EU valmistelee jälleen uutta miljoonamittaista ”pakolaisaaltoa”, joka kuulemma moraalisista syistä on pakko hurraten hyväksyä, kuten oli jo vuonna 2015. Samalla on tarkoitus taas kerran sabotoida sankarillista ja menestyksekästä puolustustaistelua käyvän Ukrainan sotaponnistuksia. Sillä Ukrainalle varattu rooli suurmedian mölykonsertissa on uhrilampaan, eikä pelastautujan. Päämääränä on näyttää, että edes keskikokoinen valtio ei pysty ylipäänsä selviämään itsenäisenä ja heti avuttomasti romahtaa, jos joku pahis-suurvalta aloittaa sodan. Ja sen sivutuotteena, hurraa, saadaan halpatyöläisarmeija, jonka etenemiselle avataan kaikki ovet ja portit.

Jos joku epäilee tätä kuvaa, niin tutkikoon hieman, minkälaiseen itsesensuuriin on pantu Ukrainan itsenäisesti (kauhea sana!) ilman läntisiä ”liittolaisiaan” käymät rauhanneuvottelut Venäjän kanssa. Katsokoon tällainen mediauskovainen Ukrainan valtion uutistoimiston ilmoitusta Ukrainan presidentinkansliasta (tässä englanniksi, löytyy myös ukrainaksi ja venäjäksi):

https://en.interfax.com.ua/news/general/805747.html

Ja sitten kannattaa tutkia kuinka tämä eilisen tärkein uutinen on löytänyt huomiota EU:n ja Suomen suurmediassa!

Ja kiinnitetään huomiota siinä olevaan Zelenskyn neuvonantajan arvioon ensimmäisestä neuvottelukierroksesta, josta siitäkin vaiettiin lähes kokonaan (englanniksi, ukrainalainen ja venäläinen muotoilu ei poikkea tästä): ” the parties identified a number of priority topics on which certain decisions were outlined [osapuolet identifioivat joukon huipputeemoja, joista tiettyjä päätöksiä oli hahmoteltu.” Eli että Ukrainan presidentinkanslia näkee ensimmäisen neuvottelukierroksen tuloksen merkittävänä.

Huippujännittävää ja oikeasti Euroopan kohtalolle ratkaisevaa on nyt tuleeko tulitauko, välirauha tai rauha katkaisemaan sota vai epäonnistuvatko neuvottelut lopuksi. Venäjän puolelta myös heikosta informaatiosta (parasta tulee, huomioikaa muutenkin, Intian mediasta!) hahmottuu ehdoista, että Krimin tunnustaminen Venäjän osaksi on siinä ykkösenä, josta ei aiota neuvotella tippaakaan. Venäjän muut päävaatimukset, joista samaa ehdottomuutta ei kuitenkaan julisteta, ovat Donbassin kapinatasavaltojen tunnustaminen, Ukrainan sotilaallinen irtiotto läntisistä systeemeistä ja sen julistus, että se ei koskaan hanki atomiaseita.

Muistot palaavat taas Suomen rauhanneuvotteluihin 1940 ja 1944, varsinkin talvisodan rauhaan. Katkeriin tapahtumiin, joilla Suomen itsenäinen hallitus omatoimisesti pelasti maamme suostumalla räikeän epäoikeudenmukaisiin ehtoihin, kun kunnon apua ei mistään ollut näkyvissä. Mutta joiden jälkeen alkoi yksi maailmanhistorian suurimpia taloudellisia menestystarinoita Suomessa.

Mitä tänään ja ehkä huomenna tapahtuu Ukrainassa? Jos neuvottelut epäonnistuvat, niin sitten sota vain kärjistyy ja uhreja alkaa tulla todella paljon. Pitkällä tähtäyksellä Ukrainalle ei näytä hyvältä, eilen USA ja Iso-Britannia tyrmäsivät Zelenskyn voimakkaan pyynnön luoda lentokieltoalue Ukrainan kaupunkien suojaksi –mistä siitäkin löytää uutisia tosi vähän. Siellä täällä uutismassojen keskelle hukkuneena jonkun lyhyen ja lakonisen maininnan kyllä. Erotuksena aitoneuvostolaisesta informaatiopolitiikasta halutaan näyttää tarpeen mukaan ”todisteita”, että eihän nyt toki mitään sensuuria harjoiteta…

Ja samalla sitten EU suunnittelee antaa heti kättelyssä kolmivuotisen (!!!) oleskeluluvan kaikille ukrainalaisille, jotka jotenkin tulevat maihimme! Vaikka Ukrainan hallitus on kieltänyt perusteettoman maastapoistumisen ja erityisen jyrkästi 18-60 -vuotiaille miehille, joita koskee liikekannallepano. Rajoja Ukraina ei ole sulkenut, hyvästä syystä, sillä kiireessä on toivotonta erotella päteviä ja kelvottomia poistumisperusteita eikä tehokkaaseen rajavalvontaan sodan aikana ole aikaa ja miehiä. Mutta vähäisistäkin kontrolleista Ukrainan puolella kuuluu heti suurmedian toitotus: ”Rasismia! Rasismia! Päästäkää kaikki läpi!”.

Miten sitten näihin eri puolita maata, pääasiassa sieltä missä sotaa ei käydä, tuleviin massoihin pitää suhtautua? Haavoittuneita ja vakavasti sairaita on ehdottomasti syytä ottaa avoimin ovin, näistä ei Ukrainalla ole resursseja nyt huolehtia. Mutta ei suurin surminkaan liikekannallepanokarkureita! Ja tavallisten siviilien kuten lasten kanssa tulevien naisten suhteen annettakoon väliaikaista vastaanottoa, mutta ehdottomasti vain väliaikaista. Jos rauha tulee, ei ole mitään syytä jäädä tänne. Ja heti on heidän selvitettävä, mikä konkreettinen olosuhde sodassa teki elämän Ukrainassa mahdottomaksi. Pelkästään se, että jossainpäin valtakuntaa on hyökkääviä vihollisjoukkoja, ei vielä kelpaa perusteluksi, vaikka ymmärrettävää onkin, että monilla yleispelko laukaisee paniikkireaktiota.

Ukrainalle itselleen pakolaismassoista on vain harmia. He tukkivat teitä ja luovat kaaos- ja tappiomielialaa. Venäjälle he ovat hyödyllisiä, että helpommin voivat hyökätä tyhjeneviin kaupunkeihin. Ukrainan oikeaksi auttamiseksi ja uuden maskeeratun halpatyöläisvyöryn pysäyttämiseksi ei siis lähdetä suurmedian kyydissä edistämään massapakolaisuutta vaan tuetaan epämääräisten massojen sijasta oikeasti hädänalaisia!