Vähän aika sitten autoja tekevä Ford ilmoitti tuovansa markkinoille ratittittoman ja kuskittoman auton vuonna 2021. Tämä sai minut pohtimaan liikenteen tulevaisuutta ja tulin siihen tulokseen, että lähivuosina koetaan liikenteessä automaation vallankumous johon Suomenkin kannattaa varautua.

Ford ei ole suinkaan ainoa yhtiö, joka kehittelee kuskitonta autoa, vaan myös teknologiajätit kuten Apple, Google, Tesla ja taksimarkkinat mullistanut Uber kehittelevät automaatioautoja, kuten myös monet muut autoyhtiöt Fordin lisäksi.

Kun näin moni suuryhtiö kuskittomia autoja kehittelee ja niitä koeajetaan jo menestyksellisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa, niin uskon vahvasti, että Fordin ja muidenkin lupausten mukaisesti viimeistään ensi vuosikymmenellä kuskittomat autot ovat yleisessä kaupallisessa käytössä.

Taksikuskit häviävät vuoteen 2025

Kun kuskittomat autot tulevat liikenteeseen, tarjoavat ne heti haastajan taksien, linja-autojen ja rekkojen kuskeille. Tämä johtuu siitä, että kun kuskeja ei tarvita, niin ei tietenkään tarvitse maksaa kuskeille palkkaa, joten kuskittomat ajoneuvot pystyvät tarjoamaan samoja palveluita kuin kuin kuskilliset, mutta huomattavasti edullisemmin.

Kehittyneissä länsimaissa, kuten Suomessa, työvoimakulut ovat yrityksille merkittävä menoerä. Automaatioliikennepalveluita tarjoavissa yrityksissä työvoimasta tarvitsee maksaa tietysti hallinnon ja markkinoinin osalta ja tietysti kuskittomiakin ajoneuvoja pitää huoltaa ja ohjelmoida. Mutta kun jokaisessa ajoneuvossa ei tarvitse olla palkattua työntekijää, niin palkkamenot romahtavat.

Voidaan olettaa, että kun markkinataloudessa eletään, niin luova tuho toteutuu ja halvemmat ja kilpailukykyiset korvaavat kalliimmat perinteiset liikennöitsijät. Tämä on erinomainen juttu. Hintojen halvetessa kuluttajille tarjotaan selvästi halvempia taksimatkoja, joukkoliikenteen lippujen hinnat alenevat ja teollisuus ja vähittäiskauppa hyötyy, kun tavaroiden kuljetuskustannukset putoavat.

Ennustankin, että jos/kun automaatioajoneuvot tulevat ensi vuosikymmenen alussa ja niille annetaan lupaa liikkua teillä ja kuljettaa tavaroita ja ihmisä, niin 2025 kuskeja ei enää tarvita.

Todennäköisesti on niin, että ensialkuun kaikkea liikennettä ei voida automatisoida, esimerkiksi haastavissa ajo-olosuhteissa. Myös sairaiden ja vanhusten kuljetuspalveluihin sekä koulukyydeissä tarvittaneen myös tulevaisuudessa henkilö auttamaan ajoneuvoon nousemisessa ja valvomaan kyytiä. Kuitenkaan nöiden henkilöiden ei tarvitse välttämättä toimia kuskeina.

Olisi hulluutta yrittää estää kehitystä

Kun kuskeja ei enää tarvita, niin hehän menettävät työpaikkansa ilman että uutta työtä löytyisi alalta tilalle. Tässä vaiheessa joku voi pohtia, voitaisiinko työpaikkoja säilyttää estää sääntelyllä automaattiajoneuvojen vallankumous. Tämä olisi kohtalokas virheliike.

Ensinnäkin automaatio ja muu teknologinen kehitys on tuhonnut lukemattomia työpaikkoja teollisuuden vallankumouksen alun jälkeen 1700-luvun lopusta lähtien. Eli tilanteessa ei ole mitään uutta. Automaatioajoneuvojen kieltäminen taksikuskien edun vuoksi olisi sama kuin kaivinkoneet oltaisiin aikoinaan kielletty jotta lapiomiehet eivät menettäisi töitään.

Turvallisuudella automaation pysäyttämistä ei voi perustella, sillä automaattiajoneuvot ovat hyvin todennäköisesti kuskillisia autoja turvallisempia. 90% onnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä ja itsestään ajavien ajoneuvojen avulla näiden onnettomuuksien määrä vähenisi selvästi.

Markkinataloudessa kun työpaikkoja häviää, niin uusia syntyy. Tulevaisuudessa automaatio, tekoäly ja digitalisaatio hävittävät työpaikkoja vastaavalla tavalla muilla aloilla. Siksi suomalaisen yhteiskunnan on kehittetävä koulutusrakenteita ja sosiaaliturvaa siten, että aikuiset ihmiset voivat opiskella täysin uudelle alalle kun vanha työpaikka häviää.

Jos taas Suomi kuitenkin lähtisi taistelemaan tuulimyllyjä vastaan ja estäisi automaattiajoneuvojen liiketoiminnan, niin ennustan käyvän seuraavanlaisesti:

Kuskittomat ajoneuvot tulisivat myytiin 2020-luvun alussa. Yhdysvalloissa ja teknologian edelläkävijämaissa pyrkivissä maissa kuten Virossa yhteiskunta suhtautuu tähän innovaatioon myönteisesti ja yrittäjät ja investoijat lähtevät kehittämään automaatioon perustuvia liikennepalveluja. Nämä palvelut valtaisivat lyhyessä ajavassa, ei ehkä sentään kuukausissa mutta varmaan parissa vuodessa omat markkinansa ja Yhdysvaltojen markkinoiden menestyjät nousisivat maailmanmaineeseensa kuten Uber ja pyrkisivät valtaamaan muiden maidenkin markkinat. Samaan aikaan Suomessa ala kehittyy huonosti, vaikka Suomessa löytyykin paljon osaamista, sillä liiketoiminta on kielletty, eikä siihen kannata panostaa. Kuitenkin ulkomaiden halvat automaatiokyydit herättävät suomalaisia kuluttjia vaatimaan myös halpaa automaatioliikennöintiä. Lopulta suomalaiset päättäjät ymmärtävät, että automaatioliikenteestä on tulevaisuudessa, joten he taipuvat sallimaan sen. Siinä vaiheessa ulkomaalaiset yhtiöt ovat virittäneet liiketoimintansa huippuunsa ja kehittäneet vahvat brändin, joten niiden on helppo vallata Suomenkin markkinat ja kotimaiset yrittäjät jäävät nuolemaan näppejään. Koska Suomi on (valitettavasti) EU:n jäsen, niin EU voi Eurooppalaisen

sisämarkkinoiden kehittämisen takia määräämään Suomea sallimaan automaatioliikenöinnin.

Suomi kehityksen eturintamaan

Toivon, että edellä oleva skenaario ei toteutuisi. Suomen sen sijaan pitäisi olla maa, joss automaatioliikenne lyö läpi ensimmäisenä ja sitä kautta suomalaiset yritykset valtaisivat maailman. Uuden Uberin toivominen Suomeen voi olla globaaleilla kilpailulla markkinoilla liikaa, mutta jo Itämeren alueella on merkittäviä talousalueita, joita suomalaiset yritykset voivat vallata, kuten Saksa, pohjoismaat ja Pietarin kautta Venäjä.

Suomesta löytyy paljon insinööri- ja ohjelmointiosaamista, mutta jotta tämä saataisiin hyödynnetyksi, niin pitää antaa mahdollisuus luoda liiketoimintaa.

Siksi esitänkin, että kun ensimmäinen automaatio-ajoneuvo tulee markkinoille 2020-luvulla, eli todennäköisesti seuraavalla vaalikaudelle, niin Suomessa olisi kaikki säätely ja lainsäädäntö siinä kunnossa, että yritykset voisivat aloittaa automaatioliikennöinnin samana päivänä.