Tässä linkki Sannan aikaisempaan blogiin aiheesta, jos joku muukin etsii: http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160234-suuhun-viinaa-kaatava-kasi-on-sairas-ei-pullo

Hyvä Sanna,

Onko alkoholi sinulle henkilökohtaisesti tärkeä?

Kirjoittamasi teksti sisältää omia väitteitäsi ja mielipiteitäsi, joille ei juurikaan löydy pohjaa. Lähes kaikkien väitteittesi kohdalta täytyy todeta, että tutkijoiden ja asiantuntijoiden tekemät arviot asioista ovat juuri päinvastoin.

Erikoistutkija, tutkija ja johtava asiantuntija kertovat seuraavassa miten asiat todennäköisimmin ovat.

”Alkoholipolitiikkaa ei voi korvata vain huono-osaisiin kohdistuvilla toimilla

Vaikka alkoholiongelmat yhdistyvät usein huono-osaisuuteen , ei nykyisenkaltaista alkoholipolitiikkaa voida korvata huono-osaisiin kohdistuvilla toimilla. Alkoholispesifissä hoidossa ja huono-osaisten palveluissa on kyse ennemminkin kansalais- ja ihmisoikeuskysymyksestä kuin väestötasolla tehokkaasta strategiasta vähentää suomalaisten alkoholihaittoja.

Suhtautuminen päihtymiseen ja alkoholihaittoihin merkittävässä roolissa

Haittojen synnyn ja niiden vähentämisen kannalta oleellista on, miten kulttuurissa suhtaudutaan päihtyneenä käyttäytymiseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja miten alkoholihaittoja siedetään.

Etenkin miehet suhtautuvat humalaan sallivasti

Suomalaisen alkoholikulttuurin olennaisimpiin piirteisiin kuuluu etenkin miesten hyvin salliva suhtautuminen humalaan.. Nuoria ja nuoria aikuisia koskevien laadullisten tutkimusten mukaan ongelmallisena koetaan sosiaalisiin sääntöihin sitoutumaton juominen.

Alkoholihaittojen ehkäisyn kannalta on merkittävää, että ihmisten sosiaalisissa tilanteissa kokemat haitat ja tilastoissa ilmenevät haittariskit noudattavat eri logiikkaa.
Juomisen kokeminen ongelmattomana ei takaa haitattomuutta

Niinpä juomisen kokeminen ongelmattomana ei ole tae etenkään pidemmän aikavälin haitattomuudesta, koska vain hyvin harvassa juomistilanteessa alkoholin käytön vakavat riskit tulevat todellisiksi ja koska riskialttiisti juovilla ongelmakuluttajilla juominen voi jatkua vuosia ilman koettuja haittoja.

Lisäksi haittoja voivat joutua kokemaan ulkopuoliset ihmiset siinä missä juoja itsekin, mutta muille aiheutetut haitat eivät todennäköisesti välity omaan humalakokemukseen yhtä suorasti ja voimakkaasti kuin itselle aiheutetut haitat.

kirjoittajat:
Pia Mäkelä (VTT, erikoistutkija, THL)
Katariina Warpenius (VTM, tutkija, THL)
Esa Österberg (VTM, johtava asiantuntija, THL)”

lähde : thl.fi

Kyllä kansa tarvitsee holhousta. Kansa vain ryyppää ja nai eikä tajua mistään mitään. Kansan älykkyysosamäärä laskee 1 pisteen verran kymmenessä vuodessa, koska erityisesti tyhmät lisääntyvät kännissä. Tässä todiste:

”The magnitude of the rate of decline of IQ in Finland in the
present study calculated as the average of the decline in the
three tests was approximately 2 IQ points per decade.
Third, the declines of IQ in Norway, Denmark, Australia,
Great Britain, Sweden and the Netherlands may be partly
attributable to the large numbers of non-European immi-
grants with lower IQs who settled in these countries from the
mid-1960s onwards. At the end of the first decade of the
twenty-first century, 13.1% of the Norwegian population
were non-European (Statistics Norway, 2012), as were 11.4%
in Denmark (StatBank, 2012), 21% in the Netherlands (CBS
StatLine, 2012), 11% in the UK (UK Census, 2011), and
approximately 20% in Australia (Australian Bureau of Statistics,
2011). These non-European peoples, with the exception of the
Chinese, have average IQs ranging from 10 to 30 points lower
than the European average (Lynn, 2006; Lynn & Vanhanen,
2012), so immigrants from these countries are likely to reduce
the average IQs in Western nations,and thiscouldexplain some
or even all of the decline in IQs in Western European nations.
This is unlikely to have been a factor in Finland because
there were few non-European immigrants in Finland during
the years 1997–2009. In 2012, 4.8% of the Finnish population
were immigrants or had at least one immigrant parent
(Statistics Finland, 2012) and the great majority of these
were Russians and Estonians, whose average IQ is the
approximately same as that of the Finns at around 100
(Lynn & Vanhanen, 2012). Those of non-European, including
American, origin made up just 1.8% of the Finnish population
in 2012 (Statistics Finland, 2012). Thus, the decline of IQs in
Finland cannot be attributed to the arrival of significant
numbers of immigrants who may have had lower average IQs
than the indigenous population. The most probable reason
for the declines in IQs that have now been recorded
in a number of countries is the presence of dysgenic fertility,
i.e. the negative association between intelligence and num-
bers of children that has been reported in Sweden (Nystrom,
Bygren, & Vining, 1991), Denmark (Nyborg, 2012), Finland
(Dutton, 2012) and a number of other countries reviewed in
Lynn (2011) . For Denmark, Nyborg (2012), employing a
combination of simulations involving demographic changes
and interpolation based on theoretical IQ losses due to the
negative fertility-IQ correlation, estimates the decline in IQ
attributable to the combined effects of both within and
between population dysgenic fertility for the period 1979
–2010 at 3.11 points equivalent to approximately one point
per decade.”

lähde:
A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009
Edward Dutton
Richard Lynn
University of Oulu, Finland
University of Ulster, UK

Korjaus: Tanskassa 1 pisteen verran, meillä Suomessa oksennuskännien maassa, peräti 2 pistettä kymmenessä vuodessa. 20 vuoden välein kansa vaihtuu keskimäärin noin 4 pistettä tyhmempiin.