Koulukiusaaminen tarkoittaa koulussa, oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa joka usein täyttää rikoksen, kuten kunnianloukkauksen tai pahoinpitelyn, tunnusmerkit. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten nahistelusta, yksilöiden välistä tai yhteisöllistä kiusaamista. Tavallisesti sillä on tarkoitettu oppilaan toiseen oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen ” ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä ”. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja. Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista joka on tahallista, toistuvaa, kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Kiusaajat saattavat kärsiä huonosta itsetunnosta mutta, enemmänkin on kyse näyttämisen tarpeesta joskus voi myös ilmentyä psyykkistä ongelmaa. 

Koulukiusaamisen muotoja ovat, fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen esimerkiksi lyöminen, potkiminen, töniminen, sylkeminen, nipistely, liikkumisen estäminen. 

Sosiaalinen eristäminen kuten, leikistä poisjättäminen, puhumattomuus, tiedon salailu. 

Henkinen väkivalta kuten, pilkkaaminen, haukkuminen, matkiminen, eristäminen muista, vihamieliset vastaukset, syrjään jättäminen ja juorujen levittäminen. 

Painostava vallankäyttö esimerkiksi uhkaaminen, kiristäminen, kanteleminen, pakottaminen tekoihin, pelottelu. 

Haitanteko esimerkiksi tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden tahallinen tuhoaminen, leikeistä poisjättäminen. 

Edelleenkin olen sitä mieltä että, on tyttöjä ja poikia. Tyttöjen ja poikien tapa kiusata koulussa poikkeavat toisistaan. Pojilla on enemmän suoraa fyysistä ja verbaalista kiusaamista kun, taas tytöt kiusaavat useammin epäsuorasti, tyttöjen tapa kiusata on opettajille useimmiten vaikeampi huomata kuin poikien. Ruumiillinen kuritus kotona liittyy kiusaamiseen. 

Kiusaaminen aiheuttaa masennusta ja mielialan vaihtelua. Koulukiusatut kärsivät vielä nuorina aikuisina muita ikätovereitaan useammin masennuksesta. Kaikissa kouluissa ei puututa koulukiusaamiseen tarpeeksi vakavasti, jolloin poliisi saattaa joutua puuttumaan asiaan. 

Opettajat tarvitsevat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon, kodin sekä iltapäivätoiminnan välillä mikäli, lapsi käy iltapäivätoiminnassa. Parhaiten kiusaamisen saavat kuitenkin loppumaan muut oppilaat. Kun pieni, mutta arvostettu ryhmä oppilaita siirtyy kiusatun puolelle, on myös todennäköistä että, muutkin avaavat silmänsä. Kiusaamiseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten koulukiusaamista. 

Mielestäni kouluissa olisi hyvä käydä oppilaiden kanssa keskustelua siitä, mitkä ovat hyviä käytöstapoja toisia kohtaan ja antaa oppilaiden itse luokissa tehdä luokan säännöt joihin jokainen sitoutuu. Näin toimittiin iltapäivätoiminnassa kun, olin töissä ennen alan vaihtoa. Lapset tekivät itse säännöt mikä on hyvää käytöstä ja sitoutuivat niihin. Jos tämä toimii alakoulussa oleville miksei toimisi yläkoulussa oleville. 

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee vanhempien huomiota. Keskustelua päivän tapahtumista, yhteistä tekemistä ja että, vanhempi on aidosti läsnä. 

Korona-aika on koetellut lapsia ja nuoria erityisesti harrastukset olleet tauolla, kavereiden kanssa ei ole voinut ihan samaan tapaan toimia kuin aiemmin. Vaikka kaikki ovat koetuksella korona-aikana niin siltikin annetaan lapsille ja nuorille henkistä tukea vaikka ohikulkiessa jo pienikin juttelu voi saada ihmeitä aikaan. Luin tuossa Helsingin sanomista jutun miten Taysin nuorisopsykiatria on niin kuormittunut että, osa potilaista nukkuu lattialla. Jäinkin siitä miettimään miten nämä rajoitukset tulevat heijastumaan myöhemmin käytöksessä. Mikähän mahtaa olla Jyväskylässä tilanne nuorisopsykiatrian kanssa. 

Kaikilla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja koskemattomuuteen.