihteeksi myös omaan elämääni ja yritystoimintaani. Eihän paikallisyhdistyksen veto voi olla yhden tai kahden henkilön varassa – joukkueen on oltava laajempi. Ja uusia nimiä meillä rynnistää keskiöön nyt kiihtyvään tahtiin. Tällä me otamme kunnon vaalivoiton kevään kuntavaaleissa.

Mutta itse aiheeseen – Suomessahan nyt punavihreän hegemonian aikaan ollaan erinäköisten simsalabim-temppujen avulla ajamassa kaikenlaista aivottomuutta eteenpäin. Niitä löytyy monia – mutta nyt keskityn tässä kirjoituksessa turvetuotannon alasajoon ilmastokiihkon nojalla.

Nyt juuri tämän ilmastokiihkon varjolla turpeelle on laitettu lisäveroja ja samalla turpeennostoa tehneet yrittäjät ovat suomeksi sanottuna ongelmissa. Samalla tuhansia työpaikkoja on liipasimen alla ja ihmisiltä uhkaa lähteä elanto alta – pelkästään punavihreän ja kepun pönkkäämän ilmastokiihkon takia. Samalla moni energiantuotantolaitos on ongelmissa – koska polttoprosessissa turve on tärkeä osa. Kaiken päälle turve on uusiatuva energianlähde – vaikka kiihkovihreät muuta väittävätkin.

Maataloudelle tämä aiheuttaa myös isot ongelmat. Voidaan mainita muutama esimerkki – ensinnäkin turve on erinomainen alusta eläinten suojien alustaksi. Turve ei pölise pätkääkään toisin kuin kutterinpuru ja tälläkin on tähän mennessä saatu suomalainen antibioottivapaa lihantuotanto. Turpeessa ei elä mikrobit.

Sitten suomalainen kasvihuoneissa tapahtuva vihannesten tuotanto – se perustuu vähintään 95 prosenttisesti kasvuturpeeseen. Tämäkin on tähän mennessä perustunut kotimaiseen tuotantoon ja tällä vihannesten tuottajat ajetaan suuriin ongelmiin. Juhliiko kiihkovihreät vegaanit tätäkin?

Käytännössä tällä politiikalla valtaapitävät sahaavat omaa oksaansa poikki. Pääasia heille on se, että raha virtaa eri muodossaan ulkomaille kiihtyvään tahtiin ja samalla oma kansa ajetaan alas. Tässä asiassa alasajon kohteena ovat turvetuottajat, maanviljely ja siihen liittyvät sidosryhmät. Ja samalla ulkomailta aletaan turpeen tilalle kuskaamaan energianlähteitä – kuten Venäjältä haketta jne.

Kannattaa siis huhtikuussa miettiä tosi tarkkaan kenelle äänen antaa – antaako sen vihervasemmistolle ja heidän pönkälleen kepulle? Vai antaako sen Suomen puolesta toimiville perussuomalaisille?

Näillä mennään – Suomi takaisin myös paikallistasolla omalle kansalle. Punavihreät kiihkoilijat pellolle vallan kabineteista!