Tämän päivän kansikuvatyttö on Elovena-neito.

Elovena-kaurahiutalepaketin mainospiirroksen naishahmo on suomalainen ikoni; jos ajattelee suota, kuokkaa ja Jussia, ajattelee myös kaurapuuroa ja pellon pientareella käyskentelevää vaaleaa kaunotarta. Elovena on meille sama kuin koti, turvallisuuden tunne ja jatkuvuus. Elovena-tyttö on kaikkien suomalaisvaimojen, -tyttärien ja -morsianten arkkityyppi; raikas, reipas ja luonnollinen.

Taiteilija Joel Viktor Räsänen loi Elovena-hahmon v. 1925, jolloin hän voitti Karjalan Myllyn Elovena -mainoskilpailun. Asukseen tuotteen naispiirros sai kansallispuvun. Jos minulta kysytään, on Elovena-kaurahiutalepaketti vuosien saatossa tehdyistä pikkumuutoksista huolimatta taideteos. Hyvin visuaalinen, värikäs, lämminhenkinen ja kutsuva. Se välittää myös viestiä siitä, että vaikka maailma muuttuu, maa ja pellot, josta ravintomme saamme, pysyvät ja ilman maaseutua ja maanviljelyä me menehdymme. Vilja ei kasva marketin hyllyllä.

Nyt Elovena viedään maailmalle. Olen iloinen jokaisesta kansainvälisestä aluevaltauksesta, jonka suomalainen vientiteollisuus saavuttaa, onnea Raision Mylly ja Elovena! En vain millään käsitä, miksi kansainvälisissä kuluttajatutkimuksissa visuaalinen, värikäs, lämminhenkinen ja kutsuva ei kuulemma olekaan sitä muiden kansallisuuksien mielestä. Luonnollinen, terveen ja iloisen näköinen nainen pellolla on ikoninen hahmo suurimmassa osassa kulttuureja. Se puhuttelee. Toisaalta taas elintarvikkeita markkinoidaan maailmalla usein juuri kansallisia ja paikallisia luonnonoloja ja perinteitä korostaen. Ehkä olen väärässä. Ehkä vilja on alkanut kasvaa markettien hyllyillä ja sitä ostavat yksivärisiin, univormumaisiin asuihin pukeutuneet, hermostuneet ja kireät ihmiset yhteisen EU-tähtilipun alla.

Uudessa niin koti- kuin ulkomaanmarkkinoille suunnitellussa Elovena-paketissa ei peltoa enää näy, on vain kauralyhde ja pienimpään mahdolliseen nimittäjään supistettu Elovena-neito tummansinisessa mekossa. Paketin alaosa kaurahiutalekekokuvineen muistuttaa peruskoulun yläasteen kotitalouskirjan kuvitusta; kokoinaisuus on tylsä.

Minä olisin vienyt Elovenan maailmalle kansallispukuineen päivineen, auringonpaisteessa ja tuuleen huojuttaessa viljantähkiä, mutta aika on, mikä on. Kansallisvaltioiden liput katosivat EU-parlamentistakin hiljattain ja koska kiellettäneen kansallispuvutkin tai siihen viittaavat asut.

Leikatkaa vanhasta Elovena-kaurahiutalepaketista etupuoli irti ja säilyttäkää se; kehystääkin kuvan voi. Sillä tavoin tämä taideteos ja pieni mutta merkittävä osa arjen kulttuuriperintöämme sekä iki-ihana Elovena-tyttö säilyvät mielissämme ja sydämissämme.