Olen huolissani terveydenhuollon asiakasmaksujen perintäkäytännöistä. Julkisen terveydenhuolto yleisimmin lähettää laskun asiakkaalle. Käteisen käyttö on vähentynyt merkittävästi. Eri kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia käytäntöjä laskutuksen suhteen. Perintätoimet ovat saattaneet aiheuttaa kansalaiselle ylimääräisiä kuluja ja jopa luottotietojen menetyksen, varsinkin jos henkilö on pitkiä aikoja sairaalassa ja laskuja on kertynyt kotiin ja eräpäivä jo mennyt ohi.

Kansalaisten palautteen perusteella perintäkirje voi tulla hyvin pian laskun eräännyttyä. Joskus terveydenhuollon yksikkö laittaa itse ensimmäisen huomautuslaskun ja joissain paikoissa lasku menee heti perintään. Perintäkulut saattavat lisätä merkittävästi laskun loppusummaa.

Ongelmia voi tulla, etenkin, ellei kotona pitkään aikaan ole ketään, joka seuraa tulevia laskuja ja huolehdi niitä ajoissa maksuun. Näin on varsinkin yksin asuvien tilanne, joilla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtivat heidän asioistaan heidän ollessaan pitkään sairaalahoidossa. Yksinkertainen ratkaisu voisi olla vaikka se, että lasku lähetettäisiin vasta sairaalajakson jälkeen, kun potilas on kotiutunut ja pystyy jälleen hoitamaan asioitaan.

Myös perintälaskussa tulisi olla selkeästi merkintä, mitä asiaa lasku koskee. On myös sattunut tapauksia, että lasku on saatettu maksaa esimerkiksi kahteen kertaan, koska ei ole ollut selvää, onko lasku jo ollut maksettu. Harmilliselle tuntuu asiakkaan kannalta, että perintäfirmat saattavat jopa periä palkkion siitä, kun palauttavat aiheettomasti kahteen kertaan asiakkaan maksaman laskun summan asiakkaalle.

Tein ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla ohjeistaa kuntia, kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä lähemmäksi yhtenäisiä käytäntöjä asiakasmaksujen perinnän osalta ja miten estetään, ettei terveydenhuollon laskut mene siten aiheettomasti perintään tai ulosottoon, jos asiakas on esimerkiksi sairaalajaksoilla ja ei ole kotona vastaanottamassa laskuja.