Perussuomalaiset

Pekka M Sinisalo

Lukiouudistus on tarpeellinen

Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj. Raija Vahasalo piti puheen äidinkielen opettajien liiton talvipäivillä Helsingissä. Puheessaan Vahasalo korosti lukiouudistusta, jota hän piti niin tärkeänä, että sen viivästyminen on poissa maamme (menestyksestä) menestymisestä, mutta Vahasalo ei kerro, millaista lukiota hän Suomeen haluaa.

Olen muutamasta Vahasalon esittämästä tavoitteesta samaa mieltä. Kannatan yleissivistyksen merkitystä, nykyistä tiiviinpää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja myös opiskeluajan lyhentämiseen tulisi panostaa. Vahasalo ajaa hokemana, että ”lukiot tarvitsevat lisää valinnaisuutta”. Lukion uusi, vahvistettu tuntijako ei sinällään lisää valinnaisuutta vaan siinä pakollisten kurssien määrä (47-51) on säilytetty ennallaan. Lukion oppimäärä, 75 kurssia, säilyy sekin ennallaan. Ylioppilastutkinto elää asteittaisen, syksyllä 2016 alkavan sähköistymisen myötä niin ikään murroksen aikaa.

Totuus lienee kuitenkin se, että vastaisuudessakin opiskelijat pyrkivät opiskelemaan kirjoittamissaan aineissa mahdollisimman monta syventävää kurssia riippumatta siitä, tekevätkö he ylioppilaskokeen tietokoneella vai eivät. Syventävien kurssien määrä esim. neljässä kirjoitettavassa aineessa (ylioppilastutkinnon minimi) voi olla yhteenlaskettuna 15-18.

Lyhyellä laskutoimituksella voidaan todeta, että Vahasalon perään kuuluttama valinnaisuuden lisääminen on haastava yhtälö, jos samaan aikaan pyritään siihen tavoitteeseen, että lukiourakka saadaan päätökseen kolmessa vuodessa.

Oman käsitykseni mukaan yksi lukioiden ongelma on opetuksen pirstaleisuus, mikä stressaa opiskelijoita sekä opettajia ja on johtanut tason heikkenemiseen. Tämä johtuu osittain siitä, että kilpailutilanteessa lukiot eivät ole osanneet valita oleellista.

Lukiot kilpailevat runsailla kurssivaihtoehdoilla, joita opiskelijat luulevat jatkossa tarvitsevansa. Vain suurimmat lukiot voivat näitä vaihtoehtoja tarjota, mikä johtaa koko maan kannalta eriarvoisuuteen. Tulosten arvioinnin perusta ei ole koko maassa sama. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu. Lukion päästötodistus tai ylioppilastodistus ei nyt kerro totuutta nuoren taidoista ja osaamisesta, koska päästotodistukset eivät ole eri lukioiden välillä nykyisin vertailukelpoisia. Jatko-opiskeluja ja elämää varten nykyinen lukio on opiskelijalle turhauttava basaari ja ylläpitäjille liian kallis.

Käsitykseni mukaan lukioiden tulee tiivistää yhteistyötä opintojen sisällön osalta muun toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen kanssa. Sama koskee hallintoa siten, että koulutuksen järjestäjiksi tulisivat kuntien lisäksi kuntayhtymät ja muut yhteisöt. Jatkossa ylläpitämisluvan saisivat vain lukiot tai eri toisen asteen koulujen yhdistelmät, joilla olisi mahdollisuuksia järjestää tasokkaita monipuolisia opintoja sekä riittävät taloudelliset resurssit. Uudet lukiot todennäköisesti olisivat opiskelijamäärältään nykyistä suurempia.

Lukio-opiskelijalle tulisi antaa suora väylä korkeakouluun tai yliopistoon, mitä tukevat lukiossa menestyksellä suoritetut valtakunnalliset kurssikokeet, joita järjestetään kurssikohtaisesti lukion aikana. Näin päästotodistukset saadaan yhteismitallisiksi. Nykyiset korkekoulujen ja yliopistojen pääsykokeet tulisi kuitenkin säilyttää yhtenä mahdollisuutena opiskeluun pääsylle.

Ylioppilastutkinto valkolakkeineen säilytettäisiin hienona perinteenä.

Pidän tärkeänä paneutua opinnoissa oleelliseen. Käsitykseni mukaan lukion opetussuunnitelma rakentuisi neljän pakollisen ainekokonaisuuden varaan. Nämä olisivat:

– äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame sekä suomalaisuus kirjallisuuden ja kulttuurin kautta)

– kaksi pakollista vierasta kieltä opiskelijan valinnan ja oppilaitoksen tarjonnan mukaan (ruotsi ei ole vieras kieli)

– matemaattiset aineet ( matematiikan perusteet, tietotekniikka, fysiikka, kemia, ym.)

– yhteiskunnalliset aineet (historia ja suomalaisuus historian kautta, yhteiskunnan toiminta ja taloustieteen perusteet).

Edellisten lisäksi lukioissa voitaisiin opettaa vapaaehtoisena ja valinnaisena vaativia kursseja seuraavista aineista:

– luonnontieteelliset aineet ( biologia, maantiede ja ympäristökysymykset)

– elämäntieto (uskontotieto, filosofia ja psykologia)

– taideaineet (musiikki, kuvataiteet ja luovat käden taidot)

– liikunta ja terveystieto

– vieraat kielet

– laaja matematiikka

– erityistä lukion osaamisen ja hakemuksen mukaan

Lukion uudella tuntijaolla tuskin on suurtakaan merkitystä ”ruohonjuuritason” toimintaan ja näin ollen lukiouudistuksen yhteydessä sen merkitys on lähinnä kosmeettinen. Suurempi merkitys on sillä, miten tavoitteeksi asetetut, entistä suuremmat yksiköt saadaan toimimaan tehokkaasti ja samalla opetuksen kannalta laadukkaasti. Lukio-opetuksen järjestämiseen liittyvät hakemukset tulevat ajankohtaisiksi vuoden 2017 alussa.

Lukiot voisivat jatkossakin erikoistua lähinnä vapaaehtoisten opintosisältöjen perusteella.

Tällä olisi merkitystä opiskelijan elämänuran ja jatko-opiskelujen kannalta. Tällöin esim. musiikkilukion opiskelija voisi jatkaa Sibelius akatemiaan tai liikuntalukion opiskelija vaativaan liikunnan opiskeluun. Merkittävää olisi byrokratian vähentyminen ja opintojen sujuvuus ilman välivuosia. Opiskelijaa ohjattaisiin lukiossa uravalintaan opintojen ohjauksella. Joiltakin osin pitäisi muuttaa myös nykyistä lukiolakia, mutta siitähän tässä on kysymys.

Tässä pohjaa lukiouudistukselle, jota pidän tarpeellisena ja josta olen valmis keskustelemaan.

Pekka M. Sinisalo (PS)

eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


6 kommenttia
pakkoruotsin pikaista lakkauttamista kannattava
Utelias
#1

Oliko pakkoruotsi asialistalla?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

terve järki
Utelias
#2

Pakkoruotsin poistaminen on asia nro 1 lukio ja koko koululaitoksen uudistamisessa.muu on ihan tingel tangelia.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

”Lukiouudistus – aikahyppy 50 vuotta taaksepäin

Hallituksen suunnitelmat lukiouudistuksesta uhkaavat tuhota suomalaisen lukiokoulutuksen. Valtionosuuksien pienentäminen ja byrokraattinen opetuslupajärjestelmä ovat työkaluja nykyisen toimivan, tehokkaan, tasapuolisen ja edullisen lukiokoulutuksen pilaamiseksi.

Täysin unohduksissa on peruskoulun ja lukion kiinteä yhteys maalaiskuntien opetustoimessa. Lähes kaikki pienten lukioiden opettajat ovat samalla opettajia myös yläkoulun puolella. On päivänselvää, että aineopettajalle ei tule riittävästi opetustunteja pelkästään muutaman lukioluokan opetuksesta vaan niitä on myös peruskoulun puolella. Tämä yhteiskäyttö takaa korkealaatuisen opetuksen ja pätevät opettajat molempiin kouluihin, usein jopa ala-asteelle asti. Tilanne poikkeaa täysin kaupunkien suurten lukioiden tilanteesta, mutta asia ei tunnu olevan tiedossa opetusministerillä. Tai siitä ei välitetä.

SDP:n ja Kokoomuksen koulutuspolitiikka vie Suomen 50 vuoden takaiseen keskikoulujärjestelmään, jossa lukioita on vain kaupungeissa tai suurilla paikkakunnilla. Vaikea sanoa, kumman pääpuolueen ideologian mukaista tämä on, mutta lopputulos on selvä. Siinä vaiheessa lukioon pääsevät vain ne, joilla on siihen varaa.

Lukion ja toisen asteen koulutuksen uudistusta on perusteltu hallinnon kustannussäästöillä, jotka ovat suurempia kuin koko hallintokustannus nyt. Maalaisjärjellä voi päätellä, että ajatus ei ole kestävällä pohjalla, vaan kyse on ideologisesta maalaiskuntien syrjimisestä, jonka laskun maksajiksi joutuvat lopulta kaupunkiseudut.

Pienten ja suurten koulujen opetuskustannuksissa ei ole kovin suuria eroja. Pitää huomioida myös kokonaisvaikutukset peruskoulujen puolella, jos lukiot loppuvat. Peruskoulun oppilaskohtaiset opetuskustannukset nousevat merkittävästi, jos opettajan työpanosta ja palkkaa ei pystytä tehokkaasti jakamaan, vaan kustannukset jakaantuvat entistä pienemmälle joukolle. Vaihtoehtona on, että opettajille maksetaan vain pidetyistä tunneista, jolloin
palkkataso laskee niin paljon, että päteviä opettajia ei saada. Paluu Jukolan Veljesten kotiopetukseen lähestyy tätä menoa reipasta vauhtia.”

lähde: Jukka Vuorinen

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Terve järki
Vihainen
#4

Katsokaapa huviksenne montako ruotsinkielistä koulua on lopetusuhan alla.. taustalla voi varsinkin pk seudulla (Krhon) olla se, että ajetaan alueellisesti tilanteisiin että vaihtoehtona on yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen lukio, kun suomenkielisiä oppilaita on 999 ja ruotsinkielisiä 1.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Voitto Mäkipää
Tyytyväinen
#5

Joku kysyi, onko Pekan listalla ”pakkoruotsi”. Tietenkin on. Pekka ajaa vapaata kielivalintaa. Ruotsi on suomalaisella yhtä vieras kieli kuin mikä tahansa muukaan. Ruotsi on vain pienen maan kieli ja suomalaiset tarvitsevat koulutukseen uhratulle ajalle ja kustannuksille enemmän vastinetta, mitä ruotsin pänttääminen antaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000