”Kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Tämä käy ilmi Åbo Akademin ja yhteistyöyliopistojen tuoreesta kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asenteita ruotsinkieleen ja suomenruotsalaisuuteen.

Vastanneista valtaosa suhtautui kuitenkin myönteisesti ruotsalaiseen kulttuuriin Suomessa. Liki 70 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että olisi sääli, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta. Noin 60 prosenttia piti tärkeänä sitä, että ruotsinkielisille turvataan palvelut äidinkielellä.

Suurin osa vastanneista koki myös, että Suomelle on kaksikielisyydestä taloudellista hyötyä.

Åbo Akademin yhdessä Vaasan yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteuttamaan tutkimukseen osallistui yli 7 300 suomenkielistä.”

Edellä oleva on STT:n uutinen, jonka julkaisi mm. Maaseudun Tulevaisuus -lehti. Tutkimuksen tulos on hyvin yksiselitteinen. Se ei jätä tilaa jossittelulle.

Keskeisin tulos on se, että peräti kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa vapaata kielivalintaa. Se ei ole sinänsä yllättävä tulos, sillä nyky-yhteiskunnassa ja varsinkin tulevaisuuden yhä globaalimmassa maailmassa muiden kielten merkitys kasvaa ja ruotsin vähenee. Ruotsi on suomen tapaan pieni paikallinen kieli. Ruotsin merkitys jopa pohjoismaiden välisessä kanssakäymisessä vähenee. Esimerkkinä olkoon pohjoismainen pankkikonserni Nordea, jonka sisäisenä kielenä on englanti!

Tutkimus kertoo senkin, että valtaosa suomenkielisistä suhtautuu ruotsalaiseen kulttuuriin myönteisesti. Sekin on hyvä asia, niin pitää ollakin. Usein pakkoruotsittajien taholta tahallaan sekoitetaan pakkoruotsi ja ruotsinkielinen kulttuuri. Tutkimuksen tulos kuitenkin todistaa, että kansalaiset eivät näitä asioita kytke toisiinsa.

Lisäksi noin 60 % pitää tärkeänä, että ruotsinkielisille turvataan palvelut äidinkielellä. Sekin on hyvä asia. Mielestäni kaksikielisillä alueilla ruotsinkielisten palvelut pitäisi turvata jopa nykyista paremmin. Yksikielisillä alueilla ruotsin kielen ja kaikkien muidenkin maassamme puhuttavien kielten asemaa pitäisi parantaa etätulkkauksen avulla.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan kansalaisaloite pakkoruotsista luopumisesta. Vaalikonevastauksissaan enemmistö kansanedustajista oli vapaan kielivalinnan kannalla. Voimakas ulkopuolinen painostus ja ryhmäpäätökset saattavat kuitenkin tällä kertaa estää myönteisen päätöksen. Jos niin käy, niin asia on otettava seuraavaan hallitusohjelmaan.