Hesari ei kyllä ansaitsisi jakoja, mutta voi äitimaaria kun tämä otti sielun päälle niin että nyt on pakko. Ja kysehän on tästä https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005764270.html

En voi kun ihmetellä, aivan helvetisti, miten vahvan asenteellinen, ilmeisen ammattitaidoton ja historiaa ymmärtämätön toimittelijakaarti tuota lehteä tekee. Tämä kaveri putsaa pöydän täysin. Se on ok, jos et pidä kirjasta ja se ei ole sun vihreästä irtoteestä haudutettu kuppisi. Sekin on ok, jos löydät historiallisia virheitä ja sinulla on pätevyyksiä niitä korjata. Mutta se, että irroitat asiat täysin yhteyksistään ja väännät HISTORIALLISEN ROMAANIN (toimittelijalle huom, tarina on fiktiota, aika josta kirjoitetaan on faktaa) rasistiseksi ja sovinistiseksi, niin se jo vaatii paljon.

Tämä arvostelu vain kertoo valitettavasti sen, minkä värisillä laseilla ko. mediassa asioita luetaan ja tehdään kaikessa, ja tämä tuotiinkin julki kritiikissä hyvin selvästi. On todella SÄÄLI että -kuitenkin- valtakunnanmediana HS on ottanut itselleen ylimmän oikeuden tuomita kaiken suomalaisen (historian) pahana, ja ottanut myöskin niin vahvasti asennemuokkaajan roolin. Olen itse halunnut aina nähdä HS:n (ja varsinkin YLEn) kaltaisen median puolueettomana, tällekin toimittelijalle asenteellista työtä voisi löytyä ennemmin vihreän ja vasemman siiven poliittisista julkaisuista.

Olen itse huolissani tästä kehityksestä, että kaikki meidän perintöömme ja historiaamme liittyvä yhdistetään heittämällä suoraan rasismiin ja vaikka sovinismiin. Toimittelija irrottaa näppärästi kirjan koko kontekstistaan ja siirtää sen suoraan tähän päivään. Pitäisikö tänä päivänä luopua myös kutsumasta toisiamme hämäläisiksi tai savolaisiksi, aika vahvaa etnistä profilointia jos toimittelijan ajatusmaailmaa mukaillaan. Entäs maakuntalaulut, silkkaa fasismia varmaankin. Maailma ja vaikka nyt miesten ja naisten roolit ovat olleet erilaisia 1400-luvulla, ja kaikki tulee olemaan erilailla 2400-luvulla mitä tämä päivä on. Se vain on niin. Historia säilyy, se on sitä mitä se on ollut, hyvässä ja pahassa.

Mitä itse kirjaan, niin luin kertaistumalta jälleen kuten ensimmäisenkin osan, eikä malta oikein uutta taas odottaa. Minusta Mikko tekee hienoa ja arvokasta työtä, kerää mielenkiintoiseen muotoon (tarinaan) meidän kaikkien suomalaisten mennyttä historiaa, tapoja ja uskomuksia. Oman sukuni historia on tiedossa 1600-luvulle, ja jonkinlainen käsitys yleisemmän historian kautta ehkä jopa 1300-1400 -luvuille, mistä ovat lähteneet ja missä liikkuneet. Voi vain lukiessa miettiä mitä he, ja heidän isänsä ovat ajatelleet ja kokeneet sen aikaisesta maailmasta. Oma suhteeni suomalaisuuteen, aina rakkaaseen luontoon ja menneen väen uskomuksiin on syventynyt jo näiden kahden kirjan myötä. Ne ovat antaneet voimaa ja uskontunnetta sille, mistä minä ponnistan ja mitä olen. Jos se tekee rasistiksi, niin ehkä sitten olen. Ja ylpeästi. Jatka Mikko samaan malliin!

Suosittelen muuten kirjasarjaa ihan kaikille! Ainakin teille, joille 1400-luvulla käytetty sana lappalainen ei edusta rasismia ja ”kulttuurivähemmistön kokemaa sortoa”, ja miesten ja naisten välinen roolijako tuossa ajassa ilmennä vain sovinismia. Nimim. lantalainen.