Perussuomalaiset

Mirva Närhi

Romanikulttuuri

Suomen romanit ovat suomalainenetninen, kulttuurinen ja kielellinenvähemmistö, joka on asunut Suomessa yli viisisataa vuotta. Suomessa romaneita arvioidaan olevan noin 10 000–12 000.Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 suomalaista romania.

Vaikka romaneilla on nykyään Suomessa samat oikeudet ja velvollisuudet maan muiden kansalaisten kanssa, on heidän yhteiskunnallisessa asemassaan vielä runsaasti parannettavaa. Kehittämiskohteita ovat edelleen muun muassa asunto-, toimeentulo- ja koulutustilanteen kohentaminen. Uutena kohteena on 2010-luvulla on tullut mukaan myös terveyskasvatuksellinen työ. Kokonaisuutena Suomen romaniväestön tilanne on parantunut kaikilla elämänalueilla merkittävästi 1990-luvun alusta lähtien.

Vielä 1950-luvulla koulunkäynnillä ei ollut juurikaan merkitystä surkeissa olosuhteissa eläneille Suomen romaneille. Koulua käyneistä romaninuorista sai päättötodistuksen silloin ainoastaan noin 25 prosenttia. 1970-luvulla romanien koulunkäynti tuli paremmin mahdolliseksi vakinaisten asuntojen myötä, ja päästötodistuksen saaneiden osuus kohosi tuolloin noin 65 prosenttiin. Varsinainen koulutuksellinen integraatio romaneilla alkoi Suomessa vasta 1990-luvulla.

Romaniväestön koulutustaso on Suomessa edelleenkin alhaisempi kuin pääväestöllä. Merkittävänä syynä koulutustason alhaisuuteen on pidetty ensinnäkin romanien koulutushistorian lyhyyttä. Koulutustason alhaisuuteen vaikuttaa toisaalta myös eräänlainen koulutuksen periytyvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että lasten koulutustaso on usein sidoksissa vanhempien koulutukseen. Mitä vähemmän vanhemmilla on koulutusta, sitä vähemmän koulutusta on myös lapsilla ja päinvastoin. Romanien koulunkäynnin edellytyksiä on parantanut suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen monikulttuurisemmaksi.

Romaniväestön koulutustiimi

Opetushallituksessa Vapaan sivistystyön ja kulttuuriryhmien koulutus -yksikössä toimii romaniväestön koulutustiimi. Sen tehtävät liittyvät romanien koulutuksen kehittämiseen sekä romanikielen ja -kulttuurin edistämiseen. Toimenpiteitä ovat muun muassa:

romanien koulutusta koskevat raportit ja selvitykset;
alueelliset ja paikalliset romanien koulutusillat, joissa käsitellään eri-ikäisten romanien koulutuskysymyksiä;
koulujen ja oppilaitosten sekä viranomaisten tuki romanien koulutukseen liittyvissä kysymyksissä;
romanikieleen liittyvät toimenpiteet, esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittäminen;
Latšo Diives -lehti, informaatioaineistot ja muut julkaisut sekä
kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö romanien koulutuksen alueella. 

Lisäksi romaniväeston koulutustiimi myöntää vuosittain valtionavustuksia romanikielen opetuksen järjestämiseen ja tuottaa romanikielen oppimateriaalia. 

Suomalaiset viranomaiset kohtelivat menneinä vuosisatoina romaneja irtolaisina ja yrittivät lähinnä päästä ryhmästä eroon. Myöskään tavallinen kansa ei monesti suhtautunut romaneihin myötämielisesti, vaan arkipäivän rasismi purkautui pahimmillaan jopa romanien talojen polttamisena. Viime sotien aikana useat romanimiehet joutuivat palvelemaan muiden suomalaisten miesten kanssa rintamilla, mutta sotien jälkeen yhteiskunta muuttui romaneja kohtaan rasistisemmaksi ja jätti heidät pitkälti heitteille. Monille sodan myötä Karjalasta evakkoon joutuneille romaneille ei järjestetty asuntoja, ja heistä monet päätyivätkin asumaan jopa metsiin kyhättyihin majoihin.

Vielä nykyäänkin romanit kohtaavat Suomessa usein etnistä syrjintää. Vuonna 2014 julkaistun vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan hieman useampi kuin kaksi kolmesta Suomen romanista oli kokenut syrjintää jollakin elämänalueella viimeisen vuoden aikana. Selvityksestä käy ilmi, että romanit olivat kokeneet syrjintää enemmän kuin Suomen somalit ja venäjänkieliset. Selvitykseen oli haastateltu 249:ää romania eri ikäluokista.

Romanikulttuuri eroaa Suomen pääväestön kulttuurista selkeimmin keskeisen arvoperustansa osalta. Romanikulttuuri on pitkälti ihmissuhdekulttuuri, jossa perhe ja suku ovat keskeisessä asemassa. Pääväestölle tyypillinen kilpailumentaliteetti, rahan ja aseman arvostus ovat romaneille verraten vieraita. Ihmisen arvostus perustuu romanien keskuudessa pääasiassa sen sijaan sosiaalisten taitojen hallintaan, kulttuuriin sitoutumiseen sekä ikään ja sukupuoleen. Myös tunteiden ilmaisemisella ja intuitiolla on romaneille yleensä suurempi merkitys kuin muille suomalaisille. Romanien sosiaalisen kanssakäymisen ydinasioita ovat kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisten kuulumisia kohtaan

Perhe ja suku ovat suomalaisille romaneille erittäin tärkeitä, ja romanit vierailevatkin sukulaistensa luona lähes päivittäin. Romanien keskuudessa perheellä tarkoitetaan yleensä laajempaa kokonaisuutta kuin pääväestön keskuudessa, sillä siihen lasketaan kuuluviksi myös tädit, sedät, enot, serkut ja isovanhemmat. Romaneille on kunnia-asia hoitaa sairaat ja iäkkäät perheenjäsenet kotona sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin hoitolaitoksiin ja vanhainkoteihin. Nykyään romanit eivät Suomessa juurikaan asu enää suurissa sukuyhteisöissä, vaan pitkälti ydinperheittäin

Suomen romaneille on perinteistä vanhempien ihmisten ja heille iän myötä karttuneen viisauden kunnioittaminen. Romanien arvojärjestyksessä iäkkäät ihmiset tulevat aina ennen nuoria. Paikalla olevista ihmisistä vanhimmat syövät ja saunovat ennen muita, ja heille annetaan talossa aina paras istumapaikka. Romanikulttuuriin kuuluu vahvasti myös vanhempien ihmisten teitittely kunnioituksen osoituksena. On tyypillistä, että 15-vuotiaat ja tätä vanhemmat lapset teitittelevät myös vanhempiaan ja puhuttelevat heitä etunimellä. Häveliäisyyssyistä eri-ikäiset romanit eivät keskustele keskenään esimerkiksi seksuaalisuudesta, parisuhteesta, seurustelusta, meikkaamisesta, kuukautisista, raskaudesta tai synnytyksestä. Mikäli vaikkapa televisiossa käsitellään seksuaalisuutta tai esimerkiksi suudellaan, poistuvat nuoret paikalta, jos huoneessa on myös vanhempia romaneja.

Suomen pääväestön perheiden tapaan myös maan romaniperheissä on perinteisesti ollut selkeä roolijako. Miesten tehtävänä on tavanomaisesti perheen elättäminen ja sen edustaminen kodin ulkopuolella. Naiset tyypillisesti puolestaan kantavat päävastuun kodin- ja lastenhoidosta sekä välittävät romanikulttuurin tapoja lapsille. Nämä roolit siirtyvät monesti lapsille pienestä pitäen muun muassa siten, että tytöille opetetaan kotitöiden tekemistä enemmän kuin pojille. Tyttöjen ei yleensä nykyäänkään toivota valitsevan perinteisesti miehisenä pidettyä ammattia.

Romaninaisten kouluttautuminen ja kodin ulkopuolella työskentelyn lisääntyminen ovat aiheuttaneet haasteita perinteiselle roolijaolle. Viime vuosikymmeninä romanimiehet ovat pääväestön miesten tavoin alkaneet osallistua yhä enemmän myös kodin- ja lastenhoitoon. Monissa romaniperheissä sukupuolten perinteisistä rooleista pidetään enää tiukasti kiinni vain silloin, kun suku kokoontuu ja paikalla on vanhempia romaneja.

Romaneja koskevia asioita hoidetaan Suomessa nykyään useista osista koostuvan hallinnollisen kokonaisuuden kautta:

Valtakunnallinen Romaniasiain neuvottelukunta (RONK)edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. RONK toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.
Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat (AlueRonk)työskentelevät viranomaisten ja romaniväestön poikkihallinnollisina yhteistyöeliminä. Toiminnan tavoitteena on kehittää romanien asemaa alueellisella ja paikallisella tasolla sekä osallistaa romaneja heitä koskevaan päätöksentekoon. Alueelliset neuvottelukunnat pyrkivät myös edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan romaneihin kohdistuvaa syrjintää.
Paikallisromanityöryhmät (PRT)ovat kunnanhallituksen nimeämiä toimikuntia, joiden työskentelyn tarkoituksena on lisätä romanien osallisuutta, aktiivisuutta, yhdenvertaisuutta sekä yhdenvertaisuutta ja näin kehittää paikallisen romaniväestön mahdollisuuksia osallistua omien elinolojensa parantamiseen. Työryhmien tärkeimpiä tavoitteita ovat romanien kohtaamien ennakkoluulojen ja stereotypioiden poistaminen ja aktiivinen tiedottaminen romaneihin liittyvistä kysymyksistä. Työryhmien päämääränä on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä luoda uutta toimintakulttuuria ja kumppanuuksia paikallistasolla.
Opetushallituksen romaniväestön koulutustiimintehtäviin kuuluu romanikielen ja -kulttuurin edistäminen sekä romaniväestön koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla.
Kotimaisten kielten keskuksen romanikielen lautakunta toimii romanikieltä koskevana valtakunnallisena asiantuntijaelimenä. Lautakunta antaa kirjoitettua kieltä ja puhuttua yleiskieltä koskevia suosituksia. Lisäksi lautakunta kehittää sanastoa, pohtii kieliopillisia seikkoja ja antaa oikeakielisyysohjeita. Se myös tukee opetuksen ja oppimateriaalien tuottamista ja verkostoituu näistä vastaavien sidosryhmien kanssa.
Kirkkohallituksen Kirkon romaniasioiden neuvottelukunta ylläpitää ja kehittää yhteistyötä romanien, Evankelis-luterilaisen kirkon ja muiden kirkkojen yhteisissä kysymyksissä. Neuvottelukunta osallistuu kirkkojen kansainvälisissä yhteyksissä käytävään keskusteluun romaneja koskevissa kysymyksissä, tukee romanien jäsenyyttä seurakunnissa, osallistuu romaneja koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja on yhteyksissä valtiollisiin sekä kolmannen sektorin romaniasiain toimielimiin.[170]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos(THL) tukee sosiaali- ja terveysministeriötä ja valtakunnallista romaniasiain neuvottelukuntaa romanipoliittisen ohjelman kehittämisessä, toimeenpanossa, seurannassa ja arvioimisessa sekä vastaa tietopohjan kehittämisestä. 

Romaneista Suomen kansalaisia
Suomen julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1917 ja uuden perustuslain tullessa voimaan vuonna 1919, romaneista tuli Suomen kansalaisia. Heillä oli periaatteessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin suomalaisilla. Käytännössä tilanne ei ollut kuitenkaan aivan yhtä ruusuinen. Romanien syrjintä jatkui edelleen, samoin kuin heidän sulauttamisyrityksensä. Vuosisadan ensimmäiset vuosikymmenet muuttivat romanien elämää muutenkin suuresti. Suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten teollinen vallankumous ja elinkeinorakenteen muutos koskettivat romaneja. He olivat saaneet toimeentulonsa aikaisemmin perinteisiä ammattejaan, kuten käsityötä ja hevosten hoitoa harjoittaen. Maaseudun autioituessa ja teollisen tuotannon kasvaessa nämä perinteiset ammatit menettivät vähitellen merkitystään. Uusien toimeentulokeinojen hankkiminen olisi vaatinut koulutusta ja sitä romaneilla ei vielä silloin ollut. Koulu saatettiin kokea uhkaksi. Koulu uhkasi romanikulttuurin säilymistä, koska koulun virallisena tavoitteena oli lasten sosiaalistaminen suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa romanikulttuurilla ei ollut sijaa. Toisaalta romaniväestön asunto- ja muu sosiaalinen tilanne oli oleellisesti heikentynyt toimeentulolähteiden kaventuessa, ja koulun käynti alkeellisista oloista tai täysin asunnottomana oli mahdotonta.

Romaniväestön leimaaminen on väärin, rikollisuus ei ole kulttuuriin liittyvää vaan jokainen on oma yksilö ja tekee omat valinnat aivan kuten valtaväestö. Mietitäänpä tätä leimaamista yksilön huonojen valintojen ja tekojen vuoksi.. Niko Ranta-aho on nyt syytettynä ja näin ollen tämänkin yksilön huonojen valintojen pohjalta voisi leimata valtaväestön samanlaisiksi mutta, näinhän se ei ole jotenka mikä oikeus valtaväestöllä leimata koko romaniyhteisö yksilön huonojen valintojen ja tekojen vuoksi??

Romanit ovat hyvin vieraanvaraisia ja lämmin henkisiä, toivottavat vieraat tervetulleiksi. 

Keskustelin eilen illalla romanimiehen kanssa n. tunnin puhelun ja hän on oikein hyvin perillä maamme asioista, seuraa politiikkaa, ohjeistaa romaneja toimimaan lain mukaan ja myös muita. Oli oikein hyvä keskustelu ja mietimme kuinka tämän leimaamisen saisi pois. Romaneilla on samat perustuslailliset oikeudet kuin valtaväestöllä. 

Tässä tämän illan pohdinta.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


19 kommenttia
Nimetön
#1

Romanit eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ei ole aina ihan selvää, mitä romanit haluavat.

Esim. saamelaiset ovat arkipukeutumisessaan pitkälti (lähes täydellisesti) luopuneet kansallisesta pukeutumisestaan. Romanit sen sijaan suurimmaksi osaksi pukeutuvat vieläkin kansallispukumaisesti joka päivä.

Naisilla hameet, joista ei voi luopua sen jälkeen, kun on kerran pukenut ne päälleen. Miehillä on sen verran muutosta, että pitkävartisia saappaita ei enää näe kovin usein, mutta suorat mustat housut ja mustat laakeriset pikkukengät ovat etenkin nuorten romanimiesten tavaramerkki.

Monet käytössäännöt ovat edelleen voimissaan. Kun mies puhuu, niin nainen ei voi keskeyttää. Nuoret eivät voi asua kerrostaloissa vanhempien romanien yläpuolella jne. Sääntöjä on paljon.

Vankiloissa romanit ovat aika selvästi edelleen suuri ryhmä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Iloinen
#2

Mirva pysy vaan , PerusSuomalaisena ja ajakaa asioitanne sinnikkäästi , kyllä ne siitä iloksi muuttuu !

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Mirva
#6

Mitä pysy vaan?? Eihän se nyt sitä tarkoita jos kirjoittaa toisesta kulttuurista blogin että, olisi muuttumassa mihinkään! Syrjintä on laissa rangaistava teko ja siihen pitää puuttua.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Toni
Hämmentynyt
#3

”Romaneilla on samat perustuslailliset oikeudet kuin valtaväestöllä. ” – ja vähän enemmänkin oikeuksia. Mm. kansallispukuraha. Siksi on vaikea ajatella heitä yhdenvertaisina, kun heillä on oikeuksia, joita muut eivät saa.

”mietimme kuinka tämän leimaamisen saisi pois” – pitäisi ensin poistaa ne erityisoikeudet.

Itse kun olin kaupassa töissä, oli romaneiden kanssa järjestään ongelmia. Muiden kanssa ei juurikaan, vaikka muita oli 99% asiakkaista. Siitä jää sitkeä muistijälki. Leima pysyy kauan, jos ei ilmene syytä pyyhkiä sitä pois.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Mirva
#4

Kyllä sitä on itsekkin nähny kaikenlaista niin taksityön kautta kuin ravintola työn kautta eipä ole traumoja jäänyt mistään. Kohtaan ihmisen ihmisenä ja yksilönä enkä vähemmistö ryhmään kuuluvana. Mitä sitten vaikka saavatkin rahaa kansallispukuunsa, en jaksa itse tuolla asialla vaivata päätäni pienin murhe asioista tuo. Romaneilla on halu nykyään opiskella, työllistyä niitä on töissä lasten parissa, veturinkuljettajana, bussikuskina, takseissa jne jne. Samat ongelmat arjessa on heillä kuin muilla, vanhemmat kantaa huolta lastensa ongelmista. Yhtä lailla valtaväestössä on lapsilla/ nuorilla ongelmia koulunkäynnin kanssa sekä sopeutumisessa yhteiskuntaan. Tekevät myös vanhusten parissa vapaaehtoistyötä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Mirva
#5

Suomalaisten romanien vaatteet ovat suomen romanien käyttämä kansanpuku. Nämä vaatteet ja asusteet ovat hyvin kiinteästi yhteydessä romanikulttuuriin. Moni romani kokee vaatetuksen tärkeäksi osaksi omaa identiteettiään, romaniuttaan ja romanikulttuuria. Romanivaatteiden käyttöä pidetään tärkeänä ja piireistä riippuen sen hylkääminen on henkilön läheisille jopa häpeällistä
Vaatetuksen tulee olla peittävää eikä liian tiiviisti istuvaa. Vaatetus noudattaa romanikulttuurin selkeää sukupuolijakoa asemassa ja tehtävissä: housuja käyttävät vain miehet. Vastakkaisen sukupuolen vaatteiden koskettamista pidetään sopimattomana. Vaatetusta koskee myös joukko muita siveyssääntöjä, esimerkiksi housuja kutsutaan vaatteeksi ja paitoja hihoiksi.
Ja jos tämä vaatetus ja siihen saatu raha on ongelma niin otetaan valtaväestölle käyttöön oma puku, Suomen Brodeeraus tekee ihan mielellään isoja vaatekauppoja, valitaan sieltä vaate missä kuljetaan yötä päivää 😂

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#7

Miesten pukeutumisen kohdalla on jonkin verran jouston varaa, naisten kohdalla ei yhtään, jos on romanihameen kerran pukenut päälleen.
Naisia koskevat muutenkin varsin ankarat käytössäännöt.

Tämä on kyllä naisia alistava kulttuuri. Ei sitä pitäisi tukea.
Pitäisi tukea naisten vapautumista.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000