Utajärvellä tehtiin vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkimainingeissa päätös 30 kiintiöpakolaisen vuosittaisesta vastaanottamisesta kuntaan ja myöhemmin piikki aukaistiin myös kuntapaikan saaneille turvapaikanhakijoille. Kuntalaisten kriittisistä äänistä ei paikkakunnan vallitsevan päätöksentekokulttuurin mukaisesti välitetty, vaan päätös nuijittiin kepuenemmistöisen valtuuston voimin, vain perussuomalaisten vastustaessa hanketta.

Kun päätöstä syksyllä 2015 valmisteltiin, kirjoitin valtuutetuille kuntalaisena sähköpostiviestin, jossa pyysin pohtimaan hankkeen mielekkyyttä. Asiaa oli perusteltu mm. asukasluvun, työvoiman ja palvelutarjonnan lisääntymisellä kunnassa. Pakolaisista maksettavat korotetut valtionosuudet oli myös joissain keskusteluissa nostettu tekijäksi, josta kuntalaiset hyötyisivät. Pyysin valtuutettuja pohtimaan humanitääriseen maahanmuuttoon liittyviä laadullisia tekijöitä: pelkkä asukasluvun hetkellinen lisääntyminen ei ole kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa, jos huoltosuhde heikkenee. Pyysin pohtimaan myös sitä, millainen on kantaväestön näkemys Utajärvestä asuinympäristönä, mikäli merkittävä määrä kunnan vuokra-asuntotarjonnasta osoitetaan maahanmuuttajille. Pyysin arvioimaan Utajärven mahdollisuuksia tarjota työ- tai opiskelupaikkoja pakolaisille ja toisaalta pohtimaan viekö se resursseja kantaväestöltä. Sain vastauksia perussuomalaisilta, sekä yhdeltä keskustan valtuutetulta. Loput eivät ilmeisesti katsoneet tarpeelliseksi vastata.

Nyt viitisen vuotta myöhemmin on helppo todeta, että pakolaispäätös oli hätiköity ja se on osoittautunut virheeksi: Kunnan asukasluku on jatkanut tasaisesti laskusuunnassa. Lähes kaikki kuntaan otetut pakolaiset ovat muuttaneet pois heti kun mahdollista. Mitään merkittävää palvelutarjontaa ei kuntaan ole syntynyt, sen enempää kantaväestölle kuin maahanmuuttajillekaan. Työpaikkoja ei ole syntynyt, lukuun ottamatta paria maahanmuuttoon liittyvää tehtävää. Pakolaisväestö ei ole työllistynyt kunnan alueelle. Merkittävä määrä kunnan vuokra-asunnoista on täytynyt pitää varattuna, vastentahtoisesti paikkakunnalle asumaan määrätyille pakolaisille, joka on johtanut jopa tilanteeseen, ettei paikkakunnalle pyrkineille työssäkäyville lapsiperheille ole ollut osoittaa riittävästi vuokra-asuntoja. On ilmeistä, ettei päätös ole ollut myöskään mikään rahasampo kuntataloudelle. Mikäli minut valitaan kunnanvaltuustoon, tulen vaatimaan tarkkoja laskelmia hankkeen kustannuksista kuntalaisille veronmaksajille. Tulen myös esittämään muutosta kuntastrategiaan maahanmuuttopolitiikan osalta.